Policy Brief – Build public trust: Six factors for increasing wind power acceptance; LandUseZero

The Policy Brief 2024 emphasizes the need to build public trust in wind power as the European Union aims to transition to cleaner energy sources, particularly through initiatives like the Wind Power Action Plan. Despite wind power’s recognized benefits, rapid deployment can elicit concerns from local communities, heightened by shifting political landscapes and regulations. To address these challenges, the brief outlines six key recommendations for developers and decision-makers: 1) Acknowledge community concerns about wind turbine impacts and leverage scientific research for transparency; 2) Implement a mitigation hierarchy to minimize adverse effects on wildlife; 3) Clearly communicate the economic and non-economic benefits of projects during planning; 4) Engage local communities early in the process to foster trust; 5) Ensure the participation of marginalized voices alongside the majority; and 6) Help communities see how wind energy supports wider clean energy goals. These factors contribute to the social acceptance of wind projects, which is essential for the successful integration of wind energy into local economies. In addition, the brief discusses the varied experiences of different countries in wind power development, with Denmark leading in wind electricity generation. It calls for further research into the impacts of wind power on wildlife, health, and community acceptance to enhance practices and foster sustainable energy transitions.

KUNTANIELU, Opas maankäyttösektorin ilmastotoimien hyödyntämiseen kuntien ilmasto- ja luontotyössä

Monet kunnat ovat edelläkävijöitä tavoitellessaan hiilineutraaliutta, jolloin kasvihuonekaasupäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Tämä opas tukee kunnan toimia tavoitteiden kannalta tärkeällä maankäyttösektorilla, eli maankäytön, maankäytön muu-tosten ja metsätalouden (Land Use, Land Use Change and Forestry, LULUCF) alalla. Maankäyttösektori kattaa laajan kirjon erilaisia toimia metsä- ja viljelysmailla, ruohikkoalueilla, kosteikoilla ja rakennetuilla alueilla. Laajuutensa vuoksi maankäyttösektori on tärkeä myös luonnon monimuotoisuuden ylläpitämi-sen kannalta. Oppaan lähtökohtana on, että maankäyttösektorin toimet ovat osa kunnan ilmasto- ja monimuotoisuustyötä. Opas korostaa kunnan maankäyttösektorin nykytilan ja sen todennäköisen pe-rusuran selvittämistä sekä ilmastotoimien suunnitelmallista toteuttamista. Kunnan laatima ilmasto-suunnitelma luo pohjan yhteistyömahdollisuuksille eri tahojen kanssa realististen ja vaikuttavien il-masto- ja luontotoimien toteuttamiseksi.
Eri toimien vaikutukset nielukehitykseen tai maankäytön päästöihin vaihtelevat huomattavasti. Opas korostaa, että vaikuttavimpien toimien tunnistamiseksi tulee tarkastella paikallisia olosuhteita ja to-teuttamismahdollisuuksia. Vaikuttavimmat toimet maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi ovat ne, jotka rajoittavat metsäpeitteisten alueiden muuttumista muuhun käyttöön tai turvemaiden pääs-töjä. Nieluja voidaan vahvistaa muun muassa muuttamalla metsien hoitoa ja rajoittamalla hakkuita, ke-hittämällä hiiliviljelyä, perustamalla suojelualueita tai ennallistamalla soita.
Oppaassa esitetään toimille neljä yleistä periaatetta, jotka varmistavat, että kunnan ilmastotavoitteiden asettamisessa, toteuttamisessa ja seurannassa noudatetaan samoja yleisiä menettelyjä ja sääntöjä, joita Suomi noudattaa EU:ssa ja kansainvälisesti. Tavoitteidensa saavuttamiseksi kunta voi toteuttaa lisäisiä toimia rajojensa ulkopuolella ja sopia sijaintikunnan ja toteuttavan tahon kanssa saavutettujen hil-lintätulosten eli päästövähennysten tai nielulisäysten jakamisesta osallistuvien kuntien kesken. Myös yritykset voivat vapaaehtoisesti edistää kunnan ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamista tukemalla kunnassa yhdessä sovittuja ja käynnistettyjä toimia. Lisäksi ilmastotoimien ja luonnonsuojelulain mukai-sen ekologisen kompensaation yhdistäminen on mahdollista. Opas korostaa, että toimien tuottamien tulosten sisällyttäminen kasvihuonekaasutaseeseen ja hyödyntäminen luonnonsuojelulain mukaisessa ekologisen kompensaation menettelyssä on otettava huomioon jo toimien suunnittelussa.
Sisällyttämällä ilmastotoimia talousarvioihinsa ja seuraamalla niissä maankäyttösektorin hiilinielujen kehitystä kunta luo vahvan perustan ilmastotyölleen omassa organisaatiossaan. Tarkastelemalla eri toi-mien kustannusvaikuttavuutta kunta voi varmistaa, että vaikuttavimmat toimet priorisoidaan ilmasto-suunnitelmassa ja sen toimeenpanossa.

Food without Fields – Disruptive food production technologies contributing to reach the Finnish carbon neutrality goals; Hiilestä kiinni -T&I-ohjelma

Food without Fields project focuses on development of disruptive food production technologies that have substantial potential to contribute to reach the Finnish carbon neutrality goals. “Food without Fields” stands for disruptive food production solutions that are not heavily dependent on agricultural lands. The solutions include 1) cellular agriculture technologies, i.e. harnessing microbes and plant cells to produce feed and food, 2) controlled environment agriculture for plant production, i.e. novel plant factory and greenhouse solutions to grow vegetables and protein plants, and 3) greenhouses with LED lighting to provide optimized growth environment for protein rich crops.

Regards to reaching the Finnish 2035 carbon neutrality goals, when compared to existing food production systems, these new solutions are expected to enable substantial reductions in GHG (up to 90%) and freeing land to other than agricultural use. The substantial reduction in land use (up to 95%) can enable returning the land back to natural state and reforestation with expected increase in biodiversity and carbon sequestration.

Project applies both systemic and technical level research to 1) evaluate the impact pathways of the new food production solutions, including value chain analysis and sustainability assessment with focus on greenhouse gas emissions (GHG) and land use; 2) develop the disruptive technologies of cellular agriculture, vertical farming and greenhouse solutions and pilot their potential via four Case studies; 3) evaluate the regional possibilities and barriers of the technologies in the three selected regions in Finland (Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa); 4) engage the stakeholders to the new food production solutions to facilitate their implementation. To reach the goals the project will combine the cross-disciplinary expertise (agri-, bio- and food technologies, sustainability assessment, scenario building, co-creation and ecosystem work) of VTT and Luke and the expertise of regional stakeholders and industry partners (eniferBio, Fazer, SolarFoods, Valio).

VESIHIISI – Turvepeltojen hiilipäästöt kuriin innovatiivisella vesienhallinnalla; Hiilestä kiinni -T&I-ohjelma

Turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöt ovat yli puolet maatalouden kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä, vaikka niiden pinta-ala on noin 10 % viljellystä alasta. Korkean vedenpinnan on todettu olevan tehokkain keino hidastaa turpeen hajoamista ja siitä johtuvia hiilipäästöjä ilmakehään ja vesistöihin. VESIHIISI-hanke tähtää hiilipäästöjen vähentämiseen turvepelloilta edistämällä vesienhallintajärjestelmien, kuten säätösalaojituksen ja salaojakastelun, käyttöä päästövähennyskeinoina.

Hanke koostuu viidestä vuosina 2021-2023 toteutettavasta työpaketista, joiden toteuttajia ovat Luonnonvarakeskus, Salaojayhdistys, Maanmittauslaitos ja Oulun yliopisto. Hankkeen työpakettien tavoitteena on 1) tuottaa tarkennettu arvio vesienhallinnan mahdollisuuksista vähentää hiilen häviämistä turpeesta ilmakehään ja vesistöihin, 2) tuottaa hydrologisilla simulaatioilla tieto vedenpinnan säätelymenetelmien soveltuvuudesta eri olosuhteisiin, 3) kehittää maankosteuden mittaamiseen perustuvia kaukokartoitusmenetelmiä ilmastotoimien kohdentamiseen ja päästöarvioiden tarkentamiseen, 4) arvioida vesienhallinnan maatilatason taloudellisia edellytyksiä ja vaikutuksia sekä tunnistaa kannustimia vedenpinnan säädön käyttöönottoon ja 5) kehittää turvepeltojen vesienhallintaan soveltuva automatisoitu, verkottunut ja etähallittava säätökaivojärjestelmä, joka tarjoaa myös mahdollisuuden salaojakasteluun.

Hanke kehittää vesienhallinnan avulla saavutettavien päästövähennysten teknologisia edellytyksiä, vesienhallinnan vaikutusten arviointia sekä ohjauskeinoja, jotka edistävät vesienhallintamenetelmien käytäntöön vientiä, päästövähennyskeinojen aiempaa tehokkaampaa kohdentamista ja Suomen hiilineutraalisuuskehitystä. Samalla edistetään vesistökuormituksen vähentämistavoitetta ja kuivuuden torjuntakeinoja.

Hanke edistää myös päästövähennystoimien raportointia ja luo edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Tulokset on tarkoitettu hyödynnettäviksi niin käytännön toimissa kuin maatalouspolitiikan päätöksenteon tukena.

HiiletIn – Peltomaan prosessit hiilensidontatoimien kohdentamisen pohjana; Hiilestä kiinni -T&I-ohjelma

Peltomaan prosessit hiilensidontatoimien kohdentamisen pohjana (HiiletIn) -hanke edistää hiilineutraaliustavoitetta 2035 tuottamalla tietoa maan ominaisuudet huomioivista menetelmistä orgaanisen aineksen ja siten hiilen kerryttämiseksi sekä maan hiilen hävikin vähentämiseksi. Hanke tuottaa arvion kivennäispeltojen hiilensidontapotentiaalista ja analyysin ohjauskeinoista, joiden avulla maaperän hiilensidontakykyä voidaan kustannustehokkaasti hyödyntää.
Edistämällä orgaanisen hiilen kertymistä maahan, voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja samalla parantaa maan rakennetta ja kasvukuntoa muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Orgaanisen hiilen sitoutumiseen tai mineralisaatioon johtavien olosuhteiden ja prosessien tuntemus on edellytys sille, että kivennäismaapeltoja voidaan hyödyntää hiilinieluina.
Hanke vastaa Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman teemoihin ”Viisautta maaperässä” sekä ”Tuuppausta maankäytössä”.

SYSTEEMIHIILI – Ilmastotoimenpiteiden kokonaisvaltainen arviointi valuma-alueilla – Systeemianalyysillä kohti hiilineutraalia maankäyttöä

Kokonaisvaltaisilla tarkasteluilla kohti luonnonvarojen käytön kokonaiskestävyyttä 

Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvän tiedon hajanaisuus ja synteesien puute vaikeuttavat tutkimustulosten kokonaisvaltaista hyödyntämistä maankäyttösektorilla. Maaperän ja puuston hiilinielujen vahvistaminen on tärkeää, mutta myös vesistöt toimivat sekä hiilen varastona että kasvihuonekaasujen lähteinä prosessoiden maa-alueilta huuhtoutunutta hiiltä ja ravinteita.

SysteemiHiili-hankkeen päätavoitteena on parantaa menetelmällisiä valmiuksia ja ymmärrystä maankäytön muutosten vaikutusketjuista ja kokonaisvaikutuksista sekä tukea ilmastoviisaiden, kestävien ja kustannustehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoa kansallisella, alueellisella, valuma-alue- ja paikallisella tasolla. Hankkeen läpileikkaavina teemoina ovat valuma-aluenäkökulma, systeemisyys, kokonaisvaltaisuus ja yhteiskehittäminen. Hanke tuottaa toimintaympäristön muutoksia ennakoivia ratkaisuehdotuksia, joilla maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä saadaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä suunnattua ilmastokestävämmäksi.

FOSTER – Tulevaisuuden monitavoitteiset metsät ja niihin kohdistuvat riskit muuttuvassa ilmastossa; Hiilestä kiinni -T&I-ohjelma

Metsät ja niiden kyky sitoa ja varastoida hiiltä ovat merkittävässä roolissa Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttamisessa. Metsien tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on tunnistettu. Metsänhoidon muutoksilla voidaan myös vahvistaa hiilinieluja ja varastoja merkittävästi. Toisaalta erilaiset metsätuhot ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet Euroopassa metsien rakenteen ja muuttuvan ilmaston myötä. Tulevaisuudessa tuhojen todennäköisyyden sekä voimakkuuden ennustetaan lisääntyvän entisestään. Tämä kehitys uhkaa metsien kykyä varastoida ja sitoa hiiltä. Hiilensidonnan lisäksi metsät tuottavat monia muita ekosysteemipalveluita, kuten puutavaraa ja virkistysarvoja. Metsien rooli luonnon monimuotoisuuden, ekosysteemipalveluiden perustan, turvaamisessa on merkittävä. FOSTER-hanke tuottaa metsänhoidon, riistapolitiikan ja maankäytön ratkaisuja, joissa huomioidaan abioottiset ja bioottiset tuhoriskit sekä metsien monitoiminnallisuus. FOSTER-hankkeessa simuloidaan erilaisia metsänhoidon, maankäytön ja riistapolitiikan skenaarioita maisema-, suuralue-, ja kansallisella tasolla tulevaisuuden erilaiset metsätuhoriskit huomioon ottaen. Näiden skenaarioiden taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset otetaan huomioon erilaisten ekosysteemipalveluita ja biodiversiteettiä kuvaavien mittareiden kautta. Simulaatioissa tarkastellaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin muutoksia ja ekosysteemipalveluiden pysyvyyden avulla arvioidaan metsien kykyä sopeutua muuttuvan ilmaston myötä lisääntyviin tuhoriskeihin.

HILMARI – Hiilinieluja ja ilmastohyötyjä hallituin riskein, Hiilestä kiinni -T&I-ohjelma

Hankkeen päätavoitteena on löytää maankäyttösektorilla sovellettavissa oleva tehokas ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävä ohjauskeinovalikoima, joka riskit huomioiden tukee Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista. Hankkeen esittämillä ohjauskeinoilla voidaan lisätä metsien ja puutuotteiden hiilensidontaa vähintään 3 milj. tCO2/vuosi nykyisiin toimiin verrattuna viimeistään vuodesta 2035 eteenpäin. Hankkeessa yhteiskehitetään ja arvioidaan ohjauskeinoja, jotka kannustavat toimijoita toteuttamaan tunnettuja hiilensidonta- ja päästövähennystoimenpiteitä yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaasti, yhdenvertaisesti ja hyväksyttävästi. Perinteistä ohjauskeinovalikoimaa laajennetaan kehittämällä innovatiivisia, tulosperusteisia ohjauskeinoja. Hankkeessa myös verrataan markkinalähtöisten hiilensidontajärjestelmien ja julkisen ohjauksen keinojen soveltuvuutta Suomen metsätaloudessa. Tuloksena saadaan hiilensidonnan tavoitteen mukaiset ohjauskeinot, jotka ovat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä, lainsäädännöllisesti toteutettavat ja lisäävät Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa hyväksyttäviä hiilinieluja. Ohjauskeinojen vaikuttavuuden takaa monitieteinen, vuorovaikutteinen arviointiprosessi. Tulosten sovellettavuutta edistää ohjauskeinojen yhteiskehittäminen toimijoiden kanssa ja muiden sidosryhmien osallistaminen hankkeen alusta alkaen. Hankkeen tulokset nopeuttavat maankäyttösektorin ilmastotoimien toteutuspolkua kohti vuotta 2035. Hanke myös tukee systeemistä muutosta kohti hiilensidonnan valtavirtaistamista metsien käsittelyn ja käytön tavoitteena.

Oppia omasta maasta – Maaneuvos -hankkeen opintomateriaaleja

Neljä tietokorttia on tarkoitettu erityisesti ammatillisen opetuksen käyttöön ja ne on tuotettu osana Maaneuvos -hanketta vuoden 2024 aikana. Tietokortit käsittelevät maan kasvukuntoa, maan biologista kasvukuntoa, maan kemiallista kasvukuntoa ja maan fysikaalista kasvukuntoa.