Kalaleader-toiminnan 2021–2027 väliarviointi

Kalaleader-toiminta on kehittämistä paikallisesti alhaalta ylös -periaatteella. Toiminta perustuu yhteisölähtöisyyteen, alueiden omiin tarpeisiin ja vahvuuksiin sekä paikallisen asiantuntemuksen hyödyntämiseen. Suomessa kalaleaderit toimivat Leader-ryhmien yhteydessä. Kalaleader-ryhmät rahoittavat alueellisia hankkeita paikallisten strategioidensa mukaisesti ja auttavat paikallisia toimijoita mm. hankkeiden ideoinnissa, rahoituksen hakemisessa, verkostojen rakentamisessa ja kalatalouteen liittyvissä käytännön kysymyksissä.

Työn tavoitteena oli laatia arviointi Manner-Suomen kymmenen kalaleader-ryhmän strategioiden toteutumisesta vuoteen 2025 mennessä.  Selvitys kattaa myös kalaleader-ryhmien rahoittamat hankkeet, sekä ryhmän aktivointi- ja neuvontatoiminnan ja oman hanketoiminnan ohjelmakaudella 2021–2027 vuoden 2025 loppuun saakka. Arviointia tullaan käyttämään tulosten keräämiseksi ohjelmakauden raportointiin ja vaikuttavuusviestintää varten sekä Kalaleader-työn kehittämiseksi.

Kestävää kalastusta yhteistyöllä – hyviä käytäntöjä kaupallisille kalastajille ja vesialueenomistajille

Tämä julkaisu kokoaa “Kaupallisten kalastajien vesillepääsyn edistäminen” -hankkeen keskeiset havainnot, kokemukset ja hyvät käytännöt kaupallisen kalastuksen ja vesialueenomistajien yhteistyöstä.

Hanke toteutettiin Päijät-Hämeen ja eteläisen Keski-Suomen alueella, ja sen tavoitteena oli parantaa kaupallisten kalastajien vesillepääsyä sekä lisätä vuoropuhelua kalastajien ja vesialueenomistajien välillä. Hanke sai rahoitusta Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) Sisä-Suomen Kalaleaderin kautta. Hanketta hallinnoi Päijänne-Leader ry.

Julkaisussa tarkastellaan kalastuksen nykytilaa, lupakäytäntöjä sekä yhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia. Mukana on konkreettisia esimerkkejä ja toimintamalleja, joiden avulla voidaan lisätä luottamusta, sujuvoittaa lupaprosesseja ja turvata kalastuksen toimintaedellytykset.

Materiaali on suunnattu vesialueenomistajille, osakaskunnille, kalastajille ja muille kalatalouden toimijoille. Se toimii käytännön oppaana kestävän kalastuksen edistämiseen sekä vuoropuhelun ja yhteistyön kehittämiseen eri osapuolten välillä.

Hidaskasvuiset kuhakannat-hankkeen (2024-2025) loppuraportti

Pääjärven tulosten mukaan viisivuotiaiden kuhien keskipituus laski 40 senttimetristä (vuosiluokka 2003) 30 senttimetriin (vuosiluokka 2014). Pääjärvellä kuhatiheys kasvoi 2000-luvun aikana. Samaan aikaan ulapan saaliskaloista etenkin kuoreen tiheys laski selvästi. Vedenlaadun tai happitilanteen muutokset eivät selittäneet romahdusta, vaan kuhan runsastuminen ja tehokas saalistus olivat todennäköisesti merkittävimpiä tekijöitä.

– Pääjärven aineisto osoittaa, että kuhan kasvunopeudessa voi olla merkittävää vuosienvälistä vaihtelua. Näin suuri vaihtelu voi olla haaste alamittasäätelylle.

Pääjärveen vuosina 2007–2010 tehtyjen kuhaistusten vaikutuksia seurattiin alitsariinivärjäykseen perustuvien merkintöjen avulla. Istukkaiden osuus näytteiden istutusvuosiluokissa oli yli 40 %, mutta kasvunopeudessa ei havaittu eroa luonnonkaloihin verrattuna.

Istutusten arvioidaan vaikuttaneen kuhakannan tiheyteen ja ravintokilpailuun. Istutukset lopetettiin vuonna 2010, ja vuodesta 2014 alkaen kuhan kasvu on hiljalleen nopeutunut.

– Tulokset viittaavat siihen, että kuhaistutuksilla voi nykytilanteessa olla ei-toivottuja vaikutuksia kuhan kasvunopeuteen Pääjärvessä.

Kalastajan alkutuotanto ja rekisteröity elintarvikealan toiminta (Tuula Koimäki)

Ruokaviraston asiantuntija Tuula Koimäki esittelee kalastajien alkutuotannon ja rekisteröidyn elintarvikealan toiminnan keskeiset ohjeet ja vaatimukset. Alkutuotanto tarkoittaa elävien kalastustuotteiden pyyntiä ja keräämistä markkinoille, ja siihen liittyy kalastusaluksilla suoritettava käsittely, kuten teurastus ja jäähdytys. Kalastajien on rekisteröidyttävä elintarvikelain mukaisesti kunnallisille elintarvikevalvontaviranomaisille, erityisesti jos he aikovat myydä saaliinsa suoraan kuluttajille. Rekisteröinti on pakollista, jos kalastaja käsittelee kalojaan maissa.

Kalan myynti suoraan kuluttajalle on sallittua alle 5000 kg vuodessa, mutta myynti toisiin elintarvikehuoneistoihin on rajoitettua. Kalastajien on myös kiinnitettävä huomiota lainsäädännön mukaisiin hygieniakäytäntöihin ja erityisesti lämpötilahallintaan tuotteidensa säilytyksessä ja käsittelyssä. Kalastustuotteiden käsittelyssä on aina varmistettava, ettei niitä altisteta haitta-aineille, ja puhtaan veden käyttö on välttämätöntä elintarviketurvallisuuden takaamiseksi. Jäähdytyskäsittelyn ja loistarkastusten merkitys korostuu erityisesti riskituotteiden, kuten graavikalan, käsittelyssä.

Savustustoiminta kalastustuotteille vaatii erityisjärjestelyjä, jotta elintarviketurvallisuus voidaan taata. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen tulee noudattaa tiukkoja rakenteellisia ja hygieniavaatimuksia sekä rekisteröidä kaikki asiakkaiden toiminnot viranomaisille. Ruokavirasto tarjoaa kattavan ohjeistuksen sekä resursseja kalastajille, ja heidän on tärkeää pitää yhteyttä omiin elintarvikevalvontaviranomaisiinsa jatkossa.

Elintarviketilojen suunnittelu ja paikallinen neuvonta (Mikaela Sauvala)

Tilojen suunnittelussa kala-alalla on tärkeää tehdä yhteistyötä paikallisen elintarvikevalvonnan kanssa. Kunta vastaa elintarvikevalvonnasta, ja siihen voi kuulua myös kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden hallinta. Elintarvikehuoneistojen suunnittelun tulee mahdollistaa helppo puhtaanapito, mikä sisältää asianmukaiset LVI-ratkaisut ja pintamateriaalit. Kylmäsäilytystilat ja työskentelyhygienia, kuten käsienpesupisteet, ovat elintärkeitä toiminnan sujuvuuden ja hygienian kannalta.

Tilojen koon ja rakenteen osalta on huomioitava, mitä toimintaa tiloissa suoritetaan, olipa kyseessä pelkkä perkuutyö tai jalostus. Elintarvikehuoneiston tulee olla rekisteröity tai hyväksytty, ja puhtaanapito on tärkeää kummassakin tapauksessa. Rakennusvalvonta voi olla hyödyllinen, kun mietitään rakennuksen käyttötarkoitusta ja mahdollisia muutoksia.

Lisäksi tilojen täytyvät tukee toimijoiden omavalvontajärjestelmää, mikä on keskeinen osa elintarviketoimintaa. Ajantasaisen lainsäädännön tunteminen on välttämätöntä ja siihen voi tutustua Finlexissä ja EU-lainsäädännössä. Ruokavirasto tarjoaa ohjeita kala-alan toimintojen aloittamiseen, mikä on hyvä resurssi uusille yrittäjille. Hyvin suunnitellut tilat helpottavat toimintaa ja parantavat elintarvikehygieniaa.

Setälä Jari: Loppuraportti – Saaristomeren särkikalat massan kautta tuotteiksi

Hankkeessa selvitettiin Varsinais-Suomen merialueen luonnonkalaa hyödyntävän arvoketjun mahdollisuudet tuottaa särkikalaa, särkikalamassaa ja särkikalasta valmistettuja tuotteita taloudellisesti kannattavalla tavalla. Hankkeen aikana oltiin yhteydessä noin 50 kala-alan yritykseen ja asiantuntijaan. Työ toteutettiin 13.1. – 31.5.2025.

Kaupallisen sisävesikalastuksen saalisilmoitukset – digiratkaisujen käytön lisääminen

Matti Ryhäsen opinnäytetyö: ”Kaupallisen sisävesikalastuksen saalisilmoitukset, Digiratkaisujen käytön lisääminen”, keskittyy digitaalisten ratkaisujen käyttöön kaupallisessa sisävesikalastuksessa ja nykyisten saalisilmoitusten parantamiseen. Työssä korostuu saalisilmoitusten lakisääteisyys, ja kalastajat käyttävät edelleen paperilomakkeita, mikä hidastaa prosessia ja lisää viranomaisten työtaakkaa. Opinne tehtiin tapaustutkimuksena, jossa kerättiin tietoa sähköisten kyselyjen avulla viranomaisilta ja sisävesikalastajilta. Kyselyiden perusteella kalastajien ikä ja digitaitojen puute vaikeuttavat digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa. Opinnäytetyössä esitettiin useita kehitysehdotuksia, kuten käyttäjäkoulutusten järjestäminen ja digitaalisten tukimuotojen, kuten ohjevideoden ja sähköpostituen, parantaminen. Havainnot korostavat erilaisten koulutustarpeiden tunnistamisen tärkeyttä eri käyttäjäryhmille. Työn myötä peräänkuulutetaan välitöntä koulutustoimintaa kalastajille digitalisoitumisen tukemiseksi sekä yhteistyön lisäämistä viranomaisten ja kalastajien välillä. Yhteistyö ja koulutus ovat avainasemassa, jotta digitaalisen tiedon käyttö saadaan vakiinnutettua sisävesikalastuksessa.

Raportti: Siian kalastus ja istutustoiminta Suomenlahdella

Suomenlahden siikatuotannon elvyttäminen on yksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta rahoitetun ympäristöohjelma KYMPIN kehittämissuunnitelman viidestä tavoitteesta. Kehittämistyöhön liittyvät taustatiedot siiankalastuksesta ja istutustoiminnasta Suomenlahdella on nyt koottu yhteen raporttiin.

 

 

Rannikko- ja sisävesikalastuksen hyvän käytännön ohjeet

Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n ja Pro Kala ry:n aloitteesta on laadittu rannikko- ja sisävesikalastuksen alkutuotantoon käyttöön hyvät käytännön ohjeet, eli kalastajille yhteiset hyvän käytännön kriteerit. Ohje koskee pääasiassa elintarvikelainsäädännön mukaisia velvoitteita sekä joiltain osin yhteisen kalastuspolitiikan (YKP-jäljitettävyys) sekä kansallisen kalastuksenvalvontaa koskevan lainsäädännön mukaisia velvoitteita mm. rekisteröitymisvelvoitteiden sekä saalisilmoitusten ja – seurannan osalta.

Hyvän käytännön ohjeet perustuvat EU-lainsäädäntöön ja kansallisen elintarvikelakiin. Elintarvikelain 15 § edellyttää, että kaikilla elintarvikealan toimijoilla on järjestelmä, jonka avulla ne tunnistavat ja hallitsevat toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistavat, että toiminta täyttää elintarvikesäännöksissä asetetut vaatimukset. Tämän ohjeen on tarkoitus tukea tämän täyttämistä kalastuksen alkutuotannossa. (Elintarvikelaki 297/2021)

Nämä hyvän käytännön ohjeet koskevat vain rannikko- ja sisävesikalastuksen alkutuotanto-osaa. Ohjeista on rajattu pois volyymikalastus (troolikalastus, silakan rysäkalastus, muu volyymikalastus) niiden muusta ammattikalastuksesta poikkeavan luonteen vuoksi.

Kalan laatutyö lähtee alkutuottajasta eli kalastajasta. Kun työ tehdään jo alussa oikein, on myytävä tuote myös laadukasta. Kuluttajat ovat entistä enemmän kiinnostuneita tuotelaadun ohella koko tuotantoketjusta. Kalastajan rooli vastuullisena ja ympäristöä kunnioittavana elintarviketuottajana sekä sitoutuminen laatutyöhön toimii myös positiivisena signaalina koko ketjulle.

Hyvän käytännön ohje on keino ratkaista ongelmia, joita kalastajilla voi tulla eteen lainsäädännön vaatimusten noudattamisen ja vaatimusten täyttämisen yhteydessä. Hyvän käytännön ohje auttaa kalastajia myös, kun tehdään päätöksiä tietyn vaatimuksen välttämättömyydestä, tarpeellisuudesta, asianmukaisuudesta tai riittävyydestä.

Sitoutumalla noudattamaan näitä hyvän käytännön ohjeita, voi kalastaja käyttää tätä ohjetta kirjallisena omavalvontasuunnitelmana, eikä erillistä omavalvontasuunnitelmaa toimintaa varten tarvitse välttämättä tehdä.

Ohje on laadittu Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n ja ProKala ry:n aloitteesta, Net-Foodlab Oy:n toimesta.

Ohjeet ovat Ruokaviraston arvioimat 20.4.2023.