Uusia käytännön työkaluja hevostallien vastuullisuuden kehittämiseen

Hevosalalla vastuullisuus näkyy arjessa monin tavoin: hevosten ja ihmisten hyvinvoinnista huolehtimisena, ympäristövastuullisina valintoina, sujuvana talliarkena sekä vastuullisena ja kannattavana toimintana. Vuosina 2024–2026 toteutetussa Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit –hankkeessa koottiin yhteen alan hyviä käytänteitä, kehitettiin uusia työkaluja tallien käyttöön ja vahvistettiin hevosalan toimijoiden välistä yhteistyötä. 

Käytännön työkaluja tallien arkeen 

Vastuullisuuden teemat tulivat tutuiksi sadoille hevosalan toimijoille työpajoissa ja webinaareissa. Erityisesti webinaarit tavoittivat laajan yleisön ympäri Suomen, ja niiden tallenteita katsottiin ja kuunneltiin aktiivisesti myös tilaisuuksien jälkeen. Tilaisuuksissa käsiteltiin muun muassa hevosten hyvinvointia, vastuullisuusviestintää, yrityksen kannattavuutta, ympäristöasioita ja alan tulevaisuutta, samalla kun osallistujat pääsivät vaihtamaan kokemuksiaan. Lisäksi aiheita käsiteltiin artikkeleissa, videoissa, podcasteissa, uutiskirjeissä ja sosiaalisen median kanavissa. Kokonaisuus huipentui Hevoset-messuille 2026, jossa järjestettiin luentosarja ”Ajankohtaista asiaa hevosalalta” ja esiteltiin hankkeessa syntyneitä materiaaleja. 

Hankkeen järjestämät työpajat keräsivät osallistujia paikan päälle. Kuva: Marika Kuutti

 

Vastuullisuuden kehittämisen tueksi tuotettiin Vastuullinen hevosenpito-tietopankki, Vastuullisen tallitoiminnan kehittämistyökirja, sekä tallinpitäjien kokemuksiin perustuva Hyvät käytänteet -vinkkivihko. Työkalut tarjoavat talleille konkreettisia keinoja arvioida ja kehittää toimintaansa sekä tehdä vastuullisuustyötä näkyväksi omille asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen. 

Kehittämistyökirja auttaa tunnistamaan toiminnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita sosiaalisen, ympäristö- ja taloudellisen vastuullisuuden näkökulmista. Kansainvälisesti tunnettu ESG-viitekehys on muokattu vastaamaan hevosalan käytännön tarpeita, jotta vastuullisuustyö olisi mahdollisimman helposti lähestyttävää osana tallien jokapäiväistä toimintaa. 

Vastuullisuustyö jatkuu verkoston voimin 

Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä lähes sadan eri tahon kanssa, aina hevosalan järjestöistä ja oppilaitoksista tutkimusorganisaatioihin sekä tallienpitäjiin. Yksi kokonaisuuden pysyvistä tuloksista onkin Vastuullisen hevosenpidon verkosto, joka jatkaa toimintaansa myös tulevaisuudessa. Verkosto kokoaa yhteen hevosalan toimijoita keskustelemaan ajankohtaisista vastuullisuusteemoista, jakamaan kokemuksia ja kehittämään alaa. 

Tavoitteena on vahvistaa tiedonvaihtoa ja varmistaa, että vastuullisuuden kehittäminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Lisäksi erillinen kehittämisryhmä jatkaa Vastuullinen hevosenpito -tietopankin sisällön päivittämistä, jotta materiaalit pysyvät ajan tasalla ja palvelevat alan toimijoita myös tulevina vuosina. 

Hankkeen tulokset saavat kiitosta 

Pohjanmaan elinvoimakeskuksen Sirkku Wacklin arvioi kokonaisuuden onnistuneen erinomaisesti ja saavuttaneen sille asetetut tavoitteet. “Hankkeen tavoitteet saavutettiin ja ylitettiin monilta osin. Hankkeen toimialueen (Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Uusimaan ELY-keskusten alueet) toimijoiden välinen yhteistyö on ollut hedelmällistä ja avannut uusia näkökulmia alan kehittämiseen. Hankkeen kautta on luotu uusia, aluerajat ylittäviä verkostoja, esimerkkinä vastuullisen hevosenpidon verkosto”, kertoo Sirkku Wacklin. 

Wacklinin mukaan tuotetut materiaalit tarjoavat konkreettisia työkaluja alan toimijoille. “Hankkeessa luodut materiaalit vastuullisen hevosenpidon kehittämisen työkaluiksi ovat selkeitä ja konkreettisia. Hankkeen viestintä on ollut aktiivista, saavuttanut laajasti hankkeen kohderyhmää ja ollut näkyvää myös toimialan ulkopuolelle.” 

Tuire Kaimion vetämä työpaja Kaustisella. Kuva: Marjo Kaivolahti-Koukkari

 

Suomen Ratsastajainliiton tallitoiminta- ja vastuullisuuspäällikkö Minna Peltonen pitää työn merkittävimpinä saavutuksina käytännön työkalujen kehittämistä ja alan yhteistyön vahvistumista. “Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit – hanke on hevosalalle merkittävä kehityshanke. Sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristövastuullisuus ovat hevosalankin keskeisiä toimintaedellytyksiä niin lyhyellä, kuin pitkälläkin tähtäimellä. Vastuullisuuteen liittyvät hyvät käytänteet ja työkalut auttavat hevosalan yrityksiä kehittämään omaa toimintaansa ja sitä kautta hevosalaa kokonaisuutena kehittymään toimintaympäristön jatkuvien muutosten edellyttämällä tavalla. Hankkeessa toteutettu vastuullisen tallitoiminnan kehittämistyökirja on houkutteleva, selkeä ja helposti lähestyttävä, konkreettinen työkalu kaikille talleille toiminnan luonteesta riippumatta”kommentoi Minna Peltonen. 

Peltonen nostaa esiin myös syntyneiden verkostojen ja yhteistyön pitkäaikaisen merkityksen hevosalan kehittämiselle. “Hankkeen lopputulemista erityisesti on lisäksi mainittava hankkeen aikana tehty verkostoituminen ja yhteyksien rakentaminen eri toimijoiden välillä. Yhteiskuntamme tarvitsee rakentavaa keskustelua, jotta innovaatiota ja kaikkia hyödyttäviä uusia ajatuksia pääsee syntymään. Nämä tuotoksen jatkavat matkaa hankkeen päättymisenkin jälkeen, parempaa lopputulosta on vaikea toivoa.” 

Vaikutukset näkyvät myös tulevaisuudessa 

Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit-hankkeen ohjausryhmä piti erityisinä vahvuuksina hankkeen ajankohtaisuutta, käytännönläheisyyttä sekä kykyä vastata hevosalan todellisiin kehittämistarpeisiin. Kehitettyjen materiaalien, toimintamallien ja yhteistyöverkostojen arvioidaan tukevan hevosenpidon vastuullisuuden kehittämistä myös tulevaisuudessa, sillä ne jäävät alan toimijoiden käyttöön Vastuullinen hevosenpito –tietopankkiin. 

Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit-hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseuturahastosta. Hanke toimi Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Uudenmaan Elinvoimakeskusten alueilla 2024-2026. Hanketta hallinnoi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä osatoteuttajina Savonia-ammattikorkeakoulu, TTS Työtehoseura ry, Suomen Hevostietokeskus ry, Luonnonvarakeskus LUKE ja Hippolis ry. 

Kirjoittaja: Marika Kuutti 

Turvetuotantoalueiden jatkokäytön suunnittelu

Kun turvetuotanto päättyy, maanomistajalla herää usein monia kysymyksiä: mitä alueelle kannattaa tehdä, millaiset vaihtoehdot ovat realistisia ja mistä löytyy luotettavaa tietoa päätösten tueksi?

Turvetuotanto on vähentynyt Suomessa nopeaan tahtiin vuoden 2019 jälkeen ja tuhansia hehtaareja suonpohjaa vapautuu jälkikäyttöön tulevina vuosina. Jatkokäyttöön vaikuttaa maanomistajien mieltymysten lisäksi mm. alueen vesitalous, pohjamaan koostumus sekä sijainti. Hyvin suunniteltu ja toteutettu jatkokäyttö voi olla taloudellisesti järkevää, edistää hiilivarastojen säilymistä sekä tukea luonnonmonimuotoisuutta. Tähän tietokorttiin on koottu käytännönläheistä ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Esimerkkeinä turvetuotantoalueiden alustavia jatkokäyttösuunnitelmia: 

Ennakkosuunnitelma Tausnevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta 

Ennakkosuunnitelma Isonkivennevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta 

Ennakkosuunnitelma Ähtärissä sijaitsevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta 

 

Esimerkkinä kosteikon rakentamisen suunnitelma: 

Kosteikon toteuttamissuunnitelma entiselle turvetuotantoalueelle Ähtärissä 

 

Asiantuntijatietoa helposti katsottavassa ja kuunneltavassa videomuodossa:

Video: Turve-Arvi-työkalun käyttö 

Video: Ennallistamisasiantuntija Matias Virran (Tapio Oy) haastattelu 

Video: Kosteikkosuunnitteluasiantuntijan Juha Siekkisen (Kosteikkomaailma) haastattelu 

Video: Ari Kosken ja Riku Palon (elinvoimakeskus) haastattelu ennallistamisen rahoituksesta 

Video: Ennallistamisyrittäjä Brian Gormanin haastattelu 

Video: Ennallistaminen elinkeinona; Brian Gorman ja Artful Parks-projekti 

 

Ajankohtaisia artikkeleita käytännön työn tueksi: 

Artikkeli: Rahoitusmahdollisuudet turvemaiden ennallistamisessa   

Artikkeli: Digitaaliset työkalut apuna turvemaiden ennallistamisessa  

Artikkeli: Turvemaiden ennallistaminen sijoituskohteena  

Artikkeli:  Kuusi helposti katseltavaa ja kuunneltavaa videota turvetuotantoalueiden jatkokäytöstä

 

Materiaalit ovat syntyneet Euroopan unionin osarahoittamassa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttamassa Suonpohjien paikkatietopohjainen jälkikäytön suunnittelu ja pilotointi hankkeessa (SuoPaikka) 1.10.2023-30.6.2026 välisenä aikana. Lisätietoa ja kaikki hankkeen aikana tuotetut julkaisut löytyvät SuoPaikka- hankkeen verkkosivuilta. 

Tulevaisuuden viljatila – miten yhteisöllinen data muuttaa viljantuotantoa? -webinaarin tallenne

”Tulevaisuuden viljatila – miten yhteisöllinen data muuttaa viljantuotantoa?” -webinaari on Datasta tulevaisuuden viljatilan kilpailuetu – webinaarisarjan 1. osa. Webinaarissa käsiteltiin ja havainnollistettiin, miten valikoidun tilakohtaisen tiedon jakaminen voi tehostaa tilojen välistä yhteistyötä niin, että voidaan saavuttaa suurempia, tasalaatuisia ja markkinoilla kilpailukykyisiä viljaeriä. Lisäksi webinaarissa avattiin lyhyesti eurooppalaisten yhteistyöverkostojen tulevaisuuden suunnitelmia.

Puhujina DataSpace Europe Oy:n toimitusjohtaja Jaana Sinipuro ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektiasiantuntija Elina Järveläinen.

Webinaari järjestettiin 26.3.3026 osana Datapellon uudisraivaajat -hanketta, joka on Euroopan Unionin osarahoittama.

Kylien kotisivut kuntoon – käytännön vinkkejä kylien ja yhdistysten verkkoviestintään

Kylien kotisivut kuntoon – käytännön vinkkejä kylien ja yhdistysten verkkoviestintään

Miksi kotisivuista järjestettiin oma tilaisuussarja?

Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hankkeen aikana kylien kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut toistuvasti esiin tarve kotisivujen kehittämiselle. Monella kylällä on olemassa olevat verkkosivut, mutta niiden päivittäminen koetaan hankalaksi tai sivustot ovat jääneet vuosien saatossa osittain vanhentuneiksi. Toisilla kylillä kotisivuja ei ole lainkaan, vaikka tarve yhteiselle tiedon kotipesälle tunnistetaan selvästi.

Vaikka sosiaalinen media on tärkeä viestintäkanava, kotisivut tarjoavat edelleen pysyvän paikan, josta kylän tapahtumat, yhteystiedot, palvelut ja muu tärkeä tieto löytyvät helposti myös myöhemmin. Tilaisuussarjan tavoitteena oli auttaa kyliä ja yhdistyksiä löytämään omaan tilanteeseensa sopivia ratkaisuja kotisivujen toteuttamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen. Tilaisuuksien asiantuntijana toimi Hannukka Niemi (Digiolo).

Työkaluja kotisivujen tekemiseen ja uudistamiseen

Tilaisuussarjan ensimmäisessä osassa keskityttiin kotisivujen tekniseen toteutukseen ja erilaisiin vaihtoehtoihin. Keskusteluissa käytiin läpi verkkotunnusten, webhotellien ja kotisivualustojen perusteita sekä vertailtiin erilaisia toteutustapoja, kuten WordPressiä, Yhdistysavainta, Google Sitesia ja muita kotisivukoneita.

Tilaisuudessa korostui, ettei yhtä oikeaa ratkaisua ole olemassa. Sopivin vaihtoehto riippuu yhdistyksen osaamisesta, käytettävissä olevista resursseista sekä siitä, kuinka paljon sivustolta vaaditaan toiminnallisuuksia. Keskustelua käytiin myös kustannuksista, tietosuojasta, sähköposteista, jäsenrekistereistä sekä kotisivujen ylläpidon jatkuvuudesta.

Kotisivujen sisältö – mitä sivuille kannattaa laittaa?

Toisessa tilaisuudessa tarkasteltiin kotisivuja käyttäjän näkökulmasta. Keskusteluissa pohdittiin, mitä tietoa kylän tai yhdistyksen sivuilta tulisi löytyä ja miten sisältö kannattaa jäsentää.

Keskeisiä sisältöjä ovat yleensä ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat, yhteystiedot, kylän tai yhdistyksen esittely sekä tiedot palveluista, harrastusmahdollisuuksista ja vuokrattavista tiloista. Samalla korostettiin selkeää rakennetta, mobiilikäyttöä sekä saavutettavuutta.

Tilaisuudessa käsiteltiin myös kuvien merkitystä verkkoviestinnässä. Aidot kuvat ihmisistä, tapahtumista ja kylän arjesta koettiin tärkeiksi osiksi toimivaa sivustoa. Lisäksi tutustuttiin tekoälyn mahdollisuuksiin tekstien ideoinnissa ja sisällöntuotannon tukena.

Yhdistysavain käytännössä

Kolmannessa tilaisuudessa tutustuttiin Yhdistysavain-palvelun käyttöön käytännössä. Tilaisuudessa käytiin läpi uuden sivuston perustamista, sisältöjen siirtämistä vanhoilta sivuilta sekä sivujen ylläpitoa.

Keskusteluissa korostettiin erityisesti sisältöinventaarion merkitystä sivustouudistuksen yhteydessä. Vanhaa materiaalia ei välttämättä kannata siirtää sellaisenaan uudelle sivustolle, vaan samalla voidaan selkeyttää rakennetta ja päivittää sisältöjä.

Lisäksi käsiteltiin kuvien optimointia, videoiden upottamista YouTubesta sekä vastuiden jakamista sivuston ylläpidossa.

Keskeiset opit

Tilaisuuksien aikana nousi esiin muutamia teemoja, jotka ovat hyödyllisiä myös muille kylille ja yhdistyksille:

  • Kotisivut ja sosiaalinen media täydentävät toisiaan.
  • Ei ole yhtä oikeaa kotisivualustaa – ratkaisu kannattaa valita omien resurssien mukaan.
  • Selkeä rakenne ja ajantasainen sisältö ovat tärkeämpiä kuin tekniset ominaisuudet.
  • Aidot kuvat ja paikallinen sisältö lisäävät sivuston kiinnostavuutta.
  • Ylläpidon vastuut kannattaa sopia etukäteen.
  • Kotisivujen kehittämisessä tärkeintä ei ole teknologia, vaan se, että sivusto palvelee käyttäjiään.

Tulokset

Tilaisuussarjaan osallistui toimijoita yli 15 eri kylästä ja yhdistyksestä. Palautteen perusteella osallistujat saivat käytännön apua omien verkkosivujensa suunnitteluun, kehittämiseen ja ylläpitoon. Tilaisuudet vahvistivat käsitystä siitä, että kotisivut ovat edelleen tärkeä osa kylien digitaalista toimintaympäristöä ja viestintää.

Kausityöntekijän vastuullinen rekrytointi ja perehdytys

Tietokortti sisältää:

  • Mistä kausityövoimaa?
  • Muistilista ennakkoon pohdittavista ja järjesteltävistä asioista
  • Luvat ja dokumentit
  • Perehdytyskansion laatiminen
  • Hyödyllisiä linkkejä lisätietoihin

Lähteenä on käytetty webinaaria Kausityövoiman rekrytointi (26.2.2026)

Kasvitaito 2.0 kouluttaa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella 2024-2027!

Katso tulevat koulutukset ja tapahtumat https://laari.info/kasvitaito2

Koulutustallenteet markkinoiden mahdollisuuksista, tilan johtamisesta ja tulevaisuusnäkymistä

Kouluttaudu maksuttomasti Kasvitaidon koulutustallenteiden avulla:

  • 14.1.2026 Viljamarkkinapäivä: Video
  • 3.12.2025 Mitä viljellä 2026: Rohkeat ratkaisut ja uudet mahdollisuudet: Video
  • 20.2.2025 Myynti ja markkinointi -osa 2: Video (osa 1 puuttuu, koska tallennus ei toiminut) ja videon referaatti (pdf)
  • 12.12.2024 Pellot 2.0 – Tulevaisuuden viljelyn mahdollisuudet Itä-Suomessa: Video ja videon referaatti (pdf)
  • 27.11.2024 Agri-Food Future: Tulevaisuuden eväät: Video

Lue lisäksi artikkelit:

  • 20.2.2026 Elinvoimaa paikallisilla elintarvikkeilla: Savonia-artikkeli
  • 9.7.2025 Erikoiskasveilla monipuolisuutta viljelykiertoon – Kasvikahveilla kuultua: Savonia-artikkeli

Kasvitaito 2.0 kouluttaa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella 2024-2027!

Katso tulevat koulutukset ja tapahtumat https://laari.info/kasvitaito2

Koulutustallenteet väri-, rohdos- ja maustekasveista

Kouluttaudu maksuttomasti Kasvitaidon koulutustallenteiden avulla:

Kasvitaito 2.0 kouluttaa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella 2024-2027!

Katso tulevat koulutukset ja tapahtumat https://laari.info/kasvitaito2

Koulutustallenteet kasvinsuojelusta ja vieraslajeista

Kouluttaudu maksuttomasti Kasvitaidon koulutustallenteiden avulla:

  • 8.4.2026 Kasvinsuojelu nyt ja tulevaisuudessa – ajankohtainen tieto tehoaineista ja torjunnan haasteista: Video
  • 26.3.2026 Niskalenkki vieraslajeista: Video
  • 25.2.2025 Vieraslajit viljelijän vaivana: Video ja videon referaatti (pdf)

Lue lisäksi artikkeli:

  • 11.5.2026 Kasvinsuojeluaineiden valikoima vähenee – Miten viljelijä varautuu kasvinsuojelussa: Savonia-artikkeli

Kasvitaito 2.0 kouluttaa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella 2024-2027!

Katso tulevat koulutukset ja tapahtumat https://laari.info/kasvitaito2