DIGITALISAATIO AGROEKOLOGIAN EDISTÄJÄNÄ: KANSALLINEN TIEKARTTA SUOMESSA – LUONNOS

Raportti ”Digitalisaatio agroekologian edistäjänä: kansallinen tiekartta Suomessa” (Liisa Pesonen, Luke) tarkastelee digitaalisten työkalujen ja teknologioiden mahdollisuuksia agroekologisen maatalouden edistämisessä. Tavoitteena on rakentaa kestävä ja joustava maatalousjärjestelmä, joka yhdistää digitaaliset välineet agroekologisiin periaatteisiin. Raportissa tarkastellaan nykytilannetta, institutionaalista ja poliittista ympäristöä, agroekologian suuntauksia sekä digitalisaation mahdollisuuksia.

Suomessa maatalouden kehittämisessä korostuvat ruoantuotannon tukeminen, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin vaaliminen sekä alueellinen kehitys. Digitaalinen kompassi ohjaa digitalisaatiokehitystä, mikä auttaa eri toimialoja, mukaan lukien maatalous, ottamaan digitaalisia työkaluja käyttöön. Agroekologian tutkimus ja käytännön sovellukset ovat keskeisiä tulevaisuuden tavoitteita.

Raportissa korostuu tarve kouluttaa asiantuntijoita, jotka ymmärtävät sekä agroekologian että digitaaliset teknologiat. Datan hyödyntäminen ja jakaminen on myös tärkeää, jotta viljelijät voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Lisäksi kansallisen maatalouspolitiikan (CAP) rooli on tärkeä siirtymän tukemisessa, ja hallinnolliset toimenpiteet pyrkivätkin edesauttamaan kestävän ruoantuotannon edistämistä.

Keskeisiä toimenpiteitä ovat datan omistajuuden selkeyttäminen, koulutuksen rahoituksen tukeminen, sekä kilpailullisten edellytysten luominen agroekologisille tuotteille. Raportin loppupuolella esitetään haasteita, kuten osaamisen puute, taloudelliset esteet ja keskittyneiden markkinoiden ongelmat, jotka voivat hidastaa siirtymistä kohti kestävämpää maataloutta.

IPM Decisions – kasvinterveyden päätöstukimalleja avoimesti käytettävissä

  • Eurooppalainen yhteishanke IPM decisions keräsi ja kävi läpi kasvinterveyden ennustemalleja eri puolella Eurooppaa. Malleille kerättiin yhtenäiset kuvaustiedot (metatiedot), ja mallit tuotiin käyttöön selainpohjaisessa palvelussa IPM Decisions Platform. Käytettävissä olevia malleja pystyt selaamaan myös ilman kirjautumista sivun alaosasta (DSS-Info).
  • Suomenkielinen ohjevideo kattaa rekisteröitymisen, sekä ennustemallin valinnan ja käyttöönoton 
  • Alustan uusista toiminnoista eli mallien vertailusta sekä sovittamisesta kerrotaan lisää IPM Decisions-hankkeen  uutiskirjeessä

Mistä on kyse?

Kasvitaudit, tuhohyönteiset ja rikkakasvit ovat uhka ruokaturvalle, kaupalle ja elinkeinoille. Maailmanlaajuisesti jopa 40 prosenttia sadosta menetetään vuosittain kasvintuhoojien vuoksi. Pitkäaikaisten tutkimusten mukaan Suomessa kasvitaudit vähentävät ilman kasvinsuojelua keskimäärin noin 10–12 % viljakasvien sadosta ja rikkakasvit noin puolet tästä. Ajallinen ja paikallinen vaihtelu on kuitenkin suurta ja kasvintuhoojien torjunnan tarve vaihtelee.

Ennustemallit arvioivat kasvintuhoojien esiintymisen todennäköisyyttä ja vakavuutta. Ennustemallien tuottama tieto kasvintuhoojariskistä tukee viljelijän päätöksentekoa tarpeenmukaisesta torjunnasta. Mallit nojaavat alueelliseen säädataan. Lisäksi mallit voivat hyödyntää esimerkiksi tietoa viljelyhistoriasta, lajikkeiden kestävyydestä, muokkausmenetelmistä. Viljelylohkon sääolosuhteet joko edistävät tai hillitsevät pellolla esiintyvien kasvintuhoojien esiintymistä. Rikkakasvit tarvitsevat itääkseen riittävän kosteuden. Tuhohyönteisten esiintymistä ohjaa vahvasti kertynyt lämpösumma. Kasvitauti ilmenee, kun taudinaiheuttaja, sopivat lämpö- ja kosteusolot sekä taudinaiheuttajalle altis isäntäkasvi kohtaavat.

Eurooppalaisena hankeyhteistyönä on syntynyt selainpohjainen ’IPM Decisions’ -alusta, jonne on koottu integroitua kasvinsuojelua tukevia ennustemalleja eri kasvilajeille ja kasvintuhoojille. Malleja on kehitetty eri Euroopan maissa ja alusta jakaa ne kaikkien viljelijöiden käyttöön. Tavoitteena on edistää hyvää rikkakasvien, kasvitautien ja tuhohyönteisten hallintaa.

Nopean ja yksinkertaisen rekisteröitymisprosessin jälkeen IPM Decisions -käyttäjät saavat suoraan käyttöönsä riskitietoja valituista ennustemalleista, jotka ovat heidän viljelykasviensa kannalta merkityksellisiä.  Alustan käyttö on ilmaista. Käyttäjien tarvitsee vain rekisteröidä tilansa alustalle muutamalla yksinkertaisella toimenpiteellä, syöttää tilan sijainti ja valita tilalla viljeltävien viljelykasvien kannalta merkittävät mallit. Alusta valitsee automaattisesti parhaan saatavilla olevan säälähteen.

Hankkeen toteutuksessa on saatu palautetta alustan viljelijöiltä, neuvojilta, tutkijoilta eri Euroopan maista. Suomessa järjestettiin useampi työpaja, joiden palaute on huomioitu alustan kehitystyössä. Alusta vaatii jatkuvaa kehittämistä mutta sillä olevat ennustemallit ovat kuitenkin jo kaikkien käytettävissä ja hyödynnettävissä.