Aitoja makuja -verkkolehti

Aitoja makuja -verkkolehti kertoo elintarvikealan kehittämistyöstä. Lehti palvelee eri puolella Suomea olevia elintarvikealan toimijoita ja yrityksiä kertomalla valtakunnan tason asioista, välittämällä tietoa maakunnissa tehtävästä työstä sekä muista elintarvikealan kehittäjiä kiinnostavista teemoista.  

Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti välittää tietoa monipuolisesti ruoka-alan kehittämistoiminnasta ja tutkimuksista sekä kokemuksia muille hyödynnettäväksi. Sen tavoitteena on viestiä kattavasti ruoka-alan pienyrittäjyyteen ja lähiruokaan, luomuun ja luonnontuotteisiin liittyvistä asioista. 

Aitoja makuja -verkkolehti kokoaa yhteen alan kehittäjä- ja asiantuntijaverkoston ja lehteä toimitetaan avoimessa yhteistyössä tämän verkoston kanssa. Verkkolehteä julkaisee Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti / Verkostoilla voimaa yhteistyöhön – Ruokasektorin koordinaatiohanke 

Olit sitten elintarvikealan yrittäjä, hanketoimija tai alasta kiinnostunut, löydät lehdestä kiinnostavaa luettavaa. Voit myös tarjota omaa juttuideaasi lehdessä julkaistavaksi.

Aitojamakuja.fi -sivusto

Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen lähiruoka-alan tietopankki ja elintarvikeyritysten hakupalvelu, joka kokoaa yhteen suomalaiset mikro- ja pk-elintarvikeyritykset. Yrityshaun lisäksi sivustolta löytyy ajankohtaisia uutisia, ruokasektorin tapahtumakalenteri sekä tietoa alan hankkeista ja kehittämistyöstä. 

Aitojamakuja.fi tarjoaa sisältöä eri käyttäjäryhmille: 

  • Yrittäjille sivusto tarjoaa tietoa esimerkiksi myyntikanavista, yrityksen kehittämisestä ja kansainvälistymisestä. 
  • Hanketoimijoille palvelu kokoaa yhteen tietoa elintarvikealan hankkeista, tutkimuksista ja Ruokasektorin koordinaatiohankkeen työstä. 
  • Kuluttajille on tarjolla tietoa esimerkiksi lähi- ja luomuruoasta, luonnontuotteista, nimisuojatuotteista ja ruokamatkailusta.  
  • Aitojamakuja.fi tarjoaa myös kattavan katsauksen REKO–suoramyyntimalliin. Sivustolla on tietoa olemassa olevista REKO-renkaista sekä ohjeita REKO-toimintaan niin kuluttajille, tuottajille kuin REKO-renkaiden ylläpitäjille. 

Verkostoilla voimaa yhteistyöhön – Ruokasektorin koordinaatiohanke tukee pk-elintarvikeyrittäjyyden kehittämistyötä, toimijoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Aitojamakuja.fi toimii hankkeen viestintäkanavana ja sivustoa ylläpitää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. 

Tietoa elintarvikeyrittäjälle – Aitojamakuja.fi

Aitojamakuja.fi kokoaa elintarvikealan mikro- ja pk-yrityksille keskeiset työkalut ja tiedot yhteen paikkaan.  Sivusto tarjoaa oppaita ja vinkkejä yritystoiminnan kehittämiseen, tietoa nimisuojajärjestelmästä sekä työkaluja ja resursseja elintarvikeviennin vauhdittamiseen. Lisäksi tarjolla on ohjeita viestintään, tukea yhteistyöhön vähittäiskauppojen, tukkujen ja ammattikeittiöiden kanssa sekä tietoa suoramyynnistä. Maksuton yrityshakupalvelu lisää yritysten löydettävyyttä kuluttajille, ammattikeittiöille ja muille ostajille. 

Verkostoilla voimaa yhteistyöhön – Ruokasektorin koordinaatiohanke tukee pk-elintarvikeyrittäjyyden kehittämistyötä, toimijoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Aitojamakuja.fi toimii hankkeen viestintäkanavana ja sivustoa ylläpitää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. 

Rahoitusta kasvuun ja kehittämiseen – EU- ja kansalliset tukimahdollisuudet matkailualalle (webinaari)

Rahoitusta kasvuun ja kehittämiseen – EU- ja kansalliset tukimahdollisuudet matkailualalle webinaarissa 10.9.2025 puhujina olivat

  • Business Finlandin rahoitus ja Enterprise Europe Networkin palvelut, Katja Lindholm, Customer Coach & Enterprise Europe Network Advisor  
  • Interreg Central Baltic Program: funding opportunities, Jenny Jonstoij, National Contact Point Åland
  • EU:n maaseuturahoitus matkailun kehittämisvälineenä, Marianne Selkäinaho, johtava asiantuntija, Maa- ja metsätalousministeriö 

Traktorin taloudellinen ajotapa

Uutta traktoria hankittaessa erityisen tärkeää on etsiä työhön sopivaksi mitoitettu traktorimalli – ei liian suurta eikä liian pientä.

Traktorin ja moottorin säännöllinen huolto ja ylläpito eivät ainoastaan pidennä kaluston elinikää vaan auttavat myös säästämään polttoainetta ja pienentämään kalustovaurioiden riskiä. Huoltokirjaa on tärkeää seurata ja huolehtia moottorin kunnosta. Teknisiin vikoihin viittavia moottorin toiminnan muutoksia on tärkeää seurata ja niihin tulee reagoida.

Erittäin kylmissä olosuhteissa käynnistämistä on vältettävä, koska se kuluttaa suuresti moottoria. Moottorilämmittimen käyttö talviaikaan säästää polttoainetta ja moottoria. Tyhjäkäyntiä tulee välttää.

Oikeat renkaat ja rengaspaineet eri työtehtäviin säästävät polttoainetta.

Oma ajotapa vaikuttaa polttoaineen kulutukseen suuresti. Oikean vaihteen käyttäminen ja oikea kaasupolkimen asento antavat ihanteellisen kuormitustason. Taka- ja nelivedon hyödyntäminen eri työtilanteissa tuo myös selkeää säästöä. Hyvin suunnitellut ajolinjat eri peltolohkoilla ja päisteillä vaikuttavat myös polttoaineen säästöön. Esimerkiksi lenkin ajaminen tekee ajosta tasaisempaa ja säästää polttoainetta verrattuna siihen, ett pysähtyy ja peruuttaa.

Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohje

Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeen tavoitteena edistää ympäristönsuojelutavoitteiden toteutumista yhdenmukaisin menettelyin ja tulkinnoin. Turkistarhauksessa tarvitaan toimia ravinnekuormituksen vähentämiseksi, sillä tarhaus aiheuttaa edelleen kuormitusta ympäristöön.

Ohjeessa on tietoa turkistarhauksesta ja sen ympäristövaikutuksista, keskeisestä lainsäädännöstä, lupaprosessista, tarkkailusta ja valvonnasta. Se on tarkoitettu helpottamaan toiminnanharjoittajien, lupaviranomaisten ja toiminnan valvojien työtä. Ohje toimii tukena ympäristönsuojelulain ja –asetuksen toimeenpanossa.

Maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentäminen: Viljelijäopas

Hyvä ilmanlaatu on tärkeää ihmisten ja eläinten terveyden ja viihtyvyyden sekä luonnon hyvinvoinnin kannalta. Ammoniakkipäästöt aiheuttavat rehevöitymistä ja hajuhaittoja. Ammoniakki myös osallistuu ns. sekundääristen pienhiukkasten muodostumiseen ilmakehässä. Pienhiukkasilla on monia haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Ammoniakista muodostuu myös dityppioksidia eli ilokaasua, joka on voimakas kasvihuonekaasu.

Suomi on sitoutunut parantamaan ilmanlaatua vähentämällä ilmakehään joutuvia päästöjä. Pääosa Suomen ammoniakkipäästöistä tulee maataloudesta, joten maataloustoimijat pystyvät merkittävästi vaikuttamaan ammoniakkipäästöihin ja sitä kautta ilmanlaatuun.

Viljelijäoppaan alussa luodaan lyhyt katsaus sekä ilmanlaatuun että ilmastonmuutokseen vaikuttaviin päästöihin. Sen jälkeen käydään läpi toimia, joilla maatilan on mahdollista vähentää ammoniakkipäästöjä. Tehokkaimmin ammoniakkipäästöjä vähennetään lannan varastoinnin ja levityksen keinoin. Lisäksi päästöihin voi vaikuttaa mm. eläinten ruokintaa muuttamalla. Lisäksi oppaassa esitellään käytössä olevia kannustimia päästövähennysten saavuttamiseksi.

Opas tarjoaa apua maatiloille, jotka pohtivat itselleen parhaiten sopivia mahdollisuuksia ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi.