Kylien kotisivut kuntoon – käytännön vinkkejä kylien ja yhdistysten verkkoviestintään

Kylien kotisivut kuntoon – käytännön vinkkejä kylien ja yhdistysten verkkoviestintään

Miksi kotisivuista järjestettiin oma tilaisuussarja?

Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hankkeen aikana kylien kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut toistuvasti esiin tarve kotisivujen kehittämiselle. Monella kylällä on olemassa olevat verkkosivut, mutta niiden päivittäminen koetaan hankalaksi tai sivustot ovat jääneet vuosien saatossa osittain vanhentuneiksi. Toisilla kylillä kotisivuja ei ole lainkaan, vaikka tarve yhteiselle tiedon kotipesälle tunnistetaan selvästi.

Vaikka sosiaalinen media on tärkeä viestintäkanava, kotisivut tarjoavat edelleen pysyvän paikan, josta kylän tapahtumat, yhteystiedot, palvelut ja muu tärkeä tieto löytyvät helposti myös myöhemmin. Tilaisuussarjan tavoitteena oli auttaa kyliä ja yhdistyksiä löytämään omaan tilanteeseensa sopivia ratkaisuja kotisivujen toteuttamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen. Tilaisuuksien asiantuntijana toimi Hannukka Niemi (Digiolo).

Työkaluja kotisivujen tekemiseen ja uudistamiseen

Tilaisuussarjan ensimmäisessä osassa keskityttiin kotisivujen tekniseen toteutukseen ja erilaisiin vaihtoehtoihin. Keskusteluissa käytiin läpi verkkotunnusten, webhotellien ja kotisivualustojen perusteita sekä vertailtiin erilaisia toteutustapoja, kuten WordPressiä, Yhdistysavainta, Google Sitesia ja muita kotisivukoneita.

Tilaisuudessa korostui, ettei yhtä oikeaa ratkaisua ole olemassa. Sopivin vaihtoehto riippuu yhdistyksen osaamisesta, käytettävissä olevista resursseista sekä siitä, kuinka paljon sivustolta vaaditaan toiminnallisuuksia. Keskustelua käytiin myös kustannuksista, tietosuojasta, sähköposteista, jäsenrekistereistä sekä kotisivujen ylläpidon jatkuvuudesta.

Kotisivujen sisältö – mitä sivuille kannattaa laittaa?

Toisessa tilaisuudessa tarkasteltiin kotisivuja käyttäjän näkökulmasta. Keskusteluissa pohdittiin, mitä tietoa kylän tai yhdistyksen sivuilta tulisi löytyä ja miten sisältö kannattaa jäsentää.

Keskeisiä sisältöjä ovat yleensä ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat, yhteystiedot, kylän tai yhdistyksen esittely sekä tiedot palveluista, harrastusmahdollisuuksista ja vuokrattavista tiloista. Samalla korostettiin selkeää rakennetta, mobiilikäyttöä sekä saavutettavuutta.

Tilaisuudessa käsiteltiin myös kuvien merkitystä verkkoviestinnässä. Aidot kuvat ihmisistä, tapahtumista ja kylän arjesta koettiin tärkeiksi osiksi toimivaa sivustoa. Lisäksi tutustuttiin tekoälyn mahdollisuuksiin tekstien ideoinnissa ja sisällöntuotannon tukena.

Yhdistysavain käytännössä

Kolmannessa tilaisuudessa tutustuttiin Yhdistysavain-palvelun käyttöön käytännössä. Tilaisuudessa käytiin läpi uuden sivuston perustamista, sisältöjen siirtämistä vanhoilta sivuilta sekä sivujen ylläpitoa.

Keskusteluissa korostettiin erityisesti sisältöinventaarion merkitystä sivustouudistuksen yhteydessä. Vanhaa materiaalia ei välttämättä kannata siirtää sellaisenaan uudelle sivustolle, vaan samalla voidaan selkeyttää rakennetta ja päivittää sisältöjä.

Lisäksi käsiteltiin kuvien optimointia, videoiden upottamista YouTubesta sekä vastuiden jakamista sivuston ylläpidossa.

Keskeiset opit

Tilaisuuksien aikana nousi esiin muutamia teemoja, jotka ovat hyödyllisiä myös muille kylille ja yhdistyksille:

  • Kotisivut ja sosiaalinen media täydentävät toisiaan.
  • Ei ole yhtä oikeaa kotisivualustaa – ratkaisu kannattaa valita omien resurssien mukaan.
  • Selkeä rakenne ja ajantasainen sisältö ovat tärkeämpiä kuin tekniset ominaisuudet.
  • Aidot kuvat ja paikallinen sisältö lisäävät sivuston kiinnostavuutta.
  • Ylläpidon vastuut kannattaa sopia etukäteen.
  • Kotisivujen kehittämisessä tärkeintä ei ole teknologia, vaan se, että sivusto palvelee käyttäjiään.

Tulokset

Tilaisuussarjaan osallistui toimijoita yli 15 eri kylästä ja yhdistyksestä. Palautteen perusteella osallistujat saivat käytännön apua omien verkkosivujensa suunnitteluun, kehittämiseen ja ylläpitoon. Tilaisuudet vahvistivat käsitystä siitä, että kotisivut ovat edelleen tärkeä osa kylien digitaalista toimintaympäristöä ja viestintää.

Kausityöntekijän vastuullinen rekrytointi ja perehdytys

Tietokortti sisältää:

  • Mistä kausityövoimaa?
  • Muistilista ennakkoon pohdittavista ja järjesteltävistä asioista
  • Luvat ja dokumentit
  • Perehdytyskansion laatiminen
  • Hyödyllisiä linkkejä lisätietoihin

Lähteenä on käytetty webinaaria Kausityövoiman rekrytointi (26.2.2026)

Kasvitaito 2.0 kouluttaa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella 2024-2027!

Katso tulevat koulutukset ja tapahtumat https://laari.info/kasvitaito2

Koulutustallenteet markkinoiden mahdollisuuksista, tilan johtamisesta ja tulevaisuusnäkymistä

Kouluttaudu maksuttomasti Kasvitaidon koulutustallenteiden avulla:

  • 14.1.2026 Viljamarkkinapäivä: Video
  • 3.12.2025 Mitä viljellä 2026: Rohkeat ratkaisut ja uudet mahdollisuudet: Video
  • 20.2.2025 Myynti ja markkinointi -osa 2: Video (osa 1 puuttuu, koska tallennus ei toiminut) ja videon referaatti (pdf)
  • 12.12.2024 Pellot 2.0 – Tulevaisuuden viljelyn mahdollisuudet Itä-Suomessa: Video ja videon referaatti (pdf)
  • 27.11.2024 Agri-Food Future: Tulevaisuuden eväät: Video

Lue lisäksi artikkelit:

  • 20.2.2026 Elinvoimaa paikallisilla elintarvikkeilla: Savonia-artikkeli
  • 9.7.2025 Erikoiskasveilla monipuolisuutta viljelykiertoon – Kasvikahveilla kuultua: Savonia-artikkeli

Kasvitaito 2.0 kouluttaa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella 2024-2027!

Katso tulevat koulutukset ja tapahtumat https://laari.info/kasvitaito2

Koulutustallenteet väri-, rohdos- ja maustekasveista

Kouluttaudu maksuttomasti Kasvitaidon koulutustallenteiden avulla:

Kasvitaito 2.0 kouluttaa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella 2024-2027!

Katso tulevat koulutukset ja tapahtumat https://laari.info/kasvitaito2

Koulutustallenteet kasvinsuojelusta ja vieraslajeista

Kouluttaudu maksuttomasti Kasvitaidon koulutustallenteiden avulla:

  • 8.4.2026 Kasvinsuojelu nyt ja tulevaisuudessa – ajankohtainen tieto tehoaineista ja torjunnan haasteista: Video
  • 26.3.2026 Niskalenkki vieraslajeista: Video
  • 25.2.2025 Vieraslajit viljelijän vaivana: Video ja videon referaatti (pdf)

Lue lisäksi artikkeli:

  • 11.5.2026 Kasvinsuojeluaineiden valikoima vähenee – Miten viljelijä varautuu kasvinsuojelussa: Savonia-artikkeli

Kasvitaito 2.0 kouluttaa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella 2024-2027!

Katso tulevat koulutukset ja tapahtumat https://laari.info/kasvitaito2

Koulutustallenteet avomaan vihannesten viljelystä

Kouluttaudu maksuttomasti Kasvitaidon koulutustallenteiden avulla:

  • 9.4.2026 Avomaanviljelyn vaihtoehdot ja mahdollisuudet: Video
  • 20.11.2025 Avomaavihannestuotannon koneistaminen Video
  • 21.11.2024 Uusia lajeja avomaavihanneksiin: Video ja videon referaatti (pdf)
  • 31.10.2024 Avomaavihannesten alueellisen tuotannon mahdollisuudet: Video

Kasvitaito 2.0 kouluttaa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella 2024-2027!
Katso tulevat koulutukset ja tapahtumat https://laari.info/kasvitaito2

Maatalouden verkkotekniikan perusteet

Tiedonsiirron tarve ja siirrettävän datan määrä ovat lisääntyneet maatiloilla huomattavasti, ja kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa. Yhä useampi toimenpide hoidetaan digitaalisesti, oli sitten kyseessä navettatietojen lähettäminen eläinrekisteriin tai viljavuustietojen hakeminen maanäytelaboratoriosta. Kun maatilan tietokone tai lähiverkko on kytketty internetiin, tiedonsiirto on mahdollista mihin tahansa päin maailmaa.

Rakentamalla maatilalle lähiverkko eri rakennusten ja talouskeskuksen välille on mahdollista esi-merkiksi tulostaa suoraan navetasta sisällä olevalle tulostimelle, kopioida varmuuskopiot, tai kat-soa sisältä käsin tuotantorakennukseen asennettuja valvontakameroita sekä hallita esimerkiksi lypsyrobotin tietokonetta etäkäyttöohjelmalla.

Pilvipalvelut puolestaan mahdollistavat tietojen siirron sujuvasti mobiililaitteelta molempiin suun-tiin. Viljelysuunnittelusovelluksen mobiiliversiolla voidaan esimerkiksi noutaa lannoitustiedot tai kirjata jo suunniteltuja tapahtuma toteutuneeksi pellolla työskentelyn aikana. Muita verkko-pohjaisia palveluita voidaan hyödyntää vaikkapa ajolinjojen ennalta suunnitteluun, älykkään traktorin telemetriatietojen tai vikakoodien etälukemisen. Hallinnon palveluista Vipu-palvelun mobiili-versio on varmasti tunnetuin. Vipu-mobiililla voidaan esimerkiksi korjata satellittivalvonnan kuvaristiriitoja lähettämällä paikkatietoon sidottu kuva hallinnolle.

Tämä materiaali on tuotettu Kestävä keskisuomalainen maatila (KeKeMa) -hankkeessa, joka on toiminut tieteellisen tiedon, innovaatioiden ja digitalisaation jalkauttajana maatilayrittäjille. Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa keskisuomalaisen maatalouden kannattavuutta, kilpailu-kykyä ja uudistumiskykyisyyttä. Hanke on toteutettu Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallin-noimana yhteistyössä ProAgria Keski-Suomen kanssa ajalla 1.4.2024-31.5.2026. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Keski-Suomen Elinvoimakeskuksesta.

KeKeMa-podcastit: Kohti kestävää ja kannattavaa maataloutta 1-4

Jakso 1: Keskisuomalaisen maatalouden tekijät: missä mennään ja mitä kohti?

Keskisuomalainen maatalous on monimuotoinen ja alueellisesti tärkeä elinkeino, joka turvaa ruokahuoltoa, huoltovarmuutta ja elinvoimaa sekä toimii laajassa arvoketjussa viljelystä innovatiivisiin energia- ja ravinneratkaisuihin. Ala kohtaa kuitenkin muutoksia kannattavuuspaineiden, ilmastovaatimusten, markkinariskien ja tilarakenteen kehityksen vuoksi. Alueelle tyypillisiä piirteitä ovat nurmivaltaisuus, hajanaiset pellot ja keskikokoiset tilat, samalla kun tilakoot kasvavat ja tuotanto keskittyy, lisäten tehokkuus- ja investointivaatimuksia.

Tulevaisuudessa kehitystä ohjaavat erityisesti datan hyödyntäminen, hiiliviljely, energiatehokkuus ja vastuullisuus, samalla kun korostuu tarve turvata viljelijöille oikeudenmukainen tulonjako ja kestävyystoimien taloudellinen kannattavuus.

BioTalks-podcastin toisen kauden ensimmäisessä jaksossa Jyväskylän ammattikorkeakoululla projektipäällikkönä työskentelevä Annemari Sinikorpi keskustelee MTK Keski-Suomen toiminnanjohtaja Antti Wariksen sekä MTK Keski-Suomen maaseutunuorten puheenjohtaja Perttu Takasen kanssa alan kehityksestä, haasteista ja mahdollisuuksista.

Tekijät: Annemari Sinikorpi (Jamk), Antti Waris (MTK Keski-Suomi), Perttu Takanen (MTK Keski-Suomen Maaseutunuoret), Maria Hoikkanen (Jamk), Heli Turpeinen (Jamk)

Julkaisuaika ja paikka: Julkaistu 22.5.2026 Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

 

Jakso 2: Kustannuksia kuriin: energiatehokas ja ravinneviisas maatalous

Energiatehokas ja ravinneviisas maatalous parantaa tilojen kannattavuutta tilanteessa, jossa kustannukset, markkinat ja ilmastonmuutos aiheuttavat paineita, ja keskeistä on maaperän hyvä kasvukunto, resurssien tehokas käyttö, ravinnekiertojen hyödyntäminen sekä tiedolla johtaminen. Kannattavuutta tukevat myös laadukas tuotanto, oikea-aikaiset toimenpiteet ja datan hyödyntäminen, kun taas harkitsematon säästäminen voi heikentää tulosta pitkällä aikavälillä. Lisäksi kustannuksia voidaan hallita optimoimalla logistiikkaa, tekemällä yhteistyötä muiden tilojen kanssa ja suunnittelemalla hankinnat huolellisesti.

BioTalks-podcastin toisen kauden toisessa jaksossa Saarijärven kaupungin maatilayritysneuvoja Aija Hytönen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kestävä keskisuomalainen maatila -hankkeen projektipäällikkö Marianne Reinikka ja Safkan jäljillä -hankkeen projektipäällikkö Annemari Sinikorpi keskustelevat maatalouden kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä sekä mahdollisista käytännön keinoista.

Tekijät: Annemari Sinikorpi (Jamk), Marianne Reinikka (Jamk), Aija Hytönen (Jamk), Maria Hoikkanen (Jamk), Heli Turpeinen (Jamk)

Julkaisuaika ja paikka: Julkaistu 22.5.2026 Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Jakso 3: Ilmastokestävät ratkaisut maatiloilla – osa 1: peltoviljely

Ilmastokestävät ratkaisut ovat keskeinen osa maatilojen tulevaisuutta, sillä ne tukevat sekä ilmastonmuutoksen hillintää että siihen sopeutumista samalla parantaen tilojen kannattavuutta. Keinoja ovat muun muassa maan kasvukunnon parantaminen, monipuolinen viljelykierto ja täsmäviljely. Keinojen avulla sekä lisätään pellon tuottavuutta, vähennetään ympäristökuormitusta sekä vahvistetaan tilojen sopeutumiskykyä muuttuvissa olosuhteisissa.

BioTalks-podcastin toisen kauden kolmannessa jaksossa aihetta käsittelevät Kestävä keskisuomalainen maatila -hankkeen projektipäällikkö Marianne Reinikka, viljelijä Anniina Lahtinen ja Jyväskylän ammattikorkeakoululla projektipäällikkönä työskentelevä Annemari Sinikorpi. Keskustelussa tarkastellaan konkreettisia keinoja ilmastokestävyyden edistämiseen sekä sitä, miten keskisuomalaiset tilat voivat hyödyntää uusia ratkaisuja käytännön viljelyssä.

Tekijät: Annemari Sinikorpi (Jamk), Marianne Reinikka (Jamk), Anniina Lahtinen, Maria Hoikkanen (Jamk), Heli Turpeinen (Jamk)

Julkaisuaika ja paikka: Julkaistu 22.5.2026, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Jakso 4: ilmastokestävät ratkaisut maatiloilla – osa 2: tuotantoeläimet

Ilmastokestävät ratkaisut tuotantoeläintiloilla perustuvat kokonaisuuteen, jossa eläinten hyvinvointi, resurssitehokkuus ja taloudellinen kannattavuus tukevat toisiaan. Keskeisiä keinoja ovat ruokinnan ja jalostuksen optimointi, eläinten pitkäikäisyyden lisääminen sekä ravinteiden tehokas kierrätys. Lisäksi kestävä viljely, hyvä maan kasvukunto ja täsmämaatalous vähentävät päästöjä ja parantavat tilojen taloudellista kestävyyttä. Uudet teknologiat ja toimintamallit, kuten monipuoliset nurmiseokset, elinikäistuotoksen seuranta ja biokaasuratkaisut, tukevat ilmastotyötä, samalla kun vastuullisuus nähdään yhä vahvemmin kilpailuetuna kasvavan kysynnän myötä.

BioTalks-podcastin toisen kauden neljännessa jaksossa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Maria Leino, maatalouden parissa työskentelevä Milja Ikonen ja Jyväskylän ammattikorkeakoululla projektipäällikkönä työskentelevä Annemari Sinikorpi keskustelevat tuotantoeläintilojen ilmastopäästöistä, käytännön ratkaisuista sekä keinoista yhdistää ympäristövastuu ja taloudellinen kannattavuus

Tekijät: Annemari Sinikorpi (Jamk), Milja Ikonen, Maria Leino (LUKE), Maria Hoikkanen (Jamk), Heli Turpeinen (Jamk)

Julkaisuaika ja paikka: Julkaistu 22.5.2026 Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Podcastien tiedot:

Kustantaja: Kestävä keskisuomalainen maatila -hanke, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hanke on saanut rahoitusta Keski-Suomen Elinvoimakeskukselta Euroopan maaseuturahastosta.

Tilaaja: Kestävä keskisuomalainen maatila -hanke, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0 DEED, Attribution-NonCommercial-NoDerivs 4.0 International

KeKeMa-podcast: Farming and Agricultural research in Germany, and similarities and differences comparing to Finland

Conversation with Fredrik Regler, who is a researcher of agriculture in the Technical University of Munich. Fredrik visited Jamk University of Applied Sciences Institute of Bioeconomy in September 2025.

Keskustelu Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa vierailleen Münichin teknisen yliopiston tutkijan Fredrik Reglerin kanssa. Keskustelun aiheena saksalaisen ja suomalaisen maatalouden erot ja tuoreimpien tutkimusten ajankohtaiset asiat.

Tekijät: Annemari Sinikorpi (Jamk), Fredrik Regler (Technical University of Munich) ja Heli Turpeinen (Jamk)

Julkaisuaika ja paikka: Julkaistu 20.11.2025  Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Kustantaja: Kestävä keskisuomalainen maatila -hanke, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hanke on saanut rahoitusta Keski-Suomen Elinvoimakeskukselta Euroopan maaseuturahastosta.

Tilaaja: Kestävä keskisuomalainen maatila -hanke, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0 DEED, Attribution-NonCommercial-NoDerivs 4.0 International