Sisävesiammattikalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2026, esitykset ja yhteenveto 27.5.2026 Sisävesiammattikalastajien risteily kokosi alan ajankohtaiset kysymykset yhteen Sisävesiammattikalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2026 järjestettiin 7.–9.4. Helsinki–Tukholma–Helsinki-risteilynä. Ohjelmassa käsiteltiin muun muassa sisävesikalastuksen sääntelyä, saalisilmoituksia, jäljitettävyyttä, kotimaisen kalan menekkiä, suoramyyntiä, vientimahdollisuuksia, yritysten kehittämistä sekä kalastajien työhyvinvointia. Puheenvuorojen esitysmateriaalit on koottu tämän tietokortin yhteyteen. Avaus: sisävesikalastus osana huoltovarmuutta Kansanedustaja Kirsi ”Kike” Elomaa nosti avauspuheenvuorossaan esiin sisävesiammattikalastuksen merkityksen huoltovarmuudelle, kotimaiselle ruoantuotannolle ja vesienhoidolle. Keskeisiksi huoliksi nousivat kaupallisten kalastajien luvansaanti, byrokratian kasvu sekä se, että sisävesikalastus jää keskusteluissa helposti merikalastuksen ja vesiviljelyn varjoon. MMM:n ajankohtaiset: määritelmät, ilmoitusvelvollisuus ja uudet tukimallit Maa- ja metsätalousministeriön Orian Bondestam kävi läpi sisävesikalastukseen liittyviä ajankohtaisia valmisteluasioita. Esillä olivat muun muassa kaupallisen kalastajan määritelmän tarkastelu, yleiskalastusoikeuksien ja kaupallisen kalastuksen suhde, saalisilmoitusvelvollisuuden noudattaminen sekä YKP:n mukainen eräjäljitettävyys. Lisäksi Bondestam esitteli EMKVR:n uusia setelimalleja sekä valmisteilla olevaa lainantakausvälinettä. Elinvoimakeskus: saalisilmoitukset ja jäljitettävyys käytännössä Petri Savola Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta avasi saalisilmoittamisen säädöspohjaa ja käytännön haasteita. Puheenvuorossa muistutettiin, että sisävesillä kaupallisen kalastajan on ilmoitettava saaliit myös silloin, kun kalastusta ei ole harjoitettu, ja että ilmoituksiin liittyvät puutteet koskevat usein esimerkiksi purkamispaikkoja, pyydystietoja tai kalastusalueita. Jäljitettävyydessä korostui sähköisen tiedon merkitys: eräkoodi voidaan muodostaa järjestelmässä, itse tai ostajan toimesta, kunhan tarvittavat tiedot kulkevat mukana. K-Ryhmä: kotimaiselle kalalle on kysyntää, mutta helppous ratkaisee Kirsi Romppainen K-Ryhmästä tarkasteli kotimaisen kalan menekinedistämistä kaupan näkökulmasta. Kuluttajat ovat yhä hintatietoisempia, mutta samalla moni haluaa syödä enemmän kalaa ja suosia kotimaista tuotantoa. Kasvun esteiksi nousivat muun muassa kalan käsittelyn vaikeaksi kokeminen, hinta, saatavuuden vaihtelu ja uusien helppojen kalatuotteiden vähyys. Paikalliselle kalalle on mahdollisuuksia, mutta yhteistyö kaupan kanssa vaatii ennakointia, toimitusvarmuutta, avointa viestintää ja kalastajan tarinan tuomista esiin. Yrityskummit: ulkopuolinen sparraaja voi auttaa myös kalastajaa Minna Järvinen Suomen Yrityskummeista esitteli maksutonta mentorointia yrittäjän arjen tueksi. Yrityskummi voi auttaa pysähtymään, jäsentämään liiketoimintaa, kehittämään hinnoittelua, miettimään uusia myyntikanavia ja vahvistamaan yrittäjän omaa jaksamista. Kalastusalalla mentoroinnista voisi olla hyötyä erityisesti sesonkien välisen ajan hyödyntämisessä, kannattavuuden parantamisessa ja yrityksen kehittämissuunnan kirkastamisessa. Yrittäjästä työnantajaksi: palkkaaminen vaatii suunnittelua Harri Hellsténin esitys käsitteli yrittäjän siirtymistä työnantajaksi. Vaikka Hellstén ei päässyt paikalle, esitysmateriaali oli mukana aineistossa. Materiaalissa korostuu, että ennen palkkaamista on syytä pohtia tarkasti työn sisältö, työajat, osaamistarve, palkkaus ja vaikutus yrityksen talouteen. Kirjallinen suunnitelma, selkeä työsopimus, perehdytys, työnantajavelvoitteiden tunteminen ja ongelmatilanteisiin varautuminen ovat erityisen tärkeitä pienissä yrityksissä. Kalatie Eurooppaan: markkinatietoa ja logistiikkaa vientiin Mari-Johanna Korkeela esitteli Naturpoliksen Kalatie Eurooppaan -hanketta, jossa selvitetään Koillismaan ja Kainuun kalatuotteiden vientimahdollisuuksia Keski-Eurooppaan. Hankkeessa tarkastellaan kohdemarkkinoita, logistisia reittejä, huutokauppamallia sekä vastuullisuus- ja ilmastovaikutuksia. Tavoitteena on rakentaa markkinakartta ja konkreettinen toimenpidesuunnitelma, joka vahvistaa alueen kalatalouden kilpailukykyä ja kotimaisen kalan asemaa. Itä-Suomen muikku ja kuore: huoltovarmuutta ja vientiä Pekka Sahama esitteli SavoGrow’n hanketta, jossa muikun ja kuoreen vientiä yhdistetään huoltovarmuusajatteluun. Itä-Suomi tuottaa suuren osan Suomen muikusta, ja alueella on vahvat kalakannat sekä vajaakäytössä olevaa pakastus- ja jalostuskapasiteettia. Hankkeen ratkaisuiksi nousivat kalastajien ja jalostajien yhteinen toimintamalli, huoltovarmuus- ja vientipuskurivarastot sekä vientiä tukevat verkostot. Digistä tehoa kalan suoramyyntiin Elina Pusaa Keski-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksesta ja Roy Norro Norron Oy:sta esittelivät valtakunnallista hanketta, joka auttaa kalastajia ottamaan käyttöön digitaalisia suoramyynnin välineitä. Taustalla on havainto, että kuluttajat ja ravintolat haluaisivat ostaa kalaa suoraan, mutta eivät aina löydä kalastajia. Hankkeessa kehitetään Ammattikalastaja.fi-karttapalvelua, suoramyyntialustaa sekä käytännön koulutuksia, joiden tavoitteena on parantaa pienimuotoisten kalastusyritysten kannattavuutta ja lisätä lähikalan käyttöä. SAKL:n ajankohtaiset: koko elinkeinon toimintaympäristö muutoksessa Mikko Malin Suomen Ammattikalastajaliitosta kävi läpi ammattikalastuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Esillä olivat muun muassa kalastajamäärät merellä ja sisävesillä, merituulivoiman vaikutukset kalastukseen, SUP-direktiivin vaikutukset kalastusvälineisiin, polttoaineen hinnannousu, merimetsoihin liittyvä lainsäädäntö sekä EU:n valvontasäädösten kiristyminen. Malinin katsaus osoitti, että sisävesikalastuksen kysymykset kytkeytyvät laajasti koko ammattikalastuksen toimintaympäristöön. Pro Kala ja kalan kulutus Risteilyn toisena päivänä kuultiin myös Pro Kalan uuden toiminnanjohtajan esittäytyminen. Puheenvuorossa nousi esiin, että suomalaiset syövät edelleen vähän kalaa: vuonna 2024 kulutus oli noin 12 kiloa henkilöä kohden, josta tuontikalan osuus oli selvästi kotimaista kalaa suurempi. Ryhmätyöt: käytännön esteitä ja konkreettisia kehittämistarpeita Ryhmätyöskentelyssä kalastajat pohtivat muun muassa jalostamista, työnantajana toimimista, hyvinvointia ja markkinointia. Jalostamisen esteiksi nousivat sääntely, tilavaatimukset, investoinnit ja neuvonnan tarve. Työnantajuudessa korostuivat sesonkiluonteisuus, työntekijöiden osaamisen löytäminen, perehdytys, dokumentointi ja työturvallisuus. Hyvinvointikeskusteluissa esiin nousivat fyysinen kuormitus, sääolosuhteet, pitkät työpäivät, tauot ja turvallisuusvarusteet. Markkinoinnissa painottuivat tarinan, paikallisuuden, aitojen some-sisältöjen, ravintolayhteistyön ja Ammattikalastaja.fi-palvelun kaltaisten näkyvyyskanavien merkitys. Yhteenveto Risteilyn keskeinen viesti oli, että sisävesiammattikalastuksella on merkittävä rooli kotimaisessa ruoantuotannossa, huoltovarmuudessa, alueellisessa elinvoimassa ja vesien kestävässä käytössä. Samalla ala tarvitsee parempaa tiedonkulkua, toimivia lupakäytäntöjä, selkeää sääntelyä, uusia myyntikanavia, kannattavia jalostus- ja vientimalleja sekä tukea yrittäjyyden arkeen. Risteily tarjosi ajankohtaistiedon lisäksi paikan yhteiselle keskustelulle, verkostoitumiselle ja uusien ratkaisujen ideoinnille. Huomiona: ohjelmassa oli myös osuuksia Ruotsin kalastuksesta, Ruotsin kalastuksenvalvonnasta, Melan työhyvinvointipuheenvuorosta, vihreästä siirtymästä ja energia-auditoinneista, mutta niistä ei ollut erillistä esitysaineistoa.
Kalaleader-toiminnan 2021–2027 väliarviointi 6.5.2026 Kalaleader-toiminta on kehittämistä paikallisesti alhaalta ylös -periaatteella. Toiminta perustuu yhteisölähtöisyyteen, alueiden omiin tarpeisiin ja vahvuuksiin sekä paikallisen asiantuntemuksen hyödyntämiseen. Suomessa kalaleaderit toimivat Leader-ryhmien yhteydessä. Kalaleader-ryhmät rahoittavat alueellisia hankkeita paikallisten strategioidensa mukaisesti ja auttavat paikallisia toimijoita mm. hankkeiden ideoinnissa, rahoituksen hakemisessa, verkostojen rakentamisessa ja kalatalouteen liittyvissä käytännön kysymyksissä. Työn tavoitteena oli laatia arviointi Manner-Suomen kymmenen kalaleader-ryhmän strategioiden toteutumisesta vuoteen 2025 mennessä. Selvitys kattaa myös kalaleader-ryhmien rahoittamat hankkeet, sekä ryhmän aktivointi- ja neuvontatoiminnan ja oman hanketoiminnan ohjelmakaudella 2021–2027 vuoden 2025 loppuun saakka. Arviointia tullaan käyttämään tulosten keräämiseksi ohjelmakauden raportointiin ja vaikuttavuusviestintää varten sekä Kalaleader-työn kehittämiseksi.
Kestävää kalastusta yhteistyöllä – hyviä käytäntöjä kaupallisille kalastajille ja vesialueenomistajille 22.4.2026 Tämä julkaisu kokoaa “Kaupallisten kalastajien vesillepääsyn edistäminen” -hankkeen keskeiset havainnot, kokemukset ja hyvät käytännöt kaupallisen kalastuksen ja vesialueenomistajien yhteistyöstä. Hanke toteutettiin Päijät-Hämeen ja eteläisen Keski-Suomen alueella, ja sen tavoitteena oli parantaa kaupallisten kalastajien vesillepääsyä sekä lisätä vuoropuhelua kalastajien ja vesialueenomistajien välillä. Hanke sai rahoitusta Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) Sisä-Suomen Kalaleaderin kautta. Hanketta hallinnoi Päijänne-Leader ry. Julkaisussa tarkastellaan kalastuksen nykytilaa, lupakäytäntöjä sekä yhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia. Mukana on konkreettisia esimerkkejä ja toimintamalleja, joiden avulla voidaan lisätä luottamusta, sujuvoittaa lupaprosesseja ja turvata kalastuksen toimintaedellytykset. Materiaali on suunnattu vesialueenomistajille, osakaskunnille, kalastajille ja muille kalatalouden toimijoille. Se toimii käytännön oppaana kestävän kalastuksen edistämiseen sekä vuoropuhelun ja yhteistyön kehittämiseen eri osapuolten välillä.
Hidaskasvuiset kuhakannat-hankkeen (2024-2025) loppuraportti 19.2.2026 Pääjärven tulosten mukaan viisivuotiaiden kuhien keskipituus laski 40 senttimetristä (vuosiluokka 2003) 30 senttimetriin (vuosiluokka 2014). Pääjärvellä kuhatiheys kasvoi 2000-luvun aikana. Samaan aikaan ulapan saaliskaloista etenkin kuoreen tiheys laski selvästi. Vedenlaadun tai happitilanteen muutokset eivät selittäneet romahdusta, vaan kuhan runsastuminen ja tehokas saalistus olivat todennäköisesti merkittävimpiä tekijöitä. – Pääjärven aineisto osoittaa, että kuhan kasvunopeudessa voi olla merkittävää vuosienvälistä vaihtelua. Näin suuri vaihtelu voi olla haaste alamittasäätelylle. Pääjärveen vuosina 2007–2010 tehtyjen kuhaistusten vaikutuksia seurattiin alitsariinivärjäykseen perustuvien merkintöjen avulla. Istukkaiden osuus näytteiden istutusvuosiluokissa oli yli 40 %, mutta kasvunopeudessa ei havaittu eroa luonnonkaloihin verrattuna. Istutusten arvioidaan vaikuttaneen kuhakannan tiheyteen ja ravintokilpailuun. Istutukset lopetettiin vuonna 2010, ja vuodesta 2014 alkaen kuhan kasvu on hiljalleen nopeutunut. – Tulokset viittaavat siihen, että kuhaistutuksilla voi nykytilanteessa olla ei-toivottuja vaikutuksia kuhan kasvunopeuteen Pääjärvessä.
Kalastajan alkutuotanto ja rekisteröity elintarvikealan toiminta (Tuula Koimäki) 19.11.2025 Ruokaviraston asiantuntija Tuula Koimäki esittelee kalastajien alkutuotannon ja rekisteröidyn elintarvikealan toiminnan keskeiset ohjeet ja vaatimukset. Alkutuotanto tarkoittaa elävien kalastustuotteiden pyyntiä ja keräämistä markkinoille, ja siihen liittyy kalastusaluksilla suoritettava käsittely, kuten teurastus ja jäähdytys. Kalastajien on rekisteröidyttävä elintarvikelain mukaisesti kunnallisille elintarvikevalvontaviranomaisille, erityisesti jos he aikovat myydä saaliinsa suoraan kuluttajille. Rekisteröinti on pakollista, jos kalastaja käsittelee kalojaan maissa. Kalan myynti suoraan kuluttajalle on sallittua alle 5000 kg vuodessa, mutta myynti toisiin elintarvikehuoneistoihin on rajoitettua. Kalastajien on myös kiinnitettävä huomiota lainsäädännön mukaisiin hygieniakäytäntöihin ja erityisesti lämpötilahallintaan tuotteidensa säilytyksessä ja käsittelyssä. Kalastustuotteiden käsittelyssä on aina varmistettava, ettei niitä altisteta haitta-aineille, ja puhtaan veden käyttö on välttämätöntä elintarviketurvallisuuden takaamiseksi. Jäähdytyskäsittelyn ja loistarkastusten merkitys korostuu erityisesti riskituotteiden, kuten graavikalan, käsittelyssä. Savustustoiminta kalastustuotteille vaatii erityisjärjestelyjä, jotta elintarviketurvallisuus voidaan taata. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen tulee noudattaa tiukkoja rakenteellisia ja hygieniavaatimuksia sekä rekisteröidä kaikki asiakkaiden toiminnot viranomaisille. Ruokavirasto tarjoaa kattavan ohjeistuksen sekä resursseja kalastajille, ja heidän on tärkeää pitää yhteyttä omiin elintarvikevalvontaviranomaisiinsa jatkossa.
Elintarviketilojen suunnittelu ja paikallinen neuvonta (Mikaela Sauvala) 19.11.2025 Tilojen suunnittelussa kala-alalla on tärkeää tehdä yhteistyötä paikallisen elintarvikevalvonnan kanssa. Kunta vastaa elintarvikevalvonnasta, ja siihen voi kuulua myös kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden hallinta. Elintarvikehuoneistojen suunnittelun tulee mahdollistaa helppo puhtaanapito, mikä sisältää asianmukaiset LVI-ratkaisut ja pintamateriaalit. Kylmäsäilytystilat ja työskentelyhygienia, kuten käsienpesupisteet, ovat elintärkeitä toiminnan sujuvuuden ja hygienian kannalta. Tilojen koon ja rakenteen osalta on huomioitava, mitä toimintaa tiloissa suoritetaan, olipa kyseessä pelkkä perkuutyö tai jalostus. Elintarvikehuoneiston tulee olla rekisteröity tai hyväksytty, ja puhtaanapito on tärkeää kummassakin tapauksessa. Rakennusvalvonta voi olla hyödyllinen, kun mietitään rakennuksen käyttötarkoitusta ja mahdollisia muutoksia. Lisäksi tilojen täytyvät tukee toimijoiden omavalvontajärjestelmää, mikä on keskeinen osa elintarviketoimintaa. Ajantasaisen lainsäädännön tunteminen on välttämätöntä ja siihen voi tutustua Finlexissä ja EU-lainsäädännössä. Ruokavirasto tarjoaa ohjeita kala-alan toimintojen aloittamiseen, mikä on hyvä resurssi uusille yrittäjille. Hyvin suunnitellut tilat helpottavat toimintaa ja parantavat elintarvikehygieniaa.
Setälä Jari: Loppuraportti – Saaristomeren särkikalat massan kautta tuotteiksi 4.9.2025 Hankkeessa selvitettiin Varsinais-Suomen merialueen luonnonkalaa hyödyntävän arvoketjun mahdollisuudet tuottaa särkikalaa, särkikalamassaa ja särkikalasta valmistettuja tuotteita taloudellisesti kannattavalla tavalla. Hankkeen aikana oltiin yhteydessä noin 50 kala-alan yritykseen ja asiantuntijaan. Työ toteutettiin 13.1. – 31.5.2025.
Kaupallisen sisävesikalastuksen saalisilmoitukset – digiratkaisujen käytön lisääminen 17.6.2025 Matti Ryhäsen opinnäytetyö: ”Kaupallisen sisävesikalastuksen saalisilmoitukset, Digiratkaisujen käytön lisääminen”, keskittyy digitaalisten ratkaisujen käyttöön kaupallisessa sisävesikalastuksessa ja nykyisten saalisilmoitusten parantamiseen. Työssä korostuu saalisilmoitusten lakisääteisyys, ja kalastajat käyttävät edelleen paperilomakkeita, mikä hidastaa prosessia ja lisää viranomaisten työtaakkaa. Opinne tehtiin tapaustutkimuksena, jossa kerättiin tietoa sähköisten kyselyjen avulla viranomaisilta ja sisävesikalastajilta. Kyselyiden perusteella kalastajien ikä ja digitaitojen puute vaikeuttavat digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa. Opinnäytetyössä esitettiin useita kehitysehdotuksia, kuten käyttäjäkoulutusten järjestäminen ja digitaalisten tukimuotojen, kuten ohjevideoden ja sähköpostituen, parantaminen. Havainnot korostavat erilaisten koulutustarpeiden tunnistamisen tärkeyttä eri käyttäjäryhmille. Työn myötä peräänkuulutetaan välitöntä koulutustoimintaa kalastajille digitalisoitumisen tukemiseksi sekä yhteistyön lisäämistä viranomaisten ja kalastajien välillä. Yhteistyö ja koulutus ovat avainasemassa, jotta digitaalisen tiedon käyttö saadaan vakiinnutettua sisävesikalastuksessa.
Raportti: Siian kalastus ja istutustoiminta Suomenlahdella 13.2.2025 Suomenlahden siikatuotannon elvyttäminen on yksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta rahoitetun ympäristöohjelma KYMPIN kehittämissuunnitelman viidestä tavoitteesta. Kehittämistyöhön liittyvät taustatiedot siiankalastuksesta ja istutustoiminnasta Suomenlahdella on nyt koottu yhteen raporttiin.
Rannikko- ja sisävesikalastuksen hyvän käytännön ohjeet 31.5.2024 Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n ja Pro Kala ry:n aloitteesta on laadittu rannikko- ja sisävesikalastuksen alkutuotantoon käyttöön hyvät käytännön ohjeet, eli kalastajille yhteiset hyvän käytännön kriteerit. Ohje koskee pääasiassa elintarvikelainsäädännön mukaisia velvoitteita sekä joiltain osin yhteisen kalastuspolitiikan (YKP-jäljitettävyys) sekä kansallisen kalastuksenvalvontaa koskevan lainsäädännön mukaisia velvoitteita mm. rekisteröitymisvelvoitteiden sekä saalisilmoitusten ja – seurannan osalta. Hyvän käytännön ohjeet perustuvat EU-lainsäädäntöön ja kansallisen elintarvikelakiin. Elintarvikelain 15 § edellyttää, että kaikilla elintarvikealan toimijoilla on järjestelmä, jonka avulla ne tunnistavat ja hallitsevat toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistavat, että toiminta täyttää elintarvikesäännöksissä asetetut vaatimukset. Tämän ohjeen on tarkoitus tukea tämän täyttämistä kalastuksen alkutuotannossa. (Elintarvikelaki 297/2021) Nämä hyvän käytännön ohjeet koskevat vain rannikko- ja sisävesikalastuksen alkutuotanto-osaa. Ohjeista on rajattu pois volyymikalastus (troolikalastus, silakan rysäkalastus, muu volyymikalastus) niiden muusta ammattikalastuksesta poikkeavan luonteen vuoksi. Kalan laatutyö lähtee alkutuottajasta eli kalastajasta. Kun työ tehdään jo alussa oikein, on myytävä tuote myös laadukasta. Kuluttajat ovat entistä enemmän kiinnostuneita tuotelaadun ohella koko tuotantoketjusta. Kalastajan rooli vastuullisena ja ympäristöä kunnioittavana elintarviketuottajana sekä sitoutuminen laatutyöhön toimii myös positiivisena signaalina koko ketjulle. Hyvän käytännön ohje on keino ratkaista ongelmia, joita kalastajilla voi tulla eteen lainsäädännön vaatimusten noudattamisen ja vaatimusten täyttämisen yhteydessä. Hyvän käytännön ohje auttaa kalastajia myös, kun tehdään päätöksiä tietyn vaatimuksen välttämättömyydestä, tarpeellisuudesta, asianmukaisuudesta tai riittävyydestä. Sitoutumalla noudattamaan näitä hyvän käytännön ohjeita, voi kalastaja käyttää tätä ohjetta kirjallisena omavalvontasuunnitelmana, eikä erillistä omavalvontasuunnitelmaa toimintaa varten tarvitse välttämättä tehdä. Ohje on laadittu Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n ja ProKala ry:n aloitteesta, Net-Foodlab Oy:n toimesta. Ohjeet ovat Ruokaviraston arvioimat 20.4.2023.
