Asiakkaiden näkemykset kotimaan maaseutumatkailusta – kyselyaineiston tuloksia vuosilta 2024 ja 2025 (artikkeli)

Tämä artikkeli tarkastelee suomalaisten näkemyksiä kotimaan maaseutumatkailusta vuosina 2024 ja 2025 toteutettujen verkkokyselyiden pohjalta. Aineisto tarjoaa ajankohtaisen kuvan siitä, miten usein maaseudulle matkustetaan, millaiset tekijät vaikuttavat kohdevalintoihin, millaisia palveluja käytetään ja miten ne koetaan. Tarkastelun tavoitteena on tuottaa tietoa maaseutumatkailun nykytilasta sekä tunnistaa keskeisiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita alan toimijoiden ja sidosryhmien tueksi.

Maaseudun palvelukokemusten osalta kokonaiskuva on erittäin myönteinen: yli 98 % vastaajista arvioi kokemuksensa jokseenkin tai erittäin positiivisiksi. Positiivisuus rakentuu ennen kaikkea ystävällisestä palvelusta, luonnon rauhasta, aitoudesta ja hyvästä ruoasta. Negatiiviset kokemukset puolestaan liittyvät usein hinta–laatusuhteeseen, erityisruokavalioiden huomioimiseen, majoituksen siisteyteen ja palvelulupausten toteutumiseen. Näitä voidaan pitää niin sanottuina perusodotuksina: kun ne täyttyvät, kokemus on vahva; kun ne pettävät, kokonaisuus kärsii.

Laajemmin tarkasteltuna tutkimus osoittaa, että maaseutumatkailun kilpailuetu ei synny massiivisista investoinneista tai suurista elämyspaketeista, vaan luotettavuudesta, rehellisestä viestinnästä, laadukkaista peruspalveluista ja aidosta kohtaamisesta. Samalla aineisto paljastaa jännitteen: asiakkaat kaipaavat autenttisuutta ja paikallisuutta, mutta odottavat myös ammattimaisuutta, sujuvaa digitaalista asiointia ja yhdenvertaista huomioimista. Tutkimuksen rajoitteena on itsevalikoitunut vastaajajoukko, minkä vuoksi tuloksia ei voida yleistää koko väestöön. Silti aineiston laajuus ja kahden vuoden vertailtavuus antavat vahvan suuntaa antavan kuvan kehitystrendeistä.

Kokonaisuutena tulokset osoittavat, että kotimainen maaseutumatkailu on vahvassa asemassa, mutta sen tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu saavutettavuuden, ympärivuotisuuden, digitaalisen näkyvyyden ja asiakasymmärryksen kehittämiselle. Maaseutu tarjoaa sen, mitä moni nykykuluttaja etsii – rauhaa, luontoa ja merkityksellisyyttä – mutta menestys edellyttää, että nämä arvot yhdistyvät toimiviin palvelurakenteisiin ja ajanmukaiseen viestintään.

Koko artikkeli Centria, SAMK, SEAMK CSS -tutkimusfoorumi 2026

Comparing Four Generations of Rural Tourism Developers in Finland (article)

Developers play a vital role in shaping rural destinations, and supporting their wellbeing directly contributes to the sustainability and regeneration of entire tourism ecosystems. Ensuring that developers are equipped, motivated, and supported aligns with the principles of regenerative tourism. The research is based on a questionnaire distributed nationallyas part of the Rural Finland Tourism Hub project, co-funded by the European Fund for Agricultural and Rural Development. Due to the unequal distribution of respondents among the four generational groups, results were analysed qualitatively by a narrative approach. This provides valuable insights into generational tendencies while avoiding overgeneralization. The comparison focuses on four key aspects: (1) competence needs, reflecting the skills and knowledge rural developers consider essential for their work; (2) preferred communication and information channels, highlighting differences in how generations access, share, and process tourism-related knowledge; (3) cooperation patterns, describing how various age groups engage with partners and institutions in the context of rural tourism development; and (4) employment characteristics, illustrating differences in working conditions and orientation. The insights of this study hold relevance for tourism managers, educators,governing bodies, and financiers who seek to design support measures, training programmes, and funding instruments that are tailored to the needs of diverse developer profiles. Moreover, the study addresses a notable gap in tourism literature byproviding a nuanced understanding of rural tourism developers’ characteristics from a generational perspective.

Kehittäjien työkalut kriisiyrityksen kohtaamiseen (#RuralFinlandTourismHub osaamisryhmä)

Osaamisryhmän tavoitteena on:

  • vahvistaa yrityskehittäjien osaamista ja tiedonvaihtoa
  • tarjota vertaistukea ja käytännön työkaluja kriisitilanteisiin
  • edistää yhteistyötä ja tutustumista muiden kehittäjien kanssa
  • synnyttää uusia hankekumppanuuksia ja ideoita alueellisiin ja alueiden välisiin hankkeisiin

Ryhmän tapaamisten yhteydessä tarjoamme valmennuskokonaisuuden, joka antaa käytännön eväitä kriisiyritysten kohtaamiseen. Asiantuntijoina valmennuksessa toimivat: Outi Mertamo, Kipinä kasvuun & Ulla Sara-aho, Sovulla Oy

Tilaisuuksien ohjelmat:

  • Kriisitilanteiden tunnistaminen ja taloudelliset työkalut to 4.12.2025 klo 9–11.30 / Outi Mertamo, Kipinä kasvuun
  • Kuuntelun ja vuorovaikutuksen taito kriisiyrittäjän tukena ke 21.1.2026 klo 9–11.30 / Ulla Sara-aho, Sovulla Oy
  • Johtaminen, juridiikka ja viestintä kriisissä ke 11.2.2026 klo 9–11.30 / Outi Mertamo, Kipinä kasvuun
  • Livetapaaminen ti 17.3.2026, Salo, klo 18.15.-20.45 Maaseutumatkailuseminaarin kehittäjien illassa, illan teemana: Kuuntelun ja vuorovaikutuksen taito / Ulla Sara-aho, ilmoittautuminen maaseutumatkailuseminaarin kautta: täältä
  • Kriisistä eteenpäin ja tulevaisuuteen 22.4.2026 klo 9-11.30, Outi Mertamo ja Ulla Sara-aho

Osaamisryhmän toiminta on osa valtakunnallisen Rural Finland Tourism Hub -hankkeen toimintaa. Hanketta toteuttavat yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry. Sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus Euroopan maaseudun maatalousrahastosta.

Lisätietoa: Leena Lahdenvesi-Korhonen, MKN Keskus, leena.lahdenvesi-korhonen@mkn.fi

Tietopaketti kaupallisesta kalastuksesta vesienomistajille

Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen julkaisemassa esitteessä käsitellään kaupallisen kalastuksen merkitystä ja käytäntöjä vesienomistajille. Kalastus on ollut keskeinen osa suomalaista elinkeinotoimintaa jo 10 000 vuoden ajan, ja sen vaikutus näkyy vahvasti kulttuurissa ja identiteetissä.

Tietopaketti korostaa, että kaupallinen kalastus voi kestää ja vastata ympäristöhaasteisiin, erityisesti sisävesillä, joissa kalakantojen hyödyntämätön potentiaali on merkittävä. Kalastus ravinteiden poistajana auttaa vesistöjen ekosysteemiä, erityisesti särkikalojen kohdalla. Kaupallisilta kalastajilta vaaditaan ilmoittautumista ELY-keskuksen rekisteriin sekä hygieniapassin hankkimista. Kalastajien on ylläpidettävä päiväkirjaa saaliistaan ja noudatettava säädettyjä saaliskiintiöitä. Kalastus perustuu tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastoihin, joiden avulla varmistetaan kalakantojen elinvoimaisuus ja kestävä käyttö.

Tietopaketti tarjoaa käytännön neuvoja kaupallisiin kalastussopimuksiin, samalla kun se puolustaa kalatalouden kehittämistä ja neuvontaa alueilla. Länsi-Suomen Kalatalouskeskus pyrkii edistämään kalatalouden edellytyksiä ja tietoutta eri sidosryhmille. Ajantasaiset tiedot ja ohjeet löytyvät heidän verkkosivuiltaan.