Opinnäytetyö: Teemahaastattelu naisjohtajuudesta ja tasa-arvosta maatiloilla 8.5.2025 Opinnäytetyötään varten Lääveri haastatteli viittä maatilan naisjohtajaa. Haastatellut yrittäjät käyttävät omassa puheessaan sukupuolineutraaleja ja ammattia kuvaavia termejä, kuten maatalousyrittäjä, maanviljelijä tai yrittäjä. Nais-etuliite koettiin turhaksi, koska johtajuus-termi on tehty kuvamaan kaikkia johtajia, sukupuolesta riippumatta. Samaan aikaan jokainen tiedosti, että etuliitteen tarkoituksena on nimenomaan korostaa epätasaista sukupuolijakaumaa johtotason tehtävissä. Kaikki haastateltavat toivoivat, että yhteiskunnan suhtautuminen naisjohtajuuteen muuttuisi neutraaliksi ja maatilojen naisjohtajien olemassaolo koettaisiin täysin normaaliksi asiaksi, eikä siitä tehtäisi numeroa. Vaikka kaikkien haastateltavien nykyisissä työtehtävissään tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvatkin, oli valitettavasti jokainen kuitenkin jossain vaiheessa uraansa saanut osakseen epätasa-arvoista ja/tai epäasiallista kohtelua. Yksi haastateltavien neuvoista muille naisjohtajille olikin, että epäasiallisesti kohtelusta tulee huomauttaa, joskin mitättömämmät kommentit voi jättää omaan arvoonsa. Lisäksi ohjeissa muille naisjohtajille tärkeimpinä asioina esiin nousivat muun muassa omaan ammattitaitoon ja arvomaailmaan luottaminen, omana itsenä oleminen sekä nöyristelystä eroon pääseminen. Kehotettiin, että ”pitäisi pystyä olemaan riittävän jämäkkä, ettei ole se kynnysmatto.” Neuvottiin ottamaan tilaa keskusteluissa ja olemaan ylpeästi juuri sellainen kuin on, eikä anna ihmisten ns. pienentää itseään.
Opinnäytetyö: Vahvinkin voi pudota – maatalousyrittäjän työuupumus 30.4.2025 Opinnäytetyötään varten Mäenpää haastatteli seitsemää maatalousyrittäjää, joilla on omakohtaista kokemusta työuupumuksesta. Työuupumuksen kehittymiseen vaikuttivat useat tekijät samanaikaisesti kuten taloudelliset paineet, työmäärä ja ajanhallinta, byrokratia sekä alan heikko arvostus. Työuupumuksen oireet ja vaikutukset näkyivät henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa, sosiaalisissa suhteissa ja maatalousyrityksen toiminnassa. Palautumisessa jokaisen keinot olivat erilaiset, mutta ammattiavulla ja sosiaalisella tuella oli iso merkitys palautumiseen. Palautuminen edellytti myös konkreettisia muutoksia työssä ja omissa ajattelutavoissa. Työuupumuksen ennaltaehkäisyn kannalta tärkeää on seuraavat asiat: yrittäjällä on hyvät sosiaaliset verkostot, työ ja vapaa-aika ovat tasapainossa keskenään, toimiva lomitusjärjestelmä ja alaa arvostavan viestinnän lisääminen. Sukupolvenvaihdostilanteissa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota myös henkisiin tekijöihin ja perhesuhteisiin, että ne toimivat voimavaratekijöinä, eikä kuormittavina tekijöinä uuden yrittäjän jatkaessa yritystoimintaa.
Opinnäytetyö: Mikrobi- ja lantapohjaisen maanparannuskompostituotteen markkinoille saattaminen Suomessa. 16.1.2025 Opinnäytetyön tavoitteena oli selventää uuden orgaanisen lannoitevalmisteen tuotantoon sekä kompostointilaitoksen perustamiseen liittyvää lainsäädäntöä ja lupamenettelyitä. Laitos tulee toimimaan Ahlman Edun maatilan yhteydessä Tampereella. Lainsäädännön avaaminen auttaa maatilan eläin- ja kasviperäisistä sivuvirroista valmistetun mikrobi- ja lantapohjaisen bioaktiivisen kompostin saattamista kotimaan markkinoille. Työn tilasi Ahlmanin koulun Säätiö sr. Työssä tarkasteltiin uutta kansallista lannoitelakia (711/2022) sitä täydentävillä maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla (11/12 ja 24/11), nitraattiasetusta (1250/2014), sivutuotelainsäädäntöä muutoksineen (517/2015, (EY)1069/2009 ja (EU) 142/2011), ympäristölainsäädäntöä (527/2014 ja 713/2014) sekä ottaen huomioon valtioneuvoston asetuksen ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019) suhteessa vaatimuksiin lannan käsittelyssä maatilalla. Tukea lainsäädännön tulkintaan saatiin viranomaisilta kuten Tampereen ympäristönsuojeluyksiköltä, Ruokaviraston lannoitevalvonnasta ja ympäristöministeriöstä. Tietopohja on koottu lainsäädännön materiaaleista, aiheeseen liittyvistä verkkojulkaisuista sekä bioaktiivisen kompostiin perehdyttävästä Soil Food Web – koulutuksesta. Opinnäytetyöprosessin aikana tuotteelle määritettiin lainsäädännöllinen tyyppinimi ”maanparannuskomposti”, joka selkeyttää lannoitelainsäädännön asettamia vaatimuksia tuotteelle. Työn tuloksena muodostui kokonaiskuva lainsäädännön edellytyksistä ja lupaprosesseista toimijalle maatilan yhteydessä toimivan kompostointilaitoksen toiminnan aloittamiseksi. Mahdolliseen ympäristöluvan päivittämiseen vaikuttavista seikoista saatiin lisäksi tietoa. Työssä tulkittiin kompostivalmisteen alkutuotantoon liittyviä lain asettamia vaatimuksia tuotteen laadun, käsittelyn, ympäristövaatimusten, varastoinnin ja pakkausmerkintöjen osalta. Eräät lainsäädännön ehdot jäivät lain tulkinnanvaraisuuden vuoksi avoimiksi ja nämä vaativat lisäselvityksiä.
Opinnäytetyö: Viiniköynnösten kasvupaikan perustaminen 16.1.2025 Hämeen ammatti-instituutti, HAMI perusti kesällä 2023 näyteviinitarhan HAMK:in Lepaan kampuksen hedelmä- ja marjatarhaan. Viinitarhan perustaminen oli osa HAMI:n ”Perusteet ammattimaiseen viininviljelyyn” – kurssia, jossa kurssilaiset pääsivät mukaan viinitarhan istutustöihin. Tarhalle valittiin potentiaalisia pohjoisissa olosuhteissa satoa tuottavia Vitis vinifera -ja risteymälajikkeita. Opinnäytetyön aiheeksi valikoitui viiniköynnösten kasvupaikan perustaminen, jotta perustustyöt saataisiin dokumentoitua ja samalla kerättyä alaa kehittävä suomenkielinen opastus opinnäytetyön tilaajan HAMI:n kurssilaisille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Opinnäytetyön teoriaosio painottuu viiniköynnöksen ensimmäisiin vuosiin ja toimii HAMI:n järjestämien viininviljelykurssien ohella opinnäytetyön toiminnallisen pohjan perustana. Tietoa kerättiin, jotta opinnäytetyön toiminnallista puolta voidaan peilata kirjoitettuun ajankohtaiseen ja käännettyyn tietoon. Se toimii lukijalle oppaana aitoviiniköynnöksen ja sen risteymälajikkeiden ominaisuuksista, fysiologiasta ja kasvupaikkatekijöistä sekä lajikkeen valinnasta pohjoisiin olosuhteisiin ja eri käyttötarkoituksiin. Teoriaosuus tarjoaa kasvupaikan perustamiseen tarvittavia, mutta sovellettavia käytännön tietoja, kuten rivien, tukirakenteiden ja istutusten käytännöt. Opinnäytetyön toiminnallisena pohjana oli Lepaan viinitarhan perustamistyöt, hoidon valvonta, dokumentointi ja kasvun- ja ilmastonseuranta. Viiniköynnösten kasvun ja kasvupaikan ilmaston dokumentoimiseen oli tarkoitus löytää käytännöllisiä tapoja. Tätä varten viinitarhalle asennettiin lämpötilalokilaitteita, joiden avulla saatiin tietoa viinitarhan paikallis- ja mikroilmastosta ja maaperän lämpötilasta, jota pystyttiin peilaamaan läheisen Ilmatieteen laitoksen sääaseman havaintoihin vuodesta 2007 alkaen. Ensimmäisenä vuotena viiniköynnöksen tärkein kasvu on sen juurikasvu, jota voidaan havainnoida lehtipinta-alan määrästä. Tätä varten jokaisen lajikkeen lehtipinta-alan keskiarvo sekä versojen pituus laskettiin. Pinta-alan laskuun kehitelty mallilauta tarjosi tähän suuntaa antavan tavan mitata ensimmäisen vuoden kasvua. Lepaan viinitarhan lajikkeiden ja kasvupaikan ammattimaisen viljelyn potentiaalin selvittäminen vaatii lisää viljelyvuosia.
Opinnäytetyö: Progut-rehuinnovaation vaikutukset luomulehmien maidontuotantoon 9.1.2025 Lypsylehmä on märehtijä, jolla on ainutlaatuinen kyky muuntaa ihmiselle syötäväksi kelpaamaton nurmirehu meille hyödynnettävään muotoon maidoksi tai lihaksi. Märehtijän monimutkainen ruoansulatusjärjestelmä pystyy myös muodostamaan itse ravintoaineita, kuten haihtuvia rasvahappoja, joita lehmä käyttää pääsääntöisenä energianlähteenään. Pötsissä elävä mikrobisto muodostaa ainutlaatuisen ekojärjestelmän, joka pystyy pilkkomaan rehua. Muun muassa näitä märehtijöiden erityisominaisuuksia on pyritty parantamaan rehuaineina käytetyillä hiivapohjaisilla valmisteilla, jotka muuntavat pötsin olosuhteita mikrobistolle suotuisammiksi ja edistävät haihtuvien rasvahappojen tuotantoa. Hankkija on tuonut markkinoille oman innovaationsa Progutin eli hydrolysoidun panimohiivan. Hydrolysaatio pilkkoo hiivan eri kerroksissa sijaitsevat ainesosat pienempään, eläimelle paremmin hyödynnettävään muotoon. Progutin on todettu lisäävän pötsimikrobien määrää ja aktiivisuutta, edistävän haihtuvien rasvahappojen (erityisesti propionihapon) muodostumista, edistänyt rehun hyödyntämistä ja parantanut lehmien tuotosta. Progut sitoo itseensä taudinaiheuttajia eläimen suolistossa, suosii hyödyllisiä suolistomikrobeja ja siten parantaa eläinten vastustuskykyä. Lypsylehmillä tämä on tutkimuksissa näkynyt laskeneena maidon solupitoisuutena. Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila on luomumaidontuotantoon erikoistunut tila, joka otti Progutin kokeiltavaksi lehmien ruokintaan alkusyksystä 2023. Progut jaettiin lypsyrobotilla houkutusrehussa. Positiivisten tulosten myötä Hankkijan ja Mustialan välisestä yhteistyöstä heräsi idea opinnäytetyöaiheesta, joka toteutettiin nyt vuonna 2024. Hankkija toimi työn yhteistyökumppanina. Työssä vertailtiin lehmien tuotokseen ja syöntiin liittyvää dataa kahden eri ajanjakson (ennen ja jälkeen Progutin käytön aloituksen) välillä. Vertailua tehtiin sekä karjatasolla että myös maitotuotostietojen osalta yksilötasolla, jossa lehmät oli vielä jaettu tuotosvaiheen mukaisiin ryhmiin. Tuloksissa nähtiin kuiva-aineen syönnin lisääntyminen, päivämaitotuotoksen kasvu, rehuhyötysuhteen paraneminen ja maidon solumäärän pieneneminen Progut-jaksolla. Tulokset viittaavat siihen, että Progut on edistänyt lehmien pötsimikrobien määrää ja aktiivisuutta, lisännyt haihtuvien rasvahappojen tuotannon kautta energian saantia ja parantanut lehmien vastustuskykyä.
Opinnäytetyö: Kauriinkestävä puutarha 9.1.2025 Tämä opinnäytetyö, jonka on kirjoittanut Lotta Laupiainen Hämeen ammattikorkeakoulussa, tarkastelee kauriinkestävän puutarhan luomista kotipuutarhoissa. Työn myötä on havaittu, että kauriit aiheuttavat merkittäviä vahinkoja puutarhoissa syömällä kasveja ja hankaamalla sarviaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voiko kasvivalinnoilla ennaltaehkäistä kauriiden aiheuttamia tuhoja sekä millaisia suojaavia toimenpiteitä voidaan käyttää. Teemahaastatteluiden ja verkkolähteiden analyysin perusteella kävi ilmi, että mekaaniset torjunta- ja karkottamismenetelmät ovat tehokkaimpia, mutta kasvivalinnoilla ei voida taata täydellistä suojaa. Erityisesti Trico-hirvieläinkarkote ja riista-aidat, joiden korkeus tulisi olla vähintään 2,2 metrin, havaittiin toimiviksi. Haastatteluista kerätyt tiedot paljastivat myös, että eri kasvilajit reagoivat kauriisiin yksilöllisesti, mikä tekee kestävämpien kasvien valinnasta haastavaa. Tulevaisuudessa voisi olla aiheellista tutkia maisemasuunnittelun ratkaisuja kaurisvahinkojen ehkäisemiseksi tarkemmin. Opinnäytetyö sisältää tietoa myös kauriiden ekologiasta, kaurisvahinkojen historiasta sekä tehokkaista kasviratkaisuista puutarhoissa. Työn tuloksia voidaan soveltaa käytännössä kotipuutarhan suojelussa kauriita vastaan.
