Rypsillä menestykseen – tuottoa, teknologiaa ja tulevaisuutta -webinaari 4.12.2025 5.12.2025 Webinaarissa pureudutaan rypsin viljelyn ajankohtaisiin mahdollisuuksiin ja käytännön ratkaisuihin erityisesti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan olosuhteissa. Ilmaston lämpeneminen ja pidemmät kasvukaudet avaavat uusia mahdollisuuksia öljykasvien viljelylle pohjoisemmassa, ja tämä on tilaisuus, joka viljelijöiden kannattaa hyödyntää. Asiantuntijat tarjoavat kattavan tietopaketin viljelytekniikoista ja kasvukauden toimenpiteistä, teknologisista ratkaisuista ja sovelluksista sekä markkinaseurannasta ja hinnoittelusta. Lisäksi tarkastellaan sadon markkinointia ja taloudellista kannattavuutta esimerkkilaskelman avulla. Webinaari tarjoaa käytännön vinkkejä ja konkreettisia esimerkkejä, joiden avulla viljelijä voi tehdä oikea aikaisia päätöksiä ja kehittää tilan tuotantoa. Asiantuntijoina tilaisuudessa olivat Olli-Pekka Ruponen, viljelijä ja agrologi Toivon tilalta sekä Jari Huikuri, nurmentuotannon ja maan kasvukunnon asiantuntija ProAgria Itä-Suomesta. Olli-Pekka Ruponen kertoi puheenvuorossaan, että lajikevalinta ja viljelytekniikka ovat keskeisiä onnistumisen kannalta, ja synteettiset lajikkeet ja teknologiset työkalut helpottavat viljelyä. Lisäksi hän korosti markkinaseurannan ja hintakiinnitysten merkitystä taloudellisen tuloksen varmistamiseksi. Viljelykierto ja öljykasvien esikasvivaikutus parantavat satotasoa ja ravinteiden käyttöä pitkällä aikavälillä. Jari Huikuri puolestaan nosti esiin tuotantokustannusten hallinnan tärkeyden: laskelmat paljastavat, miten eri kustannuserät vaikuttavat tulokseen. Koneiden ja rakennusten kustannuksia voidaan pienentää yhteiskoneilla, urakoinnilla ja harkituilla investoinneilla. Hän kannustaa viljelijöitä hyödyntämään neuvontapalveluita ja laskelmia oman tilan kustannusrakenteen tunnistamiseksi. Maan kasvukunnon asiantuntijana hän painotti myös viljelykierron ja maan kasvukunnon hoitoa, jotka ovat pitkäjänteisiä keinoja parantaa tuotannon tehokkuutta. Webinaari toteutettiin osana EU:n maaseuturahaston rahoittamaa Vertaistekno-hanketta, jonka aikana järjestettiin rypsinviljelyyn liittyvää pienryhmätoimintaa. Tiedotteen on laatinut Janina Sivonen Savonia-ammattikorkeakoulusta.
Vastuullisuusviestintä 3.12.2025 Marraskuussa 2025 järjestetty kaksiosainen webinaarisarja tarjosi käytännön vinkkejä ja esimerkkejä, joiden avulla viet vastuullisuusviestintäsi uudelle tasolle. Webinaarien asiantuntijana Visit Finland Akatemian valmentaja Anu Ruusila Cordial Communications Oy:stä.
Vaihtoehtoja ja rahoitusmalleja luonnonhoitoon 3.12.2025 Webinaarin ohjelma ja esitykset: Vastuullisuustyön mahdollisuudet luonnonlaidunten hoidossa, Erika Haakana kehityspäällikkö, Valio Oy Perinneympäristöjen hoidon tuki voimajohtoalueilla, Tiina Seppänen vanhempi asiantuntija, Fingrid Oyj Kehittyvät luonnonarvomarkkinat ja maanomistajan uudet ansaintamahdollisuudet, Anna-Rosa Asikainen juristi, MTK Luonnonhoito arkeologisilla kohteilla ja Museoviraston avustukset, Olli Soininen intendentti, Museovirasto Case Hämeen linnan vallit – maisemanhoitoa lammaslaidunnuksella – yksityiset sopimukset, Sanna Ihatsu arkkitehti, Casaco Studio Tilaisuuden tallenne katsottavissa täältä, (17.12 saakka)
CLAAS Connect – Palvelut ja käyttö 28.11.2025 CLAAS Connect on digitaalinen alusta, joka yhdistää kaikki CLAAS-koneet ja viljelytoiminnot yhteen paikkaan. Se tarjoaa reaaliaikaisen kaluston hallinnan, huoltotiedot ja varaosahaun, sekä täsmäviljelytyökalut kuten satokartat, levityskartat ja tehtävien hallinnan. Palvelu sisältää telematiikan, automaattisen dokumentoinnin ja langattoman tiedonsiirron, mikä helpottaa viljelysuunnittelua ja raportointia. CLAAS Connect toimii mobiilissa, tietokoneella ja ohjaamossa – kaikki tieto aina saatavilla, missä ikinä olet. Videolla Hankkijan kehityspäällikkö Samu Vuorela esittelee CLAAS Connect -palvelun käyttöä ja monipuolisia mahdollisuuksia. Video toteutettiin yhteistyössä Hankkijan ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa osana Vertaiskokemuksilla ja pienryhmillä uutta teknologiaa maatiloille -hanketta. Video on jatkoa syyskuussa 2025 järjestetylle CLAAS Jaguar 950 ajosilppurin työnäytökselle. Tapahtuman teemana oli ”Kasvata satoa datalla”.
Aurinkovoima ja maatalousympäristö 20.11.2025 Tilaisuuden esitykset: Tervetuloa, Leena Lahdenvesi-Korhonen maiseman- ja luonnonhoidon kehitysjohtaja, MKN Keskus Maakuntakaavoitus ja aurinkovoimarakentaminen Uudellamaalla, Henri Jutila erityisasiantuntija, Uudenmaan liitto Aurinkovoima ja YVA, Reetta Suni ylitarkastaja, Uudenmaan Ely-keskus Kunnan moninaiset roolit aurinkovoimahankkeissa, Tiitus Kuisma yleiskaavasuunnittelija, Lohjan kaupunki Hankeprosessit pähkinänkuoressa, Anna Eriksson hankekehityspäällikkö, IBV Suomi Oy Aurinkovoiman ilmastovaikutukset, Ilkka Leinonen tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus Aurinkovoima-alueiden kannattavuus suhteessa metsätalouden tuottoihin – Aurinkometsä-hankkeen tuloksia, Jussi Leppänen tutkija, Luonnonvarakeskus Viidesosa pelloista aurinkovoimatuotantoon, maatalousyrittäjän kokemuksia aurinkovoimahankkeesta Sebastian Sohlberg maanviljelijä, Malmgård Sjundeå, tila Siuntiossa Lammaslaidunnus aurinkopuistoissa, Tiina Jokela lampuri, Mäkelän lammastila Tilaisuuden tallenne on katsottavissa 3.12.2025 saakka täällä
Hankkeita liikkeelle! fasilitointivalmennuksen koontimateriaali 20.11.2025 Hankkeita liikkeelle! fasilitointivalmennus on touko-syyskuussa 2025 toteutettu valmennus maaseutuverkoston aktivoijille. Valmennuksen tavoitteena oli vahvistaa maaseudun kehittäjien fasilitointitaitoja ja syventää osaamista monitoimijaisen yhteistyön edistämiseen. Oppimista tukeva aineisto on koottu materiaaliksi, johon voivat tutustua kaikki aiheesta kiinnostuneet. Koulutuksen sisältö Koulutus sisälsi orientoivan webinaarin, jossa osallistujat perehtyivät fasilitoinnin merkitykseen ja rooliinsa kehittämistyössä. Valmennus jakautui kahteen osioon; ensimmäisessä syvennettiin fasilitaattorin ydintaitoja, kuten havainnointia, kuuntelemista ja kysymistä. Toisessa osiossa keskityttiin oppimisen juurruttamiseen ja fasilitaattorin identiteetin vahvistamiseen. Osallistujat oppivat hyödyntämään Ideavirtaamo-menetelmää, joka on osallistava yhteisinnovoinnin menetelmä maaseudun toimijoille. Valmennuksessa keskeistä oli kokemuksellinen oppiminen, jonka tärkeänä osana oli yhteinen valmistautuminen valtakunnalliseen ideavirtaamoon, sen toteutus ja oppimista tukenut reflektio. Koulutuksen aikana pyrittiin luomaan luottamuksellinen ja turvallinen oppimisympäristö, jossa virheiden kautta oppiminen on sallittua. Reflektio ja yhteinen kokemus olivat keskeisiä elementtejä oppimisprosessissa. Osallistujat saivat myös käytännön työvälineitä etäfasilitointiin. Tunne- ja vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen edistää fasilitaattorin toimintaa kehittämistyössä. Valmennuksen päätöksessä osallistujat reflektoivat oppimistaan ja jakoivat saamaansa palautetta yhteisen kehityksen edistämiseksi.
Ideavirtaamon konseptikuvaus 20.11.2025 Ideavirtaamo on menetelmä, joka edistää monialaisten hankekumppanuuksien syntymistä ja uusien hankeideoiden kehittämistä. Tavoitteena on lähitilaisuuksissa yhteiskehittämällä luoda timanttisia hankeideoita tärkeistä teemoista, jotka vastaavat esimerkiksi alkutuotannon tarpeisiin tai ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Ideavirtaamoon haettaessa osallistujat valitsevat kehitysaiheensa ja työskentelevät pienryhmissä fasilitaattoreiden johdolla. Ideavirtaamon toteuttaminen sisältää useita vaiheita, kuten teeman valinnan, potentiaalisten osallistujien tunnistamisen sekä tapahtuman markkinoinnin. Tapahtuman alussa käydään läpi yhteisinnovoinnin periaatteet ja työskentelyn pelisäännöt. Pienryhmätyöskentelyssä ideat kypsyvät konkreettisiksi hankeaihioiksi, ja päivän päätteeksi osallistujat esittelevät työnsä tulokset. Menetelmä korostaa eri taustaisten toimijoiden arvostamista ja osallistumista sekä vuorovaikutusta ja kumppanuuksien rakentamista. Osallistujilta odotetaan sitoutumista jatkokehittämiseen tapahtuman jälkeen. Ideavirtaamo tarjoaa mahdollisuuden oppia yhteiskehittämisen taitoja ja löytää ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin, erityisesti maaseudun ja maatalouden teemoissa. Dynaaminen ja osallistava lähestymistapa voi johtaa merkittäviin innovaatioihin ja kehitysaihioiden syntyyn.
Kalastajan alkutuotanto ja rekisteröity elintarvikealan toiminta (Tuula Koimäki) 19.11.2025 Ruokaviraston asiantuntija Tuula Koimäki esittelee kalastajien alkutuotannon ja rekisteröidyn elintarvikealan toiminnan keskeiset ohjeet ja vaatimukset. Alkutuotanto tarkoittaa elävien kalastustuotteiden pyyntiä ja keräämistä markkinoille, ja siihen liittyy kalastusaluksilla suoritettava käsittely, kuten teurastus ja jäähdytys. Kalastajien on rekisteröidyttävä elintarvikelain mukaisesti kunnallisille elintarvikevalvontaviranomaisille, erityisesti jos he aikovat myydä saaliinsa suoraan kuluttajille. Rekisteröinti on pakollista, jos kalastaja käsittelee kalojaan maissa. Kalan myynti suoraan kuluttajalle on sallittua alle 5000 kg vuodessa, mutta myynti toisiin elintarvikehuoneistoihin on rajoitettua. Kalastajien on myös kiinnitettävä huomiota lainsäädännön mukaisiin hygieniakäytäntöihin ja erityisesti lämpötilahallintaan tuotteidensa säilytyksessä ja käsittelyssä. Kalastustuotteiden käsittelyssä on aina varmistettava, ettei niitä altisteta haitta-aineille, ja puhtaan veden käyttö on välttämätöntä elintarviketurvallisuuden takaamiseksi. Jäähdytyskäsittelyn ja loistarkastusten merkitys korostuu erityisesti riskituotteiden, kuten graavikalan, käsittelyssä. Savustustoiminta kalastustuotteille vaatii erityisjärjestelyjä, jotta elintarviketurvallisuus voidaan taata. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen tulee noudattaa tiukkoja rakenteellisia ja hygieniavaatimuksia sekä rekisteröidä kaikki asiakkaiden toiminnot viranomaisille. Ruokavirasto tarjoaa kattavan ohjeistuksen sekä resursseja kalastajille, ja heidän on tärkeää pitää yhteyttä omiin elintarvikevalvontaviranomaisiinsa jatkossa.
Elintarviketilojen suunnittelu ja paikallinen neuvonta (Mikaela Sauvala) 19.11.2025 Tilojen suunnittelussa kala-alalla on tärkeää tehdä yhteistyötä paikallisen elintarvikevalvonnan kanssa. Kunta vastaa elintarvikevalvonnasta, ja siihen voi kuulua myös kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden hallinta. Elintarvikehuoneistojen suunnittelun tulee mahdollistaa helppo puhtaanapito, mikä sisältää asianmukaiset LVI-ratkaisut ja pintamateriaalit. Kylmäsäilytystilat ja työskentelyhygienia, kuten käsienpesupisteet, ovat elintärkeitä toiminnan sujuvuuden ja hygienian kannalta. Tilojen koon ja rakenteen osalta on huomioitava, mitä toimintaa tiloissa suoritetaan, olipa kyseessä pelkkä perkuutyö tai jalostus. Elintarvikehuoneiston tulee olla rekisteröity tai hyväksytty, ja puhtaanapito on tärkeää kummassakin tapauksessa. Rakennusvalvonta voi olla hyödyllinen, kun mietitään rakennuksen käyttötarkoitusta ja mahdollisia muutoksia. Lisäksi tilojen täytyvät tukee toimijoiden omavalvontajärjestelmää, mikä on keskeinen osa elintarviketoimintaa. Ajantasaisen lainsäädännön tunteminen on välttämätöntä ja siihen voi tutustua Finlexissä ja EU-lainsäädännössä. Ruokavirasto tarjoaa ohjeita kala-alan toimintojen aloittamiseen, mikä on hyvä resurssi uusille yrittäjille. Hyvin suunnitellut tilat helpottavat toimintaa ja parantavat elintarvikehygieniaa.
Tekoja, tukea ja tulevaisuutta – Monimuotoisuutta maatiloille -tilaisuuden esitysmateriaalit (12.11.2025) 13.11.2025 Tilaisuuden ohjelma: 12.00-12.05 Tervetuloa, Marja-Liisa Järvelä, projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu 12.05-12.40 Maatalouden monihyötyiset kosteikot, Antti Miettinen, ilmastoasiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 12.40-13:15 Lintukosteikot maaseudulla, kokemuksia SOTKA-kosteikot -hankkeesta, Holtti Hakonen, suunnittelija, Suomen riistakeskus 13.15-13.30 Tauko 13.30-13.55 Tuottajajärjestöjen tiekartta kannustaa lisäämään monimuotoisuutta, Jukka Rantala, Ilmasto-, ympäristö-, ilmastonmuutos- ja tukivalmisteluasiantuntija, MTK 13.55-14.20 Monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja monimuotoisuuden tuomat hyödyt viljelijänäkökulmasta, Kimmo Piippo, maa- ja metsätalousyrittäjä, Joutsenkosken luomutila 14.20-14.45 Monimuotoisuuteen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet ja tukipolitiikka, Kalle Hellström, Maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija, ProAgria Pohjois-Suomi 14.45-15.00 Keskustelua ja kiitokset, Marja-Liisa Järvelä, projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu Tilaisuuden järjestivät seuraavat EU:n osarahoittamat hankkeet: OSAAJAVERKKO – Osaamisella ja verkostoilla hiilineutraaliin tulevaisuuteen, BIOTUTO – Yhteistyöllä nostetta kierrätysravinteisiin ja paikalliseen bioenergian tuotantoon ja Kosteikko-osaaminen kasvuun.
