Vastuullisuusviestintä

Marraskuussa 2025 järjestetty kaksiosainen webinaarisarja tarjosi käytännön vinkkejä ja esimerkkejä, joiden avulla viet vastuullisuusviestintäsi uudelle tasolle. Webinaarien asiantuntijana Visit Finland Akatemian valmentaja Anu Ruusila Cordial Communications Oy:stä.

 

Vaihtoehtoja ja rahoitusmalleja luonnonhoitoon

Webinaarin ohjelma ja esitykset:

  • Vastuullisuustyön mahdollisuudet luonnonlaidunten hoidossa, Erika Haakana kehityspäällikkö, Valio Oy
  • Perinneympäristöjen hoidon tuki voimajohtoalueilla, Tiina Seppänen vanhempi asiantuntija, Fingrid Oyj
  • Kehittyvät luonnonarvomarkkinat ja maanomistajan uudet ansaintamahdollisuudet, Anna-Rosa Asikainen juristi, MTK
  • Luonnonhoito arkeologisilla kohteilla ja Museoviraston avustukset, Olli Soininen intendentti, Museovirasto
  • Case Hämeen linnan vallit – maisemanhoitoa lammaslaidunnuksella – yksityiset sopimukset, Sanna Ihatsu arkkitehti, Casaco Studio

Tilaisuuden tallenne katsottavissa täältä, (17.12 saakka)

CLAAS Connect – Palvelut ja käyttö

CLAAS Connect on digitaalinen alusta, joka yhdistää kaikki CLAAS-koneet ja viljelytoiminnot yhteen paikkaan. Se tarjoaa reaaliaikaisen kaluston hallinnan, huoltotiedot ja varaosahaun, sekä täsmäviljelytyökalut kuten satokartat, levityskartat ja tehtävien hallinnan. Palvelu sisältää telematiikan, automaattisen dokumentoinnin ja langattoman tiedonsiirron, mikä helpottaa viljelysuunnittelua ja raportointia. CLAAS Connect toimii mobiilissa, tietokoneella ja ohjaamossa – kaikki tieto aina saatavilla, missä ikinä olet.

Videolla Hankkijan kehityspäällikkö Samu Vuorela esittelee CLAAS Connect -palvelun käyttöä ja monipuolisia mahdollisuuksia. Video toteutettiin yhteistyössä Hankkijan ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa osana Vertaiskokemuksilla ja pienryhmillä uutta teknologiaa maatiloille -hanketta. Video on jatkoa syyskuussa 2025 järjestetylle CLAAS Jaguar 950 ajosilppurin työnäytökselle. Tapahtuman teemana oli ”Kasvata satoa datalla”.

Aurinkovoima ja maatalousympäristö

Tilaisuuden esitykset: 

  • Tervetuloa, Leena Lahdenvesi-Korhonen maiseman- ja luonnonhoidon kehitysjohtaja, MKN Keskus
  • Maakuntakaavoitus ja aurinkovoimarakentaminen Uudellamaalla, Henri Jutila erityisasiantuntija, Uudenmaan liitto
  • Aurinkovoima ja YVA, Reetta Suni ylitarkastaja, Uudenmaan Ely-keskus
  • Kunnan moninaiset roolit aurinkovoimahankkeissa, Tiitus Kuisma yleiskaavasuunnittelija, Lohjan kaupunki
  • Hankeprosessit pähkinänkuoressa, Anna Eriksson hankekehityspäällikkö, IBV Suomi Oy
  • Aurinkovoiman ilmastovaikutukset, Ilkka Leinonen tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus
  • Aurinkovoima-alueiden kannattavuus suhteessa metsätalouden tuottoihin – Aurinkometsä-hankkeen tuloksia, Jussi Leppänen tutkija, Luonnonvarakeskus
  • Viidesosa pelloista aurinkovoimatuotantoon, maatalousyrittäjän kokemuksia aurinkovoimahankkeesta Sebastian Sohlberg maanviljelijä, Malmgård Sjundeå, tila Siuntiossa
  • Lammaslaidunnus aurinkopuistoissa, Tiina Jokela lampuri, Mäkelän lammastila

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa 3.12.2025 saakka täällä

 

Hankkeita liikkeelle! fasilitointivalmennuksen koontimateriaali

Hankkeita liikkeelle! fasilitointivalmennus on touko-syyskuussa 2025 toteutettu valmennus maaseutuverkoston aktivoijille. Valmennuksen tavoitteena oli vahvistaa maaseudun kehittäjien fasilitointitaitoja ja syventää osaamista monitoimijaisen yhteistyön edistämiseen. Oppimista tukeva aineisto on koottu materiaaliksi, johon voivat tutustua kaikki aiheesta kiinnostuneet.

Koulutuksen sisältö

Koulutus sisälsi orientoivan webinaarin, jossa osallistujat perehtyivät fasilitoinnin merkitykseen ja rooliinsa kehittämistyössä. Valmennus jakautui kahteen osioon; ensimmäisessä syvennettiin fasilitaattorin ydintaitoja, kuten havainnointia, kuuntelemista ja kysymistä. Toisessa osiossa keskityttiin oppimisen juurruttamiseen ja fasilitaattorin identiteetin vahvistamiseen. Osallistujat oppivat hyödyntämään Ideavirtaamo-menetelmää, joka on osallistava yhteisinnovoinnin menetelmä maaseudun toimijoille. Valmennuksessa keskeistä oli kokemuksellinen oppiminen, jonka tärkeänä osana oli yhteinen valmistautuminen valtakunnalliseen ideavirtaamoon, sen toteutus ja oppimista tukenut reflektio.

Koulutuksen aikana pyrittiin luomaan luottamuksellinen ja turvallinen oppimisympäristö, jossa virheiden kautta oppiminen on sallittua. Reflektio ja yhteinen kokemus olivat keskeisiä elementtejä oppimisprosessissa. Osallistujat saivat myös käytännön työvälineitä etäfasilitointiin. Tunne- ja vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen edistää fasilitaattorin toimintaa kehittämistyössä. Valmennuksen päätöksessä osallistujat reflektoivat oppimistaan ja jakoivat saamaansa palautetta yhteisen kehityksen edistämiseksi.

Ideavirtaamon konseptikuvaus

Ideavirtaamo on menetelmä, joka edistää monialaisten hankekumppanuuksien syntymistä ja uusien hankeideoiden kehittämistä. Tavoitteena on lähitilaisuuksissa yhteiskehittämällä luoda timanttisia hankeideoita tärkeistä teemoista, jotka vastaavat esimerkiksi alkutuotannon tarpeisiin tai ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Ideavirtaamoon haettaessa osallistujat valitsevat kehitysaiheensa ja työskentelevät pienryhmissä fasilitaattoreiden johdolla. Ideavirtaamon toteuttaminen sisältää useita vaiheita, kuten teeman valinnan, potentiaalisten osallistujien tunnistamisen sekä tapahtuman markkinoinnin.

Tapahtuman alussa käydään läpi yhteisinnovoinnin periaatteet ja työskentelyn pelisäännöt. Pienryhmätyöskentelyssä ideat kypsyvät konkreettisiksi hankeaihioiksi, ja päivän päätteeksi osallistujat esittelevät työnsä tulokset. Menetelmä korostaa eri taustaisten toimijoiden arvostamista ja osallistumista sekä vuorovaikutusta ja kumppanuuksien rakentamista. Osallistujilta odotetaan sitoutumista jatkokehittämiseen tapahtuman jälkeen.

Ideavirtaamo tarjoaa mahdollisuuden oppia yhteiskehittämisen taitoja ja löytää ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin, erityisesti maaseudun ja maatalouden teemoissa. Dynaaminen ja osallistava lähestymistapa voi johtaa merkittäviin innovaatioihin ja kehitysaihioiden syntyyn.

Kalastajan alkutuotanto ja rekisteröity elintarvikealan toiminta (Tuula Koimäki)

Ruokaviraston asiantuntija Tuula Koimäki esittelee kalastajien alkutuotannon ja rekisteröidyn elintarvikealan toiminnan keskeiset ohjeet ja vaatimukset. Alkutuotanto tarkoittaa elävien kalastustuotteiden pyyntiä ja keräämistä markkinoille, ja siihen liittyy kalastusaluksilla suoritettava käsittely, kuten teurastus ja jäähdytys. Kalastajien on rekisteröidyttävä elintarvikelain mukaisesti kunnallisille elintarvikevalvontaviranomaisille, erityisesti jos he aikovat myydä saaliinsa suoraan kuluttajille. Rekisteröinti on pakollista, jos kalastaja käsittelee kalojaan maissa.

Kalan myynti suoraan kuluttajalle on sallittua alle 5000 kg vuodessa, mutta myynti toisiin elintarvikehuoneistoihin on rajoitettua. Kalastajien on myös kiinnitettävä huomiota lainsäädännön mukaisiin hygieniakäytäntöihin ja erityisesti lämpötilahallintaan tuotteidensa säilytyksessä ja käsittelyssä. Kalastustuotteiden käsittelyssä on aina varmistettava, ettei niitä altisteta haitta-aineille, ja puhtaan veden käyttö on välttämätöntä elintarviketurvallisuuden takaamiseksi. Jäähdytyskäsittelyn ja loistarkastusten merkitys korostuu erityisesti riskituotteiden, kuten graavikalan, käsittelyssä.

Savustustoiminta kalastustuotteille vaatii erityisjärjestelyjä, jotta elintarviketurvallisuus voidaan taata. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen tulee noudattaa tiukkoja rakenteellisia ja hygieniavaatimuksia sekä rekisteröidä kaikki asiakkaiden toiminnot viranomaisille. Ruokavirasto tarjoaa kattavan ohjeistuksen sekä resursseja kalastajille, ja heidän on tärkeää pitää yhteyttä omiin elintarvikevalvontaviranomaisiinsa jatkossa.

Elintarviketilojen suunnittelu ja paikallinen neuvonta (Mikaela Sauvala)

Tilojen suunnittelussa kala-alalla on tärkeää tehdä yhteistyötä paikallisen elintarvikevalvonnan kanssa. Kunta vastaa elintarvikevalvonnasta, ja siihen voi kuulua myös kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden hallinta. Elintarvikehuoneistojen suunnittelun tulee mahdollistaa helppo puhtaanapito, mikä sisältää asianmukaiset LVI-ratkaisut ja pintamateriaalit. Kylmäsäilytystilat ja työskentelyhygienia, kuten käsienpesupisteet, ovat elintärkeitä toiminnan sujuvuuden ja hygienian kannalta.

Tilojen koon ja rakenteen osalta on huomioitava, mitä toimintaa tiloissa suoritetaan, olipa kyseessä pelkkä perkuutyö tai jalostus. Elintarvikehuoneiston tulee olla rekisteröity tai hyväksytty, ja puhtaanapito on tärkeää kummassakin tapauksessa. Rakennusvalvonta voi olla hyödyllinen, kun mietitään rakennuksen käyttötarkoitusta ja mahdollisia muutoksia.

Lisäksi tilojen täytyvät tukee toimijoiden omavalvontajärjestelmää, mikä on keskeinen osa elintarviketoimintaa. Ajantasaisen lainsäädännön tunteminen on välttämätöntä ja siihen voi tutustua Finlexissä ja EU-lainsäädännössä. Ruokavirasto tarjoaa ohjeita kala-alan toimintojen aloittamiseen, mikä on hyvä resurssi uusille yrittäjille. Hyvin suunnitellut tilat helpottavat toimintaa ja parantavat elintarvikehygieniaa.

Tekoja, tukea ja tulevaisuutta – Monimuotoisuutta maatiloille -tilaisuuden esitysmateriaalit (12.11.2025)

Tilaisuuden ohjelma:

12.00-12.05
Tervetuloa, Marja-Liisa Järvelä, projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu

12.05-12.40
Maatalouden monihyötyiset kosteikot, Antti Miettinen, ilmastoasiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

12.40-13:15
Lintukosteikot maaseudulla, kokemuksia SOTKA-kosteikot -hankkeesta, Holtti Hakonen, suunnittelija, Suomen riistakeskus

13.15-13.30
Tauko

13.30-13.55
Tuottajajärjestöjen tiekartta kannustaa lisäämään monimuotoisuutta, Jukka Rantala, Ilmasto-, ympäristö-, ilmastonmuutos- ja tukivalmisteluasiantuntija, MTK

13.55-14.20
Monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja monimuotoisuuden tuomat hyödyt viljelijänäkökulmasta, Kimmo Piippo, maa- ja metsätalousyrittäjä, Joutsenkosken luomutila

14.20-14.45
Monimuotoisuuteen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet ja tukipolitiikka, Kalle Hellström, Maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija, ProAgria Pohjois-Suomi 

14.45-15.00
Keskustelua ja kiitokset, Marja-Liisa Järvelä, projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu

Tilaisuuden järjestivät seuraavat EU:n osarahoittamat hankkeet: OSAAJAVERKKO – Osaamisella ja verkostoilla hiilineutraaliin tulevaisuuteen, BIOTUTO – Yhteistyöllä nostetta kierrätysravinteisiin ja paikalliseen bioenergian tuotantoon ja Kosteikko-osaaminen kasvuun.

Viljelyä fiksusti – sääaseman data päätöksenteon tukena

Videolla käydään läpi kyseisen sääaseman käyttöä ja datan hyödyntämistä viljelyn päätöksenteossa. Videon aihesisältö: 

  • Sääaseman perustiedot ja hankinta 
  • Sääaseman asennus 
  • Cordulus Farm -sovelluksen käyttö ja ominaisuudet 
  • Ennusteet, analyysit jne. 
  • Sääasemadatan hyödyntäminen viljelytoimenpiteiden ajoituksessa 
  • Edellisten kausien datan vertailu  
  • Sääasemadata nurmenviljelyn tukena, tutkimusta nurmenviljelyyn liittyen

Paikallisesti tuotetun säädatan avulla voidaan ennakoida paremmin esimerkiksi erilaisia viljelytoimenpiteitä kuten kylvöä, ruiskutuksia ja puintia. Se auttaa myös kaukana tilakeskuksista olevien lohkojen säätilan etäseurannassa.  

Sääasema tuottaa tietoa: 

  • Ilman ja maan lämpötila 
  • Sademäärä 
  • Ilmankosteus- ja paine 
  • Tuulennopeus- ja suunta 
  • Lämpösumma, kastepiste 
  • Maan kosteusanturi – uusi ominaisuus 

Tapaaminen ja sääasemaesittely oli osa Vertaistekno -hanketta, joka on saanut rahoituksen EU:n maaseuturahoituksesta.  Video julkaistaan Uudet Teknologiat & Maatalous -YouTube kanavalla, mikä on Työtehoseuran ylläpitämä sivusto.