SiipiHiili -hankkeen tietokortit

Hankeaineistona tarkasteltiin Ruokaviraston kasvilajitietoja n. 13 600 lohkolta 2015- 2021, jotka olivat olleet 520 siipikarjatilan hallinnassa: Kevätmuotoisten rehuviljojen viljelykierto on ylivoimaisesti yleisin siipikarjatilojen viljelykierto. Maan kasvukunnolle on eduksi viljelykierron monipuolistaminen, mikä edistää myös pellon sadontuottokykyä. Näitä toimia esittelemme tässä SiipiHiili-hankkeen tietokorttisarjassa.

Hankeaineiston vuosittaisessa lohkotarkastelussa ilmeni, että siipikarjatiloilla viljeltiin 2015-2021 aikana eniten
kevätvehnää n. 3 000 lohkolla (n. 12 000 ha/v.) ja miltei samalla määrällä lohkoja rehuohraa (n. 10 000 ha/v.).
Kauraa viljeltiin vuosittain n. 1 500 lohkolla (n. 6 000 ha/v.). Osa muista yleisistä pellonkäytön muodoista lohkoilla
liittyvät maatalouden ympäristökorvausohjelman toimenpiteisiin kuten luonnonhoitopelto ja suojavyöhyke

Keinoja ja kokemuksia ilmastokestävästä maataloudesta Varsinais-Suomessa

Keinoja ja kokemuksia ilmastokestävästä maataloudesta Varsinais-Suomessa (valonia.fi)

Materiaaliin on koottu pienryhmien teemat ja työkalut sekä esimerkkejä erilaisilta varsinaissuomalaisilta tiloilta tilan kehittämistyöhön. Materiaali perustuu Tieto käyttöön, hiili peltoon -hankkeen toteutukseen. Hanketta toteuttivat MTK-Varsinais-Suomi, ProAgria Länsi-Suomi ja Valonia, ja se sai rahoituksen maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuudesta.

Tietoa maan kasvukunnosta

Tästä tietokortista löydät linkin materiaalehin, jotka ovat tuotettu OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa vuosina 2015 – 2019. Hanketta rahoitti Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 – 2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.

Osa materiaaleista (esityksiä, videoita, tietokortteja) on tallennettu kansalliseen Avointen oppimateriaalien kirjastoon (Aoe.fi). Maan kasvukunto -materiaalit löytyvät ja ovat haettavissa Aoe.fi-palvelun lisäksi museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistoja kokoavasta Finna.fistä.

Oppimateriaali: Kosteikot tarinakartta

Tässä tarinakartassa esitellään 62 etelä-karjalaista rakennettua kosteikkoa, joiden monimuotoisuudesta ja toiminnasta kerättiin tietoa Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen VESMO-hankkeessa. Kosteikot on rakennettu Kuuksenenselkä kuntoon- ja Jänky-Hakulinjoki-hankkeissa. Maanomistajat ja paikalliset osakaskunnat ovat olleet merkittävässä osassa hankkeiden onnistumisessa. VESMO-hankkeessa luodaan käyttökelpoisia esimerkkejä vesiensuojelukosteikoiden kehittämisestä monitavoitteisempaan suuntaan. VESMO-hanketta on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä Kiinni –ohjelma, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö.

Turvepeltotietoa tutkijoilta toimijoille -seminaari 13.4.2023

Mitä tiedetään suomalaisten turvepeltojen ilmastopäästöistä? Millaisilla viljelykäytännöillä päästöihin voitaisiin vaikuttaa? Millaisia ovat nautakarjatilan mahdollisuudet ilmastoviisaampaan turvemaiden viljelyyn? Miltä viljelijöiden mielestä ehdotetut toimet kuulostavat? Mitä tutkijat, virkamiehet ja viljelijät toivovat turvepeltojen tulevaisuudelta? Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA) -hankkeen tulosseminaarissa keskusteltiin turvepeltotutkimuksesta. OMAIHKA-hankkeessa (2020-2023) tavoitteena on ollut kehittää ratkaisuja nautakarjatilojen orgaanisten peltomaiden päästöjen hillitsemiseksi ja tuottaa tietoa kansallisen ilmastopolitiikan tueksi. Hankkeessa on mukana eri puolilta Suomea pilottitiloja, joilla ratkaisuja on kokeiltu.

Ohjelma:

00:00 – Tervetuloa, Hanna Kekkonen, Luke, Tuuli Hakala, Valio, Essi Tahvola, Atria

08:50 – Turvepeltojen ajankohtaisia kysymyksiä, Birgitta Vainio-Mattila, MMM

28:58 – Kannustaisiko tilatasolla tehtävä maaperän päästöjen laskenta päästövähennystoimiin? Arja Mustonen, Luke ja pilottiviljelijät

01:08:56 – Turvepeltojen päästövähennysarvioiden karttapalvelun kehittäminen, Mervi Kemppainen, Avoin ry

01:17:31 – Nurmiviljelyn kasvihuonekaasupäästöt turvepelloilla, Sanna Saarnio, Luke

02:06:07 – Nautakarjatuotteiden elinkaariarviointi ja maaperän hiilivaraston muutoksen huomioiminen, Sanna Hietala, Luke

02:28:07 – Maannostietokannan kehittäminen turvepeltotiedon osalta (MaaTu-hanke), Tapio Salo, Luke

02:54:41 – Turvepellot Valion ilmasto-ohjelmassa, Juha Nousiainen, Valio Oy

03:04:52 – Turvepellot ja Atria, Teija Paavola, Atria

03:15:12 – Paneelikeskustelu: Tutkimuksesta toimeenpanoon – Miten turvemaiden ympäristövaikutuksista saatua uutta tietoa voidaan viedä käytäntöön?

03:46:48 – Loppusanat, Hanna Kekkonen, Luke, Tuuli Hakala, Valio, Essi Tahvola, Atria

Proffs på vård av torvmarksskog

Webbsidan Proffs på vård av torvmarksskog är ett självstudiematerial för skogsfunktionärer som vill lägga sig in i torvmarksskogarnas struktur och behandling och vilka miljöeffekter dikning och virkesproduktion orsakar. Materialet är tillgängligt för alla som söker mer kunskap om vård av torvmarksskog, inte bara skogsfunktionärer utan också skogsägare, studerande och myndigheter.

Studiematerialet för Proffs på vård av torvmarksskog syftar till att ge beredskap att planera projekt för vård av torvmarksskog på ett helhetsmässigt sätt och att göra planeraren medveten om kraven för alla skeden i åtgärdskedjan.

Ett väl gjort planeringsarbete främjar skogsbrukets lönsamhet, tryggar mångfalden och underlättar identifieringen av naturvårdsobjekt och bedömningen av effekterna av olika åtgärder.

Suometsäosaaja-verkkosivusto

Suometsäosaaja-verkkosivusto on suometsien rakenteeseen ja käsittelyyn sekä ojituksen ja metsänkasvatuksen ympäristövaikutuksiin perehdyttävä metsäammattilaisten itseopiskeluaineisto. Aineistoa voivat hyödyntää kaikki suometsien hoidosta tietoa tarvitsevat, kuten metsäammattilaiset, metsänomistajat, opiskelijat ja viranomaiset.

Suometsäosaaja-opiskeluaineiston tavoitteena on valmentaa metsäammattilaisia suunnittelemaan suometsien hoitohankkeita kokonaisvaltaisesti ja tunnistamaan hankkeen koko toimenpideketjun tarpeet. Hyvällä suunnitteluosaamisella edistetään metsätalouden kannattavuutta, monimuotoisuuden turvaamista, luonnonhoitokohteiden tunnistamista ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia.

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset esittelevät kestävän metsänhoidon vaihtoehtoja ja parhaita käytäntöjä. Suositukset perustuvat tutkimustietoon ja käytännön kokemuksesta saatuun osaamiseen. Palvelun sisältö on laadittu yhteistyössä metsä-, ympäristö- ja ilmastoalan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tiedon käyttäjien kanssa.

Metsänhoidon suositusten laadintaa ohjaavat laajassa yhteistyössä metsä-, ympäristö- ja ilmastoalan kanssa laaditut metsien kestävän käytön ja hoidon perusteet. Näihin perusteisiin sisältyy metsänhoidon suositusten laadinnassa noudatettavat periaatteet. Linjaukset ovat metsänhoidon suositusten johtoryhmän yhdessä hyväksymät.

Periaatteita uudistettiin 2020, jolloin ilmastokestävyys tuotiin uutena elementtinä osaksi suositusten laadintaa ja 2022, jolloin lisättiin periaatteet, joiden mukaisesti laaditaan suosituksia metsätilan hoidon ekologiseen kestävyyteen. Samalla uudistettiin talousmetsien luonnonhoidon määritelmä.

Metsänhoidon suositukset on tarkoitettu metsänomistajien ja heitä palvelevien ammattilaisten käyttöön. Suositusten laadinnassa näkökulmana on metsänomistaja ja hänen tavoitteensa.

Metsänomistajan näkökulmasta suosituksilla tavoitellaan onnistuneita ratkaisuja, jotka johtavat omien arvostusten mukaiseen lopputulokseen; hyvinvointia tuottavaan metsään.

Metsänhoidon suositusten tavoitteena on tarjota metsänomistajalle vaihtoehtoja metsien monipuoliseen hoitoon ja käyttöön. Vaihtoehtoja arvioimalla ja noudattamalla metsänomistaja voi toteuttaa erilaisia tavoitteitaan huomioiden kokonaiskestävyyden kaikki osa-alueet.

Lähde: metsanhoidonsuositukset.fi