LuomuVirtaa2026 tietoiskut 6.8.2026 Tietokorttiin on koostettu LuomuVirtaa2026-tapahtuman tietoiskujen anti: säilörehun valkuaisen merkitys, rikkakasvien hallinta luomumenetelmin, Pohjolan Hedelmä Oy:n tarina, käytännön kokemuksia luomusiementuotannosta, vinkkejä eläinten hyvinvoinnin kehittämiseen, drooniteknologian mahdollisuudet pellolla, säilörehun typpilannoituskokeet, Alapihan tilan nurmituotanto sekä genomitestauksen hyödyt lypsy- ja emolehmäkarjoissa.
Talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdennusaineisto viljelijöiden käyttöön 6.8.2026 Talviaikainen kasvipeitteisyys tukee vesiensuojelua – kartta-aineisto viljelijöiden avuksi Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Lounais-Suomen elinvoimakeskus ovat tuottaneet uuden valtakunnallisen kartta-aineiston, joka auttaa viljelijöitä kohdentamaan talviaikaista kasvipeitteisyyttä vesiensuojelun kannalta tärkeimmille alueille. Aineisto tukee maatilojen neuvontaa ja viljelysuunnittelua sekä kannustaa lisäämään aitoa talviaikaista kasvipeitteisyyttä. Kohdennusaineistoa pääse tarkastelemaan tämän sivuston kautta talviaikainen kasvipeite Kohdentamisaineiston perusteella kasvipeitteisyyttä suositellaan valtakunnallisesti 61 %:lle peltopinta-alasta. Aineistossa on huomioitu peruslohkon sijainti suhteessa vesistöihin, pohjavesialueisiin, Natura-alueisiin ja tulvaherkkiin alueisiin sekä lohkon eroosioherkkyys. Kohdentamisen suositus on määritetty pelloille peruslohkokohtaisesti. Peruslohkolle suositellaan talviaikaista kasvipeitettä, mikäli vähintään yksi alla esitetyistä kriteereistä täyttyy. Kriteereiden täyttymistä voi tarkastella lohkoittain liikkumalla kartalla lohkon päälle. Lohkon etäisyys vesistöistä alle 10 m (karttalyhenteet Water10 & Sea10) Lohkon etäisyys hyvää heikommassa ekologisessa tilassa tai heikentymisriskissä olevista vesistöistä alle 50 m (karttalyhenteet EcoRiver, EcoLake & EcoSea) Lohkon korkea potentiaalinen eroosio, eroosioherkimmät 20 % pelloista valuma-alueittain (karttalyhenne Top20Eroosio) Lohkon etäisyys pohjavesialueista alle 50 m (karttalyhenne GW) Lohkon etäisyys Natura-alueista alle 50 m (karttalyhenne Natura) Lohkon etäisyys tulvaherkistä alueista alle 50 m (karttalyhenteet FloodFre & FloodSea) Kohdentamisaineiston tarkoituksena on edistää aidon talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentumista vesiensuojelun näkökulmasta. Talviaikainen kasvipeite on tärkeää myös muilla peltolohkoilla, mutta kohdennusaineisto osoittaa vesiensuojelun kannalta tärkeimmät lohkot. Kohdennusaineiston käyttöön on tehty ohjeistus, katso video tämän linkin kautta. Ohjeita voi katsoa myös tämän tietokortin liitteenä olevasta esityksestä. Kappaleet ohjevideolla: Aineiston yleisesittely (0:00) Aineiston pääsivu (3:40) Peltohaku (4:03) Interaktiiviset kartat (5:12) Kriteerien selitteet ja lisätiedot (8:46) Videon nauhoitus, muokkaus, tekstitys ja ääni: Maiju Narikka, Suomen ympäristökeskus
Data maatalousyrittäjien apuna 28.7.2026 Datatalouskasvattamo-hankkeessa toteutettiin alkuvuodesta 2026 kysely tuottajaorganisaatioiden jäsenille, jossa kartoitettiin mahdollisia pullonkauloja ja mahdollisuuksia datan tehokkaammalle hyödyntämiselle maataloudessa. Tulosten mukaan dataa käytetään tiloilla aktiivisesti erityisesti viljely- ja taloustietoon perustuvan päätöksenteon tukena, mutta kehittyneempien datalähteiden, kuten sensorien ja telematiikan, hyödyntäminen on vielä melko vähäistä. Datan jakaminen tuottajaorganisaatioiden sisällä on toistaiseksi rajallista, vaikka kiinnostusta ja valmiuksia siihen löytyy. Kysely osoittaa, että datan yhteiskäytöllä nähdään merkittäviä hyötyjä muun muassa markkinatiedon parantamisessa, neuvotteluvoiman vahvistamisessa ja tuotannon yhteissuunnittelussa, mutta kehittämisen edellytyksinä ovat selkeät pelisäännöt, luottamus, sopimusmallit ja tekninen tuki. Tarkemmat tulokset kyselyn tuloksista löytyvät Centria Bulletin-verkkolehdessä julkaistusta artikkelista Data maatalousyrittäjien apuna – tuottajaorganisaatiojäsenille suunnatun kyselyn tuloksia. Artikkeli on luettavavissa osoitteessa https://centriabulletin.fi/data-maatalousyrittajien-apuna/. Datatalouskasvattamo-hankkeen tavoitteena on luoda TKI-toimijoiden yhteistyöllä maataloussektorin datataloutta edistävä kansallinen Datatalouskasvattamo osaamiskeskittymä, joka uudistaa maaseudun taloutta ja nopeuttaa siinä tarvittavien digitaalisten ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöön ottamista. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Kpedu sekä Luonnonvarakeskus LUKE. Datatalouskasvattamo-hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 ja se on käynnissä 19.6.2024–30.6.2026 välisenä aikana.
Puidaan asiaa -aamukahavit 27.7.2026 Puidaan asiaa -verkostoaamukahavit järjestetään noin kerran kuukaudessa perjantaisin klo 9-10. Aamukahavit tallennetaan, mikä mahdollistaa niiden kuuntelun myöhemmin esimerkiksi traktorin hytissä.
Luomun lisäkoulutuspäivät Pohjois-Suomessa 2026 27.7.2026 Koulutuksen sisältö Ajankohtaista luomuvalvonnasta ja -sitoumuksista – Elinvoimakeskus Luomukasvintuotanto, luomuasiantuntija Olli Valtonen, Tero Åvist & Anniina Säisä, ProAgria Pohjois-Suomi Punahometoksiinien hallintakeinoista – Juho Hautsalo, Luonnonvarakeskus Rikkakasveista ja kauralajikkeista – Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus Ajankohtaista luomuvalvonnasta – Anni Markkanen, Ruokavirasto
Uudistavassa matkailussa jokainen on mukana ja jokaisella on oma tehtävänsä (artikkeli) 23.7.2026 Uudistavassa matkailussa on mukana koko yhteisö, kirjoittaa lehtori Rositsa Röntynen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Myös luonto ja kulttuuri ovat siinä osallisina aivan eri roolissa kuin perinteisessä matkailussa.
Uusia käytännön työkaluja hevostallien vastuullisuuden kehittämiseen 26.6.2026 Hevosalalla vastuullisuus näkyy arjessa monin tavoin: hevosten ja ihmisten hyvinvoinnista huolehtimisena, ympäristövastuullisina valintoina, sujuvana talliarkena sekä vastuullisena ja kannattavana toimintana. Vuosina 2024–2026 toteutetussa Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit –hankkeessa koottiin yhteen alan hyviä käytänteitä, kehitettiin uusia työkaluja tallien käyttöön ja vahvistettiin hevosalan toimijoiden välistä yhteistyötä. Käytännön työkaluja tallien arkeen Vastuullisuuden teemat tulivat tutuiksi sadoille hevosalan toimijoille työpajoissa ja webinaareissa. Erityisesti webinaarit tavoittivat laajan yleisön ympäri Suomen, ja niiden tallenteita katsottiin ja kuunneltiin aktiivisesti myös tilaisuuksien jälkeen. Tilaisuuksissa käsiteltiin muun muassa hevosten hyvinvointia, vastuullisuusviestintää, yrityksen kannattavuutta, ympäristöasioita ja alan tulevaisuutta, samalla kun osallistujat pääsivät vaihtamaan kokemuksiaan. Lisäksi aiheita käsiteltiin artikkeleissa, videoissa, podcasteissa, uutiskirjeissä ja sosiaalisen median kanavissa. Kokonaisuus huipentui Hevoset-messuille 2026, jossa järjestettiin luentosarja ”Ajankohtaista asiaa hevosalalta” ja esiteltiin hankkeessa syntyneitä materiaaleja. Hankkeen järjestämät työpajat keräsivät osallistujia paikan päälle. Kuva: Marika Kuutti Vastuullisuuden kehittämisen tueksi tuotettiin Vastuullinen hevosenpito-tietopankki, Vastuullisen tallitoiminnan kehittämistyökirja, sekä tallinpitäjien kokemuksiin perustuva Hyvät käytänteet -vinkkivihko. Työkalut tarjoavat talleille konkreettisia keinoja arvioida ja kehittää toimintaansa sekä tehdä vastuullisuustyötä näkyväksi omille asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen. Kehittämistyökirja auttaa tunnistamaan toiminnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita sosiaalisen, ympäristö- ja taloudellisen vastuullisuuden näkökulmista. Kansainvälisesti tunnettu ESG-viitekehys on muokattu vastaamaan hevosalan käytännön tarpeita, jotta vastuullisuustyö olisi mahdollisimman helposti lähestyttävää osana tallien jokapäiväistä toimintaa. Vastuullisuustyö jatkuu verkoston voimin Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä lähes sadan eri tahon kanssa, aina hevosalan järjestöistä ja oppilaitoksista tutkimusorganisaatioihin sekä tallienpitäjiin. Yksi kokonaisuuden pysyvistä tuloksista onkin Vastuullisen hevosenpidon verkosto, joka jatkaa toimintaansa myös tulevaisuudessa. Verkosto kokoaa yhteen hevosalan toimijoita keskustelemaan ajankohtaisista vastuullisuusteemoista, jakamaan kokemuksia ja kehittämään alaa. Tavoitteena on vahvistaa tiedonvaihtoa ja varmistaa, että vastuullisuuden kehittäminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Lisäksi erillinen kehittämisryhmä jatkaa Vastuullinen hevosenpito -tietopankin sisällön päivittämistä, jotta materiaalit pysyvät ajan tasalla ja palvelevat alan toimijoita myös tulevina vuosina. Hankkeen tulokset saavat kiitosta Pohjanmaan elinvoimakeskuksen Sirkku Wacklin arvioi kokonaisuuden onnistuneen erinomaisesti ja saavuttaneen sille asetetut tavoitteet. “Hankkeen tavoitteet saavutettiin ja ylitettiin monilta osin. Hankkeen toimialueen (Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Uusimaan ELY-keskusten alueet) toimijoiden välinen yhteistyö on ollut hedelmällistä ja avannut uusia näkökulmia alan kehittämiseen. Hankkeen kautta on luotu uusia, aluerajat ylittäviä verkostoja, esimerkkinä vastuullisen hevosenpidon verkosto”, kertoo Sirkku Wacklin. Wacklinin mukaan tuotetut materiaalit tarjoavat konkreettisia työkaluja alan toimijoille. “Hankkeessa luodut materiaalit vastuullisen hevosenpidon kehittämisen työkaluiksi ovat selkeitä ja konkreettisia. Hankkeen viestintä on ollut aktiivista, saavuttanut laajasti hankkeen kohderyhmää ja ollut näkyvää myös toimialan ulkopuolelle.” Tuire Kaimion vetämä työpaja Kaustisella. Kuva: Marjo Kaivolahti-Koukkari Suomen Ratsastajainliiton tallitoiminta- ja vastuullisuuspäällikkö Minna Peltonen pitää työn merkittävimpinä saavutuksina käytännön työkalujen kehittämistä ja alan yhteistyön vahvistumista. “Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit – hanke on hevosalalle merkittävä kehityshanke. Sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristövastuullisuus ovat hevosalankin keskeisiä toimintaedellytyksiä niin lyhyellä, kuin pitkälläkin tähtäimellä. Vastuullisuuteen liittyvät hyvät käytänteet ja työkalut auttavat hevosalan yrityksiä kehittämään omaa toimintaansa ja sitä kautta hevosalaa kokonaisuutena kehittymään toimintaympäristön jatkuvien muutosten edellyttämällä tavalla. Hankkeessa toteutettu vastuullisen tallitoiminnan kehittämistyökirja on houkutteleva, selkeä ja helposti lähestyttävä, konkreettinen työkalu kaikille talleille toiminnan luonteesta riippumatta”, kommentoi Minna Peltonen. Peltonen nostaa esiin myös syntyneiden verkostojen ja yhteistyön pitkäaikaisen merkityksen hevosalan kehittämiselle. “Hankkeen lopputulemista erityisesti on lisäksi mainittava hankkeen aikana tehty verkostoituminen ja yhteyksien rakentaminen eri toimijoiden välillä. Yhteiskuntamme tarvitsee rakentavaa keskustelua, jotta innovaatiota ja kaikkia hyödyttäviä uusia ajatuksia pääsee syntymään. Nämä tuotoksen jatkavat matkaa hankkeen päättymisenkin jälkeen, parempaa lopputulosta on vaikea toivoa.” Vaikutukset näkyvät myös tulevaisuudessa Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit-hankkeen ohjausryhmä piti erityisinä vahvuuksina hankkeen ajankohtaisuutta, käytännönläheisyyttä sekä kykyä vastata hevosalan todellisiin kehittämistarpeisiin. Kehitettyjen materiaalien, toimintamallien ja yhteistyöverkostojen arvioidaan tukevan hevosenpidon vastuullisuuden kehittämistä myös tulevaisuudessa, sillä ne jäävät alan toimijoiden käyttöön Vastuullinen hevosenpito –tietopankkiin. Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit-hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseuturahastosta. Hanke toimi Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Uudenmaan Elinvoimakeskusten alueilla 2024-2026. Hanketta hallinnoi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä osatoteuttajina Savonia-ammattikorkeakoulu, TTS Työtehoseura ry, Suomen Hevostietokeskus ry, Luonnonvarakeskus LUKE ja Hippolis ry. Kirjoittaja: Marika Kuutti
Turvetuotantoalueiden jatkokäytön suunnittelu 15.6.2026 Kun turvetuotanto päättyy, maanomistajalla herää usein monia kysymyksiä: mitä alueelle kannattaa tehdä, millaiset vaihtoehdot ovat realistisia ja mistä löytyy luotettavaa tietoa päätösten tueksi? Turvetuotanto on vähentynyt Suomessa nopeaan tahtiin vuoden 2019 jälkeen ja tuhansia hehtaareja suonpohjaa vapautuu jälkikäyttöön tulevina vuosina. Jatkokäyttöön vaikuttaa maanomistajien mieltymysten lisäksi mm. alueen vesitalous, pohjamaan koostumus sekä sijainti. Hyvin suunniteltu ja toteutettu jatkokäyttö voi olla taloudellisesti järkevää, edistää hiilivarastojen säilymistä sekä tukea luonnonmonimuotoisuutta. Tähän tietokorttiin on koottu käytännönläheistä ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi. Esimerkkeinä turvetuotantoalueiden alustavia jatkokäyttösuunnitelmia: Ennakkosuunnitelma Tausnevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta Ennakkosuunnitelma Isonkivennevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta Ennakkosuunnitelma Ähtärissä sijaitsevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta Esimerkkinä kosteikon rakentamisen suunnitelma: Kosteikon toteuttamissuunnitelma entiselle turvetuotantoalueelle Ähtärissä Asiantuntijatietoa helposti katsottavassa ja kuunneltavassa videomuodossa: Video: Turve-Arvi-työkalun käyttö Video: Ennallistamisasiantuntija Matias Virran (Tapio Oy) haastattelu Video: Kosteikkosuunnitteluasiantuntijan Juha Siekkisen (Kosteikkomaailma) haastattelu Video: Ari Kosken ja Riku Palon (elinvoimakeskus) haastattelu ennallistamisen rahoituksesta Video: Ennallistamisyrittäjä Brian Gormanin haastattelu Video: Ennallistaminen elinkeinona; Brian Gorman ja Artful Parks-projekti Ajankohtaisia artikkeleita käytännön työn tueksi: Artikkeli: Rahoitusmahdollisuudet turvemaiden ennallistamisessa Artikkeli: Digitaaliset työkalut apuna turvemaiden ennallistamisessa Artikkeli: Turvemaiden ennallistaminen sijoituskohteena Artikkeli: Kuusi helposti katseltavaa ja kuunneltavaa videota turvetuotantoalueiden jatkokäytöstä Materiaalit ovat syntyneet Euroopan unionin osarahoittamassa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttamassa Suonpohjien paikkatietopohjainen jälkikäytön suunnittelu ja pilotointi hankkeessa (SuoPaikka) 1.10.2023-30.6.2026 välisenä aikana. Lisätietoa ja kaikki hankkeen aikana tuotetut julkaisut löytyvät SuoPaikka- hankkeen verkkosivuilta.
Tulevaisuuden viljatila – miten yhteisöllinen data muuttaa viljantuotantoa? -webinaarin tallenne 9.6.2026 ”Tulevaisuuden viljatila – miten yhteisöllinen data muuttaa viljantuotantoa?” -webinaari on Datasta tulevaisuuden viljatilan kilpailuetu – webinaarisarjan 1. osa. Webinaarissa käsiteltiin ja havainnollistettiin, miten valikoidun tilakohtaisen tiedon jakaminen voi tehostaa tilojen välistä yhteistyötä niin, että voidaan saavuttaa suurempia, tasalaatuisia ja markkinoilla kilpailukykyisiä viljaeriä. Lisäksi webinaarissa avattiin lyhyesti eurooppalaisten yhteistyöverkostojen tulevaisuuden suunnitelmia. Puhujina DataSpace Europe Oy:n toimitusjohtaja Jaana Sinipuro ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektiasiantuntija Elina Järveläinen. Webinaari järjestettiin 26.3.3026 osana Datapellon uudisraivaajat -hanketta, joka on Euroopan Unionin osarahoittama.
Tietävä tila-hankkeen loppuraportti 8.6.2026 Tietävä tila-hankkeen loppuraportti sisältää kattavan koosteen hankkeen toteutuksesta ja tuloksista.