Sopeudu ja menesty: Miten viljelijä voi kääntää ilmastonmuutoksen haasteet mahdollisuuksiksi (webinaarin materiaali) 9.12.2025 Tilaisuuden esitykset: Johdanto ja ohjelma, Leena Lahdenvesi-Korhonen maiseman- ja luonnonhoidon kehitysjohtaja, MKN Keskus Ennallistamisasetus ja ennallistamissuunnitelma, Heini Lehtosalo, neuvotteleva virkamies, MMM Laidunnuksen merkitys luonnonmonimuotoisuuden edistämisessä ja ilmaston muutokseen sopeutumisessa, Tarja Lahtinen Collin maisema- ja ympäristöasiantuntija, MKN maisemapalvelut Etelä-Suomi, ProAgria Etelä-Suomi Kosteikkojen perustamisen hyödyt, Mika Malin, maatalousyrittäjä, Vierelän tila Uusiutuva energia – mahdollisuuksia tiloille, Kaisa Leipälä energia-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Haitalliset vieraslajit luonnon monimuotoisuutta uhkaamassa, Hanna Westerlund maisema- ja ympäristöasiantuntija, MKN maisemapalvelut Etelä-Suomi, ProAgria Etelä-Suomi Tilaisuuden tallenne on katsottavissa 23.12.2025 saakka täällä
Peltorobottipäivä 28.8.2025 Seinäjoki – AgXeed-peltorobotti 9.12.2025 Peltorobottipäivä järjestettiin pellonpiennartilaisuutena Seinäjoen keskustan läheisyydessä maatalousyrittäjän pellolla. Tilaisuudessa aiheina olivat: AgXeed-peltorobotin esittely ja demo – Samu Vuorela Hankkija Pellon muokkauskierto – Janne Heikkinen SEAMK Drooniesittely – Olli Korhonen Hankkija Maatalous ja teknologinen kehitys – mitä edessäpäin? – Timo Pajula ja Sari Morri ProAgria Tilaisuuden jälkeen haastattelin Samu Vuorelaa ja se videoitiin. Tilaisuudesta tehtiin myös lehtijuttu, joka linkin takana.
Virtuaalilasien testaus ja käyttösovellukset maatalousyrittäjän tarpeisiin 9.12.2025 Seinäjoen ammattikorkeakoulun virtuaalilaboratoriossa Vertaistekno hankkeen pienryhmäläisen saivat hyvän alustuksen virtuaaliteknologiaan. Alustuksen asiaan pitivät laboratorioinsinööri ja TKI-asiantuntija, molemmat ovat hyvin perehtyneitä virtuaalimaailmaan ja sen mahdollisuuksiin. Alustuksessa käytiin läpi käytössä olevia ohjelmistoja ja niiden avulla tehtyjä sovelluksia, sekä laitteistoja. Käytettäviä laitteistoja ja ohjelmistoja ovat muun muassa – droonit, matterport, NeRF (neural radiation field), 3D gaussian splatting, laserkeilaus, optinen ja kamerapohjainen liikkeenkaappaus. Pienryhmäläisille esiteltiin mitä tutkimusta ja virtuaalisuuden hyödyntämistä on Seinäjoen ammattikorkeakoulussa jo tehty. Pienryhmäläiset pääsivät itse testaamaan laitteita ja muutamia sovelluksia. Laitteiden testaaminen ja käyttäminen paikan päällä sai kiitosta. Pienryhmäläisten ajatuksia virtuaalisuuden hyödynnettävyydestä maatalousyrittäjän arjessa. Virtuaalisuuden hyödyntäminen uuden koneen tai laitteen toimintojen esittelyssä. Tutustuminen uuteen koneeseen samoin periaattein, ennen ostopäätöstä. Huollon ja kunnossapidon helpottaminen. Huoltokirjojen sähköistäminen. Koneen tai laitteen rakennusvaiheessa esim. työkalujen sopivuus à hankalat paikat. Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Hankkeen mahdollistaa EU:n maaseuturahoitus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.
Horiba pikamitareiden ja Sentron Ph-mittarin testaus kenttäolosuhteissa 9.12.2025 Pienryhmäläiset saapuivat Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Ilmajoen kampukselle testaamaan Horiban pikamittareita ja Sentronin Ph-mittaria. Tavoitteemme oli testata kenttäolosuhteissa pikamittareiden toimintakuntoon laittamista ja maanäytteistä ravinteiden, sekä Ph:n määrityksiä. Pikamittarit ovat Horiba-merkkisiä mittareita. Mittareilla voidaan mitata natriumia, kaliumia, calsiumia sekä nitraatti-ionia. Pikamittarit kalibroitiin valmiilla kalibrointinesteellä, koska viimeisimmästä mittauksesta oli kulunut pitkä aika. Mittaukset voidaan tehdä suoraan pelto-olosuhteissa. Ph-mittari on Sentron merkkinen. Mittari tarvitsee erillisen matkapuhelin sovelluksen, jonka voi ladata sovelluskaupasta ilmaiseksi. Mittari liitetään matkapuhelimeen bluetoothin kautta. Mittaukset voidaan tehdä OnLine-mittauksina, vaikka suoraan pellolla ja samalla saadaan sijainti mittauksien suoritus paikalle. Testauksessa suoritus tapahtui kuitenkin siten, että otimme maanäytteet peltolohkolta ja teimme analyysit Ilmajoen kampuksen laboratoriotiloissa. Horiban pikamittareille teimme uuttoliuoksen ja mittauksien jälkeen kirjasimme tulokset ylös. Sentron mittarille otimme maanäytteistä sankoihin muutamia osanäytteitä ja testasimme laboratoriossa Ph:ta. Mittaustulokset otimme ylös. Maanäytteet lähetettiin analysoitavaksi akkreditoituun laboratorioon ja tulosten saavuttua vertasimme meidän tuloksiamme virallisiin tuloksiin. Kävimme myös pienryhmäporukalla vierailulla laboratoriossa, jossa analyysit tehtiin. Vertailun tulokset osoittautuivat Ph-mittauksien osalta samoiksi molemmissa mittauksissa. Ravinnemittauksissa akkreditoidun laboratorion mittaustavan selvittäminen on vielä kesken tietokorttia tehdessä. Pienryhmän ajatuksia mittareiden toimivuudesta ja käytettävyydestä kenttäolosuhteissa. Ph-mittauksen avulla saadaan helposti kalkituksen tarve selvitettyä. Nähdään myös lohkon sisäiset vaihtelut tarkasti. Jos pellon viereisissä ojissa on vesi korkealla ja pellon muoto on huono, siten että toinen pää peltoa on melko lähellä ojassa olevan veden pinnan tasoa. Voi Ph-mittarilla tarkastaa ko. kohdan Ph:n. Ravinnemittarit olivat aluksi valmisteluineen hankalia käyttää, mutta kun mittauksia tekisi rutiinin omaisesti asia varmasti helpottuisi. Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Hankkeen mahdollistaa EU:n maaseuturahoitus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.
Rypsillä menestykseen – tuottoa, teknologiaa ja tulevaisuutta -webinaari 4.12.2025 5.12.2025 Webinaarissa pureudutaan rypsinviljelyn ajankohtaisiin mahdollisuuksiin ja käytännön ratkaisuihin erityisesti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan olosuhteissa. Ilmaston lämpeneminen ja pidemmät kasvukaudet avaavat uusia mahdollisuuksia öljykasvien viljelylle pohjoisemmassa, ja tämä on tilaisuus, joka viljelijöiden kannattaa hyödyntää. Asiantuntijat tarjoavat kattavan tietopaketin viljelytekniikoista ja kasvukauden toimenpiteistä, teknologisista ratkaisuista ja sovelluksista sekä markkinaseurannasta ja hinnoittelusta. Lisäksi tarkastellaan sadon markkinointia ja taloudellista kannattavuutta esimerkkilaskelman avulla. Webinaari tarjoaa käytännön vinkkejä ja konkreettisia esimerkkejä, joiden avulla viljelijä voi tehdä oikea aikaisia päätöksiä ja kehittää tilan tuotantoa. Asiantuntijoina tilaisuudessa olivat Olli-Pekka Ruponen, viljelijä ja agrologi Toivon tilalta sekä Jari Huikuri, nurmentuotannon ja maan kasvukunnon asiantuntija ProAgria Itä-Suomesta. Olli-Pekka Ruponen kertoi puheenvuorossaan, että lajikevalinta ja viljelytekniikka ovat keskeisiä onnistumisen kannalta, ja synteettiset lajikkeet ja teknologiset työkalut helpottavat viljelyä. Lisäksi hän korosti markkinaseurannan ja hintakiinnitysten merkitystä taloudellisen tuloksen varmistamiseksi. Viljelykierto ja öljykasvien esikasvivaikutus parantavat satotasoa ja ravinteiden käyttöä pitkällä aikavälillä. Jari Huikuri puolestaan nosti esiin tuotantokustannusten hallinnan tärkeyden: laskelmat paljastavat, miten eri kustannuserät vaikuttavat tulokseen. Koneiden ja rakennusten kustannuksia voidaan pienentää yhteiskoneilla, urakoinnilla ja harkituilla investoinneilla. Hän kannustaa viljelijöitä hyödyntämään neuvontapalveluita ja laskelmia oman tilan kustannusrakenteen tunnistamiseksi. Maan kasvukunnon asiantuntijana hän painotti myös viljelykierron ja maan kasvukunnon hoitoa, jotka ovat pitkäjänteisiä keinoja parantaa tuotannon tehokkuutta. Webinaari toteutettiin osana EU:n maaseuturahaston rahoittamaa Vertaistekno-hanketta, jonka aikana järjestettiin rypsinviljelyyn liittyvää pienryhmätoimintaa.
Vastuullisuusviestintä (webinaarin materiaali) 3.12.2025 Marraskuussa 2025 järjestetty kaksiosainen webinaarisarja tarjosi käytännön vinkkejä ja esimerkkejä, joiden avulla viet vastuullisuusviestintäsi uudelle tasolle. Webinaarien asiantuntijana Visit Finland Akatemian valmentaja Anu Ruusila Cordial Communications Oy:stä.
Vaihtoehtoja ja rahoitusmalleja luonnonhoitoon (webinaarin materiaali) 3.12.2025 Webinaarin ohjelma ja esitykset: Vastuullisuustyön mahdollisuudet luonnonlaidunten hoidossa, Erika Haakana kehityspäällikkö, Valio Oy Perinneympäristöjen hoidon tuki voimajohtoalueilla, Tiina Seppänen vanhempi asiantuntija, Fingrid Oyj Kehittyvät luonnonarvomarkkinat ja maanomistajan uudet ansaintamahdollisuudet, Anna-Rosa Asikainen juristi, MTK Luonnonhoito arkeologisilla kohteilla ja Museoviraston avustukset, Olli Soininen intendentti, Museovirasto Case Hämeen linnan vallit – maisemanhoitoa lammaslaidunnuksella – yksityiset sopimukset, Sanna Ihatsu arkkitehti, Casaco Studio Tilaisuuden tallenne katsottavissa täältä, (17.12 saakka)
CLAAS Connect – Palvelut ja käyttö 28.11.2025 CLAAS Connect on digitaalinen alusta, joka yhdistää kaikki CLAAS-koneet ja viljelytoiminnot yhteen paikkaan. Se tarjoaa reaaliaikaisen kaluston hallinnan, huoltotiedot ja varaosahaun, sekä täsmäviljelytyökalut kuten satokartat, levityskartat ja tehtävien hallinnan. Palvelu sisältää telematiikan, automaattisen dokumentoinnin ja langattoman tiedonsiirron, mikä helpottaa viljelysuunnittelua ja raportointia. CLAAS Connect toimii mobiilissa, tietokoneella ja ohjaamossa – kaikki tieto aina saatavilla, missä ikinä olet. Videolla Hankkijan kehityspäällikkö Samu Vuorela esittelee CLAAS Connect -palvelun käyttöä ja monipuolisia mahdollisuuksia. Video toteutettiin yhteistyössä Hankkijan ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa osana Vertaiskokemuksilla ja pienryhmillä uutta teknologiaa maatiloille -hanketta. Video on jatkoa syyskuussa 2025 järjestetylle CLAAS Jaguar 950 ajosilppurin työnäytökselle. Tapahtuman teemana oli ”Kasvata satoa datalla”.
Aurinkovoima ja maatalousympäristö (webinaarin materiaali) 20.11.2025 Tilaisuuden esitykset: Tervetuloa, Leena Lahdenvesi-Korhonen maiseman- ja luonnonhoidon kehitysjohtaja, MKN Keskus Maakuntakaavoitus ja aurinkovoimarakentaminen Uudellamaalla, Henri Jutila erityisasiantuntija, Uudenmaan liitto Aurinkovoima ja YVA, Reetta Suni ylitarkastaja, Uudenmaan Ely-keskus Kunnan moninaiset roolit aurinkovoimahankkeissa, Tiitus Kuisma yleiskaavasuunnittelija, Lohjan kaupunki Hankeprosessit pähkinänkuoressa, Anna Eriksson hankekehityspäällikkö, IBV Suomi Oy Aurinkovoiman ilmastovaikutukset, Ilkka Leinonen tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus Aurinkovoima-alueiden kannattavuus suhteessa metsätalouden tuottoihin – Aurinkometsä-hankkeen tuloksia, Jussi Leppänen tutkija, Luonnonvarakeskus Viidesosa pelloista aurinkovoimatuotantoon, maatalousyrittäjän kokemuksia aurinkovoimahankkeesta Sebastian Sohlberg maanviljelijä, Malmgård Sjundeå, tila Siuntiossa Lammaslaidunnus aurinkopuistoissa, Tiina Jokela lampuri, Mäkelän lammastila
Hankkeita liikkeelle! fasilitointivalmennuksen koontimateriaali 20.11.2025 Hankkeita liikkeelle! fasilitointivalmennus on touko-syyskuussa 2025 toteutettu valmennus maaseutuverkoston aktivoijille. Valmennuksen tavoitteena oli vahvistaa maaseudun kehittäjien fasilitointitaitoja ja syventää osaamista monitoimijaisen yhteistyön edistämiseen. Oppimista tukeva aineisto on koottu materiaaliksi, johon voivat tutustua kaikki aiheesta kiinnostuneet. Koulutuksen sisältö Koulutus sisälsi orientoivan webinaarin, jossa osallistujat perehtyivät fasilitoinnin merkitykseen ja rooliinsa kehittämistyössä. Valmennus jakautui kahteen osioon; ensimmäisessä syvennettiin fasilitaattorin ydintaitoja, kuten havainnointia, kuuntelemista ja kysymistä. Toisessa osiossa keskityttiin oppimisen juurruttamiseen ja fasilitaattorin identiteetin vahvistamiseen. Osallistujat oppivat hyödyntämään Ideavirtaamo-menetelmää, joka on osallistava yhteisinnovoinnin menetelmä maaseudun toimijoille. Valmennuksessa keskeistä oli kokemuksellinen oppiminen, jonka tärkeänä osana oli yhteinen valmistautuminen valtakunnalliseen ideavirtaamoon, sen toteutus ja oppimista tukenut reflektio. Koulutuksen aikana pyrittiin luomaan luottamuksellinen ja turvallinen oppimisympäristö, jossa virheiden kautta oppiminen on sallittua. Reflektio ja yhteinen kokemus olivat keskeisiä elementtejä oppimisprosessissa. Osallistujat saivat myös käytännön työvälineitä etäfasilitointiin. Tunne- ja vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen edistää fasilitaattorin toimintaa kehittämistyössä. Valmennuksen päätöksessä osallistujat reflektoivat oppimistaan ja jakoivat saamaansa palautetta yhteisen kehityksen edistämiseksi.