Henkinen kriisinkestävyys

Henkinen kriisinkestävyys –webinaari kokosi yhteen asiantuntijoita eri toimialoilta tarkastelemaan, miten yksilöiden ja yhteisöjen psyykkistä resilienssiä voidaan vahvistaa arjessa sekä häiriö- ja poikkeustilanteissa. Webinaarissa käsiteltiin henkisen kriisinkestävyyden merkitystä osana kokonaisturvallisuutta, järjestöjen ja yhteisöjen roolia sekä käytännön keinoja vahvistaa varautumista paikallistasolla.

Tilaisuus sisälsi suomen- ja ruotsinkielisiä asiantuntijapuheenvuoroja, joissa tarkasteltiin mm. psykososiaalista tukea, yhteisöllisyyttä, seurakuntien ja järjestöjen roolia sekä toiminnan jatkuvuutta kriisitilanteissa. Materiaalit tarjoavat näkökulmia ja työkaluja henkisen kriisinkestävyyden kehittämiseen niin yksilöille, yhteisöille kuin organisaatioille.

Webbinariet om mental kristålighet samlade experter från olika sektorer för att granska hur individers och gemenskapers psykiska resiliens kan stärkas i vardagen samt vid störningar och krissituationer. Under webbinariet behandlades betydelsen av mental kristålighet som en del av den övergripande säkerheten, organisationers och gemenskapers roll samt praktiska sätt att stärka beredskapen på lokal nivå.

Evenemanget innehöll expertanföranden på både finska och svenska, där man bland annat lyfte fram psykosocialt stöd, gemenskapens betydelse, församlingars och organisationers roll samt verksamhetens kontinuitet i krissituationer. Materialet erbjuder perspektiv och verktyg för att utveckla den mentala kriståligheten hos individer, gemenskaper och organisationer.

Suomenkieliset puheenvuorot
• Projektikoordinaattori Henna Nyrhinen, Vaasan kaupunki
• Hanketyöntekijä Elina Lehto, Pro gradu -tutkielma resilienssistä ja
henkisestä kriisinkestävyydestä
• Psykososiaalisen tuen asiantuntija Maria Viljanen, SPR:n
psykologien valmiusryhmän koordinaattori
• Kyläasiantuntija Mari Viljanmaa, Kehittämisyhdistys Liiveri ry

Ruotsinkieliset puheenvuorot:
• Korsnäs församling Rose-Maj Friman, kyrkoherde
• Psykosociala Förbundet Camilla Roslund-Nordling, rådgivare i
livshantering
• Marthaförbundet Marika Danielsson, utvecklare och sakkunnig i
beredskap
• Sakkunnig inomlandsbygdsutveckling Roger Norrgård,
Svenskfinlands Byar

Webinaari toteutettiin 7.5. yhteistyössä SBÄR – Viisas kylä varautuu– ja Kyläturvallisuus Kyrönmaalla -hankkeiden kanssa. Molemmat hankkeet ovat saaneet osarahoitusta Euroopan unionilta.
Webbinariet genomfördes den 7 maj i samarbete med projekten SBÄR – Smarta byn är redo och Kyläturvallisuus Kyrönmaalla. Båda projekten har fått delfinansiering från Europeiska unionen.

Infograf: QuantiFarm Toolkit – Tillväxt och synlighet för AgTech-aktörer

Infografiken om QuantiFarm Toolkit presenterar ett ramverk och en verktygsuppsättning genom vilken leverantörer av DAT‑applikationer kan koppla sina lösningar till en europeisk, forskningsbaserad utvärderingsprocess. Toolkitet stödjer en systematisk beskrivning av applikationers effekter, kostnads‑nyttoförhållanden och förutsättningar för implementering. Syftet är att underlätta synlighet, jämförbarhet och användning i rådgivningen samt att stärka marknadstillträde och förtroende på gårdsnivå.

Infograf: QuantiFarm Toolkit – ett verktygspaket för smartare teknikinvesteringar för lantbrukare

QuantiFarm Toolkit samlar forskningsbaserad information om digitala teknologier för jordbruket. Plattformen bygger på 30 testfall från 20 EU-länder och omfattar cirka 500 lösningar inom sju produktionsinriktningar. Verktyg som personliga rekommendationer och kostnads–nytto-kalkyler hjälper lantbrukare att minska investeringsrisker och fatta välgrundade beslut för effektivare och mer hållbar produktion.

QuantiFarm Toolkit: infografik i stående format

Infografiken presenterar en verktygslåda som visar vilka nyttor digitala jordbruksteknologier kan ge och hur deras lönsamhet kan bedömas. Verktyget hjälper jordbrukare och rådgivare att fatta bättre beslut baserade på information som testats i verkliga produktionsförhållanden.

Hidaskasvuiset kuhakannat-hankkeen (2024-2025) loppuraportti

Pääjärven tulosten mukaan viisivuotiaiden kuhien keskipituus laski 40 senttimetristä (vuosiluokka 2003) 30 senttimetriin (vuosiluokka 2014). Pääjärvellä kuhatiheys kasvoi 2000-luvun aikana. Samaan aikaan ulapan saaliskaloista etenkin kuoreen tiheys laski selvästi. Vedenlaadun tai happitilanteen muutokset eivät selittäneet romahdusta, vaan kuhan runsastuminen ja tehokas saalistus olivat todennäköisesti merkittävimpiä tekijöitä.

– Pääjärven aineisto osoittaa, että kuhan kasvunopeudessa voi olla merkittävää vuosienvälistä vaihtelua. Näin suuri vaihtelu voi olla haaste alamittasäätelylle.

Pääjärveen vuosina 2007–2010 tehtyjen kuhaistusten vaikutuksia seurattiin alitsariinivärjäykseen perustuvien merkintöjen avulla. Istukkaiden osuus näytteiden istutusvuosiluokissa oli yli 40 %, mutta kasvunopeudessa ei havaittu eroa luonnonkaloihin verrattuna.

Istutusten arvioidaan vaikuttaneen kuhakannan tiheyteen ja ravintokilpailuun. Istutukset lopetettiin vuonna 2010, ja vuodesta 2014 alkaen kuhan kasvu on hiljalleen nopeutunut.

– Tulokset viittaavat siihen, että kuhaistutuksilla voi nykytilanteessa olla ei-toivottuja vaikutuksia kuhan kasvunopeuteen Pääjärvessä.

Aitojamakuja.fi -sivusto

Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen lähiruoka-alan tietopankki ja elintarvikeyritysten hakupalvelu, joka kokoaa yhteen suomalaiset mikro- ja pk-elintarvikeyritykset. Yrityshaun lisäksi sivustolta löytyy ajankohtaisia uutisia, ruokasektorin tapahtumakalenteri sekä tietoa alan hankkeista ja kehittämistyöstä. 

Aitojamakuja.fi tarjoaa sisältöä eri käyttäjäryhmille: 

  • Yrittäjille sivusto tarjoaa tietoa esimerkiksi myyntikanavista, yrityksen kehittämisestä ja kansainvälistymisestä. 
  • Hanketoimijoille palvelu kokoaa yhteen tietoa elintarvikealan hankkeista, tutkimuksista ja Ruokasektorin koordinaatiohankkeen työstä. 
  • Kuluttajille on tarjolla tietoa esimerkiksi lähi- ja luomuruoasta, luonnontuotteista, nimisuojatuotteista ja ruokamatkailusta.  
  • Aitojamakuja.fi tarjoaa myös kattavan katsauksen REKO–suoramyyntimalliin. Sivustolla on tietoa olemassa olevista REKO-renkaista sekä ohjeita REKO-toimintaan niin kuluttajille, tuottajille kuin REKO-renkaiden ylläpitäjille. 

Verkostoilla voimaa yhteistyöhön – Ruokasektorin koordinaatiohanke tukee pk-elintarvikeyrittäjyyden kehittämistyötä, toimijoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Aitojamakuja.fi toimii hankkeen viestintäkanavana ja sivustoa ylläpitää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. 

Tietoa elintarvikeyrittäjälle – Aitojamakuja.fi

Aitojamakuja.fi kokoaa elintarvikealan mikro- ja pk-yrityksille keskeiset työkalut ja tiedot yhteen paikkaan.  Sivusto tarjoaa oppaita ja vinkkejä yritystoiminnan kehittämiseen, tietoa nimisuojajärjestelmästä sekä työkaluja ja resursseja elintarvikeviennin vauhdittamiseen. Lisäksi tarjolla on ohjeita viestintään, tukea yhteistyöhön vähittäiskauppojen, tukkujen ja ammattikeittiöiden kanssa sekä tietoa suoramyynnistä. Maksuton yrityshakupalvelu lisää yritysten löydettävyyttä kuluttajille, ammattikeittiöille ja muille ostajille. 

Verkostoilla voimaa yhteistyöhön – Ruokasektorin koordinaatiohanke tukee pk-elintarvikeyrittäjyyden kehittämistyötä, toimijoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Aitojamakuja.fi toimii hankkeen viestintäkanavana ja sivustoa ylläpitää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. 

Kasviksia kotimaasta – raportti ja politiikkasuositus

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa VegUp-hankkessa tarkasteltiin suomalaisen kasvistuotannon laajentamismahdollisuuksia kysynnän kasvaessa. Työssä hyödynnettiin monipuolisesti tilasto-, asiantuntija- ja tutkimustietoa sekä kerättiin alan toimijoiden näkemyksiä. Tuloksista on julkaistu raportti sekä politiikkasuositus.

Ett introduktionspaket till kommersiell växthusodling (2025)

Denna introduktionsguide till kommersiell växthusodling är avsedd för att nå ut till personer som är nya inom området, exempelvis studerande, anställda inom trädgårdsföretag eller de som planerar att starta egen odling. Guiden består av flera avsnitt som täcker centrala termer, växthustyper, odlingsmetoder samt tekniska och biologiska aspekter som temperatur, ljus och luftfuktighet.

Dessutom diskuteras kort viktiga faktorer för odling såsom substrat, gödsling och bevattning samt växtskydd. Belysningstekniken tas upp, där LED-belysningen står i fokus för modern odling. Dessutom nämns relevanta intresseorganisationer som kan ge stöd och vidare information.

Guiden innehåller ett stort antal länkar till material främst på svenska som är tillgängligt på internet eftersom guiden inte kan i sig själv täcka behovet av utbildningsmaterial om växthusodling på svenska. Genom att tillhandahålla detta material hoppas guiden kunna fungera som en resurs om växthusodlingens komplexitet och möjligheter.

Styrning av odlingsförhållanden i modern växthusproduktion

I ”Styrning av odlingsförhållanden i modern växthusproduktion” av Risto Tahvonen ges en omfattande översikt över de tekniska och biologiska aspekterna av växthusodling. Boken förklarar hur moderna växthus fungerar, inklusive reglering av temperatur, ljus, fuktighet och koldioxidnivåer för att maximera växternas tillväxt och avkastning. Metoder som datastyrning, effektiv bevattning och gödsling och användning av moderna växtunderlag beskrivs i detalj.

En viktig del av boken handlar om olika växthuskonstruktioner och den grundutrustning som krävs för att optimera odlingsförhållandena. Olika typer av växthus presenteras, och det påpekas vikten av att ha system för klimatkontroll och avrinning av vatten. Boken diskuterar också hur användningen av konstljus och LED-lampor förbättrar produktionen, särskilt under vintermånaderna.

Vidare belyses luftfuktighetens betydelse och hur den kan styras för att minska risken för svampsjukdomar. Genom att koppla olika mätinstrument till en central styrdator kan odlaren effektivt hantera sina klimat- och bevattningssystem. Boken avslutas med att sammanfatta de viktigaste sjukdomarna på olika växtarter och hur moderna odlingstekniker kan användas för att hantera dem.

Genom att kombinera teoretisk kunskap med praktiska råd erbjuder boken en resurs för både nybörjare och erfarna odlare som vill förbättra sin växthusproduktion.