Opas puutarha-alan yrityksen perustajalle (2026)

Opas puutarha-alan yrityksen perustajalle (2026)

Opas tarjoaa käytännön neuvoja ja työkaluja yrittäjille, jotka suunnittelevat yritystoiminnan aloittamista puutarha-alalla tai tuotantosuunnan muuttamista maatilalla. Vuonna 2026 päivitetty opas kattaa muun muassa liiketoimintasuunnitelmat, markkina-analyysin sekä resurssit.

Opas puutarha-alan yrityksen perustajalle tarjoaa kattavat suuntaviivat uusille yrittäjille, jotka harkitsevat puutarhatuotannon aloittamista tai laajentamista. Tärkeimmät aihealueet, kuten yritysmuoto ja verotus, liikeidea, markkina-analyysi, resursointi sekä käytännön neuvot, käsitellään selkeästi. Opasta suositellaan lukemaan järjestyksessä, jotta lukija ymmärtää suunnittelu- ja valmisteluprosessia. Yritystoiminnan aloittamiseksi on tärkeää miettiä omia arvoja ja unelmia, kuten millaista päivää yrittäjänä haluaisi elää. Liikeidean selkeyttäminen ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen ovat keskeisiä askeleita, jotka auttavat erottumaan kilpailijoista.

Markkina-analyysi auttaa ymmärtämään kysyntää, kilpailutilannetta ja mahdollisia myyntikanavia, mikä on elintärkeää tuotannon kannattavuuden kannalta. Resurssien, kuten maantieteellisen sijainnin, ilmaston ja maaperän, arvioiminen on tärkeää tuotantokustannusten ja viljelykasvien valinnan kannalta. Rakennusten ja koneiden asianmukainen suunnittelu varmistaa tehokkaan liiketoiminnan.

Lisäksi opas tarjoaa käytännön neuvoja, kuten tarvittavat ilmoitukset ja vakuutukset, sekä vinkkejä markkinointiin ja myyntiin. Asiantunteva neuvonta ja verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa ovat myös keskeisiä asioita menestyvän yrityksen kehittämisessä. Yhteenvetona, opas on arvokas resurssi kaikille puutarha-alasta kiinnostuneille, jotka haluavat rakentaa kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa.

Oppaan lopussa on liitteinä myös prosessikuvauksia vuosikellojen muodossa valkokaalin, porkkanan, sipulin sekä mansikan avomaa- ja tunneliviljelyyn.

Opas on syntynyt osittain HortiHubi-hankkeen tuella. Hankkeen toteuttajina toimivat
Luonnonvarakeskus (Luke), SLF, ÅHHS ja Petla, yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa
vuosina 2022–2025. Tutkimuksen rahoituksesta vastaa Maatilatalouden kehittämisrahasto
(Makera).

IPM-viljelyn tietokortit

EU:n Pellolta pöytään -strategian tavoitteena on vähentää kasvintuotannossa käytettävien kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja niiden aiheuttamia riskejä 50 % vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamista edistävät IPM:ssä (integroitu kasvinsuojelu) kattavasti käyttöönotettavat tehokkaat ja taloudellisesti kannattavat ei-kemialliset ja kemiallisten valmisteiden käyttöä tarkentavat kasvinsuojelumenetelmät.

Itua ja vastetta -hankkeessa tuotettiin tietoa ennakoivien ja suorien IPM-menetelmien biologisesta ja taloudellisesta tehokkuudesta maantieteellisesti ja tuotantosuunniltaan erilaisissa tuotantoympäristöissä. Lisäksi hanke edisti kasvinsuojelun systeemitason suunnittelua ja toteutusta sekä lisäsi viljelijöiden, neuvonnan, elintarvikeyritysten ja tutkimuksen tietoisuutta IPM:n periaatteista.

Yhtenä tuotoksena hanke julkaisee ohessa tietokorttisarjan AgriHubin tietopankissa.

Hankkeen toteuttivat: Luonnonvarakeskus, Nautasuomi Oy, Nylands Svenska Lantbrukssällskap, Luomuinstituutti sekä Fazer Mylly. Hanke toteutettiin vuosina 2022 – 2025 ja sen rahoitti Maa- ja metsätalousministeriö (Makera).

Maaseudun energia- ja liikenneköyhyys ilmiöinä (MaaElli) -hanke

Maaseudun energia- ja liikenneköyhyys ilmiöinä – MaaElli -hankkeen tavoitteena oli lisätä tietoa ja ymmärrystä energia- ja liikenneköyhyydestä maaseutukontekstissa sekä löytää keinoja ja toimenpiteitä, joilla aiheeseen voidaan vaikuttaa eri tasoilla. Tutkimus painottui maaseutualueiden asukkaiden näkökulmaan, mutta sisälsi myös yritysnäkökulman.

Tietokortti johtaa hankkeen tutkimusraporttiin. Siinä jäsennetään energia- ja liikenneköyhyystutkimusta ja -indikaattoreita, esitellään tutkimushankkeessa kerätty aineisto ja saadut tulokset sekä annetaan toimintasuosituksia energia- ja liikenneköyhyyden vähentämiseksi maaseutualueilla.

Living Lab -toiminnan käsikirja

Osana Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Living Lab Data -hanketta ProAgria on tuottanut käsikirjan, jossa tarkastellaan maatiloilta kerättävän datan laatukriteereitä ja sen käsittelyyn liittyviä sopimuskäytäntöjä Living Lab -verkoston kontekstissa. Käsikirja tarjoaa katsauksen siihen, miten Living Lab -toimintaa toteutetaan turvallisesti ja tehokkaasti, varmistaen toiminnan hyödyllisyys kaikille verkoston osapuolille.
Ensimmäisessä osassa keskitytään datan laadullisiin vaatimuksiin, kuten tarkkuuteen,
yhtenäisyyteen, relevanssiin sekä muihin tärkeisiin laatutekijöihin, joita tarvitaan korkealaatuisen ja tutkimuksen tarpeisiin soveltuvan datan keräämiseksi. Seuraavissa osissa käsitellään sopimuksia sekä kriteerejä jotka ohjaavat maatilojen ja verkostoa hyödyntävien tahojen yhteistyötä. Käsikirja sisältää myös katsauksen korvausperiaatteisiin, joilla pyritään varmistamaan, että maatilayritysten osallistuminen Living Lab -toimintaan on oikeudenmukaista ja kannustavaa.

Käsikirja on suunnattu niin tutkimus- ja kehitystoiminnan parissa työskenteleville tahoille kuin muillekin verkoston toimintaan osallistuville osapuolille, kuten maatalousyrittäjille.

Taloustohtorin tuottavuuskehitys -esitysmateriaali

Esitetty aineisto käsittelee maatalouden tuottavuuden kehitystä ja sen vaikutuksia kannattavuuteen. Tuottavuus määritellään kyvyksi muuttaa tuotantopanoksia tehokkaasti tuotoksiksi, ja sen parantaminen on keskeinen keino maatalousyrittäjille parantaa kannattavuuttaan. Aineistossa korostuu, että panos- ja tuotehintakehityksellä, tuilla ja tuottavuudella on merkitystä kannattavuudelle.

Tuottavuuslaskenta perustuu aikavälin 2000-2022 tietoihin noin 750 tilan kirjanpidoista, ja analysointi kattaa sekä tuotto- että kustannuserät tarkasti. Hyödyntäen painotettuja indeksejä, laskenta mahdollistaa vuosien välisten tuottavuuskehityksen vertailun ryhmittäin. Aineistossa käsitellään myös mahdollisia haasteita, kuten epätasapainoinen paneeli ja tilastolliset ongelmat, jotka liittyvät tilankehitykseen ja alalta poistuvien yritysten muutoksiin.

Luonnonvarakeskus (Luke) on sitoutunut jatkamaan laskenta-aineistojen kehittämistä ja tarkastelua, jotta saadaan entistä tarkempia tuloksia maatalouden tuottavuuskehityksestä. Tällä hetkellä tuottavuuslaskenta voi olla hyödyllinen työkalu erilaisille tuotantosuunnille ja tilakokoluokille, auttaen maatalousyrittäjiä ymmärtämään liiketoimintansa kannattavuutta. Lisäksi tuottavuuden parantaminen on nähty pitkäaikaisena strategiana, jolla tuetaan kestävää maatalouskehitystä.

Käsittelemättömät ja tunnepitoiset asiat sukupolvenvaihdosneuvonnan haasteena

Hallitulla sukupolvenvaihdoksella kannattavuutta ja kilpailukykyä -hanke pureutuu maatilojen sukupolvenvaihdosprosessien (SPV) neuvonnan kehittämiseen. Hanke järjesti syksyllä 2020 neljä työpajaa Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Työpajoissa tarkasteltiin maatalousyritysten sukupolvenvaihdosprosessia ja jäljitettiin siihen liittyviä ristiriitatilanteita.

Työpajoissa kerätyn tiedon perusteella laadittiin kysely, joka lähetettiin SPV-prosessin läpikäyneille maatalousyrittäjille sekä SPV:n asiantuntijoille. Kyselyn tavoitteena on laajentaa ja syventää ymmärrystä SPV-prosessia hankaloittavista tilanteista, jotta niihin päästään etsimään toimivia ratkaisuja.

Kysely toteutettiin joulukuussa 2020. Siihen vastasi 37 maatalousyrittäjää ja 24 ProAgrian kokenutta neuvonnan asiantuntijaa.

Hallittu SPV-hankkeen tietopaketti

Tietopaketti sisältää:
Hallitulla sukupolvenvaihdoksella kannattavuutta ja kilpailukykyä -hankkeen
– keskeiset tulokset
– neuvonnan asiantuntijoille suunnatun täydennyskoulutusmallin kuvauksen

Maatilan omistajanvaihdoksen riskit ja niiden torjunta

Tietokortti sisältää koosteen maatilan omistajanvaihdoksen keskeisimmistä riskeistä ja niihin varautumisesta. Tietokortissa on kuvattu keskeiset tuotannollis-taloudelliset riskit, keskeiset inhimillis-sosiaaliset riskit sekä keinot niiden torjumiseen.

Tietokortti on tuotettu ProSPV -hankkeessa, jota toteuttivat TTS Työtehoseura ja ProAgria ja jota rahoitti Maa- ja metsätalousministeriö.

Vasikoiden pidempi vierihoito maidontuotannossa: Opas tuottajalle

Opas toimii alkupakettina vierihoitoon siirtymistä harkitsevalle maidontuottajalle esittelemällä erilaisia vierihoidon menetelmiä ja vierihoidon onnistumisen kannalta huomionarvioisia asioita. Lisäksi oppaassa käsitellään eläinten hyvinvointia vierihoidossa.

Opas on tuotettu CowCalfSolutions hankkeessa, jota rahoitti Maa- ja metsätalousministeriö Maatilatalouden kehittämisrahasto Makerasta.