TIME – KONEKARTOITUS: Muokkaus- ja piensiemenkylvölaitteet

Tähän konekartoitukseen on koottu TIME-hankkeessa mukana olevien maatilayrittäjien kokemuksia ja ajatuksia heidän käyttämistään muokkaus- ja piensiemen-kylvömenetelmistä. Laitteiden vertailussa (mitä hyvää ja mitä kehitettävää jne.) haasteena on pienehkö viljelijäotanta, ja koska koneista on monia eri variaatioita, ei näiden niputtaminen yhteen ole ihan yksinkertaista. Keskustelut maatilayrittäjien kanssa on toteutettu tilakäynteinä loppuvuoden 2022 ja alkuvuoden 2023 aikana.

PerinneHyvä – Perinnebiotoopeille hyvinvointia luonnolle ja naudoille-

PerinneHyvä-hankkeen tavoitteena oli lisätä hoidon piirissä olevien perinnebiotooppien määrää, kartoittaa tuottajien perinnebiotooppilaidunnukseen liittyviä haasteita ja selvittää miten perinnebiotooppien hoitoa voitaisiin lisätä etenkin eteläisessä Suomessa. Lisäksi hankkeessa selvitettiin perinnebiotooppilaidunnuksen vaikutuksia hiehojen hyvinvointiin. Hankkeessa käytetään myös laskentamatriisia sen arvioimiseksi, miten biologisen monimuotoisuuden muutokset tuotanto- ja biotooppitasolla liittyvät maatilan hiilijalanjälkeen ja muihin tuotantotekijöihin. Hiilijalanjälkeä ja luonnon monimuotoisuutta koskevat vaatimukset tiloille tulevat kasvamaan tulevaisuudessa, minkä vuoksi on erityisen tärkeää arvioida toimien painotusta suhteessa muuhun tuotantoon kokonaisuutena.

Peltosäätö – Peltomaan älykkäät vesienhallinnan pilotit, loppuraportti

Tietokortille on tallennettu PeltoSäätö -hankkeen loppuraportti.

Hankkeen tavoitteet eivät muuttuneet toteutusvaiheessa.

Hankkeen päätavoitetta tukevia osatavoitteet olivat:
• erilaisten teknisten ratkaisujen kenttätestaaminen ja niihin liittyvien käyttökokemusten
systemaattinen kerääminen.
• säätösalaojituksen etäseuranta- ja etähallintajärjestelmien testaaminen nurmen ja viljan
viljelyn käytännön näkökulmasta.
• tulevissa hankkeissa hyödynnettävän datasetin koostaminen kenttätestien tuottamasta
datasta, sääasematiedoista ja viljelypäiväkirjoista.

Kokoviljasäilörehukokeilu 2023

Kokeessa oli kolme eri seossuhteilla kylvettyä kaistaa. Kevätruisvehnän lajike oli Somtri ja herneen Arvika.
Kylvö tehtiin 23.5 ja korjuu 19.9. Ruisvehnä kylvettiin siemenvantaiden kautta ja herne lannoitevantaiden kautta. Kustakin kaistasta niitettiin kolme koealaa, jolloin jokaisesta koejäsenestä saatiin kolme kerrannetta. Kaistoja ei lannoitettu. Kokeilu oli lohkolla 10, Nummilohko.

Vilja- ja valkuaiskasvien sekaviljely 2023

Tässä kokeessa oli neljä erilaista kahden kasvin sekakasvustona kylvettyä kaistaa (6m*116 m). Jokaisesta kaistasta puitiin kaksi koealaa, jolloin saatiin neljä kerrannetta kustakin koejäsenestä. Koe kylvettiin yhdellä ajokerralla Väderstad Rapid kylvölannoittimella. Härkäpapu ja herne kylvettiin siemenvantaiden kautta, kaura ja vehnä lannoitevantaiden kautta. Herneen lajikkeena oli Ingrid, kauran Niklas, härkäpavun Louhi ja vehnän Helmi. Kylvö
tehtiin 12.5. ja puinti 7.9. Kasvustoja ei lannoitettu. Kesän aikana tehtiin kasvustohavainnot: oras/taimitiheys, rikkakasvilajit ja -määrät sekä kasvuston korkeus. Koe toteutettiin lohkolla 6, Riuskanoja.

Härkäpapu-kaura -kaistat 2023

Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla jatkettiin vuonna 2022 aloitettuja sekaviljelykokeita. Härkäpapu-kaurakaistoissa tutkittiin eri seossuhteiden vaikusta sadon määrään ja laatuun. Kokeessa oli neljä eri koejäsentä, josta kustakin oli kaksi eri kaistaa (6 m*116 m). Kustakin kaistasta puitiin kaksi koealaa, jolloin saatiin neljä kerrannetta. Härkäpavun lajike oli Louhi ja kauran Niklas. Kaistat kylvettiin 12.5. ja puitiin 7.9. Härkäpapu kylvettiin siemenvantaiden ja kaura lannoitevantaiden kautta, paitsi puhtaissa kaurakaistoissa, joissa kaura kylvettiin siemenvantaiden kautta. Kaistoja ei lannoitettu. Kesän aikana tehtiin kasvustohavainnot: oras/taimitiheys, rikkakasvilajit ja -määrät sekä kasvuston korkeus. Koe toteutettiin lohkolla 6, Riuskanoja.

Ruokaproteiinikasvit viljelykierrossa

Peltoviljelyssä on yhä enemmän varauduttava ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin muun muassa siirtymällä orgaanista ainesta eli hiilisyötettä kasvattaviin viljelyjärjestelmiin. Samaan aikaan on noussut esille terveydelliset
syyt ruokavalion muuttamiseksi kasvispainotteisemmaksi. Ruoaksi viljeltävien proteiinikasvien kysynnän odotetaan kasvavan, kun tietoa ja menetelmiä niiden onnistuneesta viljelytekniikasta saadaan lisää. Viljelyn näkökulmasta tietoa kaivataan erikoiskasvien satovaihteluiden pienentämiseen ja keskisadon kohottamiseen, mutta myös erikoiskasvien sovittamisesta oikein osaksi viljelykiertoa, jotta saavutetaan parhaat mahdolliset esikasvihyödyt ja toisaalta vältetään kasvinsuojeluriskit. Myös erikoiskasvien viljely seoksina voi tuoda
uudenlaisia ratkaisuja.

Pellon käytön ja ruokavalion muutosten osalta tarvitaan avointa viljelykasveihin liittyvää tarkastelua parhaista kysyntälähtöisistä vaihtoehdoista. Hyvänä tavoitteena on tuottaa ratkaisuja viljelyjärjestelmiin, joissa
huomioidaan tarve lisätä kasvien avulla hiilisyötettä, edistää peltoympäristön monimuotoisuutta, parantaa tuotannon kannattavuutta ja tuottaa kuluttajia kiinnostavia raaka-aineita.

Tässä tietokortissa on käytetty termiä ruokaproteiinikasvi laajasti, ja mukana on myös ei proteiinikasveiksi luokiteltuja kasveja, kuten kumina. Tämä tietokortti on tuotettu osana Luonnonvarakeskuksen FutureCrops 2.0-hanketta.