Eurooppalainen innovaatiokumppanuus (EIP) yhteisessä maatalouspolitiikassa – Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportti 10.4.2026 Erityiskertomus 09/2026 käsittelee eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP) roolia EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa tuotannon kehittämisessä ja kestävyyden edistämisessä. Raportissa tarkasteltiin neljän jäsenmaan (Alankomaat, Espanja, Puola ja Ranska) EIP-hankkeita rahoituskaudella 2014-2022 ja siitä ilmenee, että EIP-hankkeiden potentiaalia innovointivälineenä ei ole käytännössä hyödynnetty täysimääräisesti. Tilintarkastustuomioistuin on havainnut, että viljelijöiden tarpeita ei ole riittävästi otettu huomioon hankkeiden suunnittelussa. Monet rahoitetuista projekteista eivät suoraan vastanneet maatalouden käytännön haasteisiin, mikä on johtanut heikkoihin innovaatioiden tuloksiin. Vain noin neljännes tarkastetuista hankkeista oli onnistunut täyttämään kaikki neljä innovatiivisen hankkeen kriteeriä. Lisäksi hankkeiden tulosten levittäminen oli puutteellista, mikä rajoitti niiden laajempaa käyttöä ja hyödyntämistä. Hallintovirastojen valintamenettelyissä esiin noussut heikkous ei suosinut innovoivia projekteja, ja kilpailua rahoituksesta oli liian vähän. Komission tulisi parantaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja varmistaa, että innovaatioita tuottavat hankkeet saavat tarvittavaa tukea, jossa viljelijöiden osallistuminen olisi vahvempaa. Myös hankkeiden tulosten hyödyntämistä ja julkaisemista olisi kehittävä, jotta niiden vaikutus maatalouteen voisi kasvaa. EIP-toimenpiteen käyttöönotto ja täytäntöönpano vaativat siis kehittämistä, jotta se voi saavuttaa sille asetetut tavoitteet EU:n kestävän kehityksen tukemiseksi.
Työkaluja ja menetelmiä neuvojien työn tueksi 10.4.2026 The EU CAP Network seminar ’Innovative tools for advisors’ was held on March 19-20, 2026, in Dublin, Ireland, highlighting several innovative tools designed to assist agricultural advisors across Europe. A variety of tools were categorized into clusters such as Sustainability, Organizational, Sharing, and Renewal tools. Notable tools include the AgrisatWebGIS® platform from Spain, which offers satellite-based crop monitoring, and the Aid for N-Fertilization in Belgium, designed to enhance nitrogen management for crops. In the Organizational tools cluster, Finland’s Advisor Search tool enables farmers to find suitable advisors easily, while Italy’s EvaInnova assesses the sustainability of agricultural investments. Sharing tools like AgILe TECH from Ireland focus on collaborative peer-to-peer learning among farmers, and the Farming for Climate platform aims to promote climate-smart practices in agriculture. Renewal tools such as the Farm Succession Support Package from Ireland and the Farm Succession Platform from the Netherlands address generational transition challenges in farming. The seminar underscored the importance of integrating diverse knowledge and support systems for improving agricultural practices while fostering sustainability and resilience in the sector. Additionally, the tools presented illustrate the collaborative efforts funded by the European Union to advance agricultural advisory services and share best practices across member states. Each tool is readily available or in an advanced stage of development, ensuring accessibility for advisors and farmers alike.
Comparing Four Generations of Rural Tourism Developers in Finland (article) 2.4.2026 Developers play a vital role in shaping rural destinations, and supporting their wellbeing directly contributes to the sustainability and regeneration of entire tourism ecosystems. Ensuring that developers are equipped, motivated, and supported aligns with the principles of regenerative tourism. The research is based on a questionnaire distributed nationallyas part of the Rural Finland Tourism Hub project, co-funded by the European Fund for Agricultural and Rural Development. Due to the unequal distribution of respondents among the four generational groups, results were analysed qualitatively by a narrative approach. This provides valuable insights into generational tendencies while avoiding overgeneralization. The comparison focuses on four key aspects: (1) competence needs, reflecting the skills and knowledge rural developers consider essential for their work; (2) preferred communication and information channels, highlighting differences in how generations access, share, and process tourism-related knowledge; (3) cooperation patterns, describing how various age groups engage with partners and institutions in the context of rural tourism development; and (4) employment characteristics, illustrating differences in working conditions and orientation. The insights of this study hold relevance for tourism managers, educators,governing bodies, and financiers who seek to design support measures, training programmes, and funding instruments that are tailored to the needs of diverse developer profiles. Moreover, the study addresses a notable gap in tourism literature byproviding a nuanced understanding of rural tourism developers’ characteristics from a generational perspective.
Jälkitiedote: Hevostallien teknologiat -webinaari 18.3.2026 /Tallenne saatavilla 27.3.2026 Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit -hanke ja TTS järjestivät 18.3.2026 maksuttoman webinaarin, joka kokosi yhteen hevosalan toimijoita keskustelemaan teknologisista ratkaisuista, talliympäristöjen kehittämisestä ja alan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tilaisuuteen osallistui laaja joukko talliyrittäjiä, alan asiantuntijoita ja harrastajia. Webinaarin tavoitteena oli tuoda esiin käytännön esimerkkejä teknologian hyödyntämisestä, jakaa kokemuksia sekä tarjota tietoa ajankohtaisista rahoitusmahdollisuuksista. Hanke on rahoitettu EU:n maaseuturahoituksesta. Puhujien keskeiset nostot Jenni Naukkarinen (OAMK) – Teknologia osana hevosalan yrittäjyyttä -hankkeen tuloksia “Hevosalalla teknologiaa pidetään yhä hajanaisena ja vaikeasti saavutettavana, mutta suurin tarve on ratkaisuissa, jotka helpottavat fyysistä työtä, säästävät aikaa ja tukevat sekä ihmisten että hevosten hyvinvointia.” Tea Elstob (TTS) – Soveltuvaa teknologiaa hevostalleille “Teknologiat kyllä soveltuvat hevosalalle – haaste ei ole välineiden puute, vaan ajattelutapa ja rohkeus tarkastella työtä uudella tavalla.” Riikka Takaneva (yrittäjä, Larva‑Jussila) – Talliyrittäjän kokemuksia “Suurimmat hyödyt teknologiasta syntyvät silloin, kun se aidosti vähentää käsityötä – meillä tarhojen koneellinen siivous ja kestokuivikepohjat ovat vapauttaneet tuntikausia työaikaa.” Juha‑Pekka Nikkola (Uudenmaan elinvoimakeskus) – Rahoitusmahdollisuudet “Investointitukien lähtökohtana on liiketoiminnan kehittäminen – teknologiaa voidaan tukea osana kokonaisuutta, kun se parantaa kannattavuutta ja työllistämismahdollisuuksia.” Kiitos osallistujille! Tilaisuus herätti keskustelua ja osoitti, että kiinnostus tallien teknologisiin ratkaisuihin on vahvassa kasvussa. Yhteinen näkemys oli, että teknologia voi tuoda merkittävää hyötyä sekä hevosten hyvinvointiin että tallien arjen sujuvuuteen – kunhan ratkaisut ovat käytännöllisiä, kustannustehokkaita ja helposti käyttöönotettavia. Pienelle tallille sopii erilaiset ratkaisut, kuin isolle tallille. Investoinnin ei tarvitse aina olla kokoluokaltaan mittava tuottaakseen työn tuottavuutta. Hevostallien teknologiat ‑webinaarin tallenne (YouTube) Lisätietoja: Tea Elstob, tea.elstob@tts.fi
Sosiaalinen ehdollisuus 11.3.2026 Sosiaalinen ehdollisuus koskee maatalousyrittäjiä, jotka toimivat työnantajina. Sosiaalinen ehdollisuus astui voimaan reilu vuosi sitten. Hanke haastatteli maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tiia Liuhalaa, millaisia vaikutuksia sosiaalisen ehdollisuuden tulolla on marjanviljelijöille.
Hidaskasvuiset kuhakannat-hankkeen (2024-2025) loppuraportti 19.2.2026 Pääjärven tulosten mukaan viisivuotiaiden kuhien keskipituus laski 40 senttimetristä (vuosiluokka 2003) 30 senttimetriin (vuosiluokka 2014). Pääjärvellä kuhatiheys kasvoi 2000-luvun aikana. Samaan aikaan ulapan saaliskaloista etenkin kuoreen tiheys laski selvästi. Vedenlaadun tai happitilanteen muutokset eivät selittäneet romahdusta, vaan kuhan runsastuminen ja tehokas saalistus olivat todennäköisesti merkittävimpiä tekijöitä. – Pääjärven aineisto osoittaa, että kuhan kasvunopeudessa voi olla merkittävää vuosienvälistä vaihtelua. Näin suuri vaihtelu voi olla haaste alamittasäätelylle. Pääjärveen vuosina 2007–2010 tehtyjen kuhaistusten vaikutuksia seurattiin alitsariinivärjäykseen perustuvien merkintöjen avulla. Istukkaiden osuus näytteiden istutusvuosiluokissa oli yli 40 %, mutta kasvunopeudessa ei havaittu eroa luonnonkaloihin verrattuna. Istutusten arvioidaan vaikuttaneen kuhakannan tiheyteen ja ravintokilpailuun. Istutukset lopetettiin vuonna 2010, ja vuodesta 2014 alkaen kuhan kasvu on hiljalleen nopeutunut. – Tulokset viittaavat siihen, että kuhaistutuksilla voi nykytilanteessa olla ei-toivottuja vaikutuksia kuhan kasvunopeuteen Pääjärvessä.
Uudistavan matkailun arvoa ei mitata rahalla – vapaaehtoismatkailusta tulossa aito vaihtoehto (artikkeli) 13.2.2026 Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtori Rositsa Röntysen kirjoittama lehtiartikkeli uudistavasta matkailusta.
Auman perustaminen 13.2.2026 Mitä tulee ottaa huomioon, kun halutaan perustaa auma? Tietokortista löydät näppärästi lainsäädännön asettamat vaatimukset.
Hevostallin lantala ei ole roskis! 13.2.2026 Mitä lantalaan saa ja ei saa laittaa? Helppo listaus tietokortin muodossa, jonka voit tulostaa esimerkiksi lantalan läheisyyteen.
Ruoan ja maiseman kestävää tuotteistusta Unkarissa (webinaarin materiaali) 27.1.2026 Toteutimme 27.1.2026 webinaarin: Ruoan ja maiseman kestävää tuotteistusta Unkarissa – käytännön esimerkkejä paikallistalouden ja lyhyiden ruokaketjujen kehittämisestä Asiantuntijana toimi Attila A. Králl. Hän on ekologi & väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistossa. Hänellä on 20 vuoden kokemus luonnonsuojelun ja kestävien ruokajärjestelmien parista BirdLife Europe:ssa ja Unkarissa. Webinaarin ohjelmassa: • Unkarin kansallispuistot luonnonmukaisen maatalouden mallialueina & kansallispuistotuote-verkosto • Agri Kult -aloitteet: lyhyet ruokaketjut, tuottajatorit, pienimuotoinen jalostus • Korkean lisäarvon tuotteiden markkinat & ketjun läpinäkyvyys Tilaisuus oli osa Ilmastotaitaja sekä Pellolta pöytään näkyväksi -hankkeiden toimintaa.
