Peltorobottipäivä järjestettiin pellonpiennartilaisuutena Seinäjoen keskustan läheisyydessä maatalousyrittäjän pellolla. Tilaisuudessa aiheina olivat:

• AgXeed-peltorobotin esittely ja demo – Samu Vuorela Hankkija
• Pellon muokkauskierto – Janne Heikkinen SEAMK
• Drooniesittely – Olli Korhonen Hankkija
• Maatalous ja teknologinen kehitys – mitä edessäpäin? – Timo Pajula ja Sari Morri ProAgria

Tilaisuuden jälkeen haastattelin Samu Vuorelaa ja se videoitiin.

Tilaisuudesta tehtiin myös lehtijuttu, joka linkin takana.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun virtuaalilaboratoriossa Vertaistekno hankkeen pienryhmäläisen saivat hyvän alustuksen virtuaaliteknologiaan. Alustuksen asiaan pitivät laboratorioinsinööri ja TKI-asiantuntija, molemmat ovat hyvin perehtyneitä virtuaalimaailmaan ja sen mahdollisuuksiin.

Alustuksessa käytiin läpi käytössä olevia ohjelmistoja ja niiden avulla tehtyjä sovelluksia, sekä laitteistoja. Käytettäviä laitteistoja ja ohjelmistoja ovat muun muassa – droonit, matterport, NeRF (neural radiation field), 3D gaussian splatting, laserkeilaus, optinen ja kamerapohjainen liikkeenkaappaus. Pienryhmäläisille esiteltiin mitä tutkimusta ja virtuaalisuuden hyödyntämistä on Seinäjoen ammattikorkeakoulussa jo tehty.  Pienryhmäläiset pääsivät itse testaamaan laitteita ja muutamia sovelluksia. Laitteiden testaaminen ja käyttäminen paikan päällä sai kiitosta.

Pienryhmäläisten ajatuksia virtuaalisuuden hyödynnettävyydestä maatalousyrittäjän arjessa.

• Virtuaalisuuden hyödyntäminen uuden koneen tai laitteen toimintojen esittelyssä.
• Tutustuminen uuteen koneeseen samoin periaattein, ennen ostopäätöstä.
• Huollon ja kunnossapidon helpottaminen.
• Huoltokirjojen sähköistäminen.
• Koneen tai laitteen rakennusvaiheessa esim. työkalujen sopivuus à hankalat paikat.

Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Hankkeen mahdollistaa EU:n maaseuturahoitus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.

Pienryhmäläiset saapuivat Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Ilmajoen kampukselle testaamaan Horiban pikamittareita ja Sentronin Ph-mittaria. Tavoitteemme oli testata kenttäolosuhteissa pikamittareiden toimintakuntoon laittamista ja maanäytteistä ravinteiden, sekä Ph:n määrityksiä.

Pikamittarit ovat Horiba-merkkisiä mittareita. Mittareilla voidaan mitata natriumia, kaliumia, calsiumia sekä nitraatti-ionia. Pikamittarit kalibroitiin valmiilla kalibrointinesteellä, koska viimeisimmästä mittauksesta oli kulunut pitkä aika. Mittaukset voidaan tehdä suoraan pelto-olosuhteissa.

Ph-mittari on Sentron merkkinen. Mittari tarvitsee erillisen matkapuhelin sovelluksen, jonka voi ladata sovelluskaupasta ilmaiseksi. Mittari liitetään matkapuhelimeen bluetoothin kautta. Mittaukset voidaan tehdä OnLine-mittauksina, vaikka suoraan pellolla ja samalla saadaan sijainti mittauksien suoritus paikalle.

Testauksessa suoritus tapahtui kuitenkin siten, että otimme maanäytteet peltolohkolta ja teimme analyysit Ilmajoen kampuksen laboratoriotiloissa. Horiban pikamittareille teimme uuttoliuoksen ja mittauksien jälkeen kirjasimme tulokset ylös. Sentron mittarille otimme maanäytteistä sankoihin muutamia osanäytteitä ja testasimme laboratoriossa Ph:ta. Mittaustulokset otimme ylös.

Maanäytteet lähetettiin analysoitavaksi akkreditoituun laboratorioon ja tulosten saavuttua vertasimme meidän tuloksiamme virallisiin tuloksiin. Kävimme myös pienryhmäporukalla vierailulla laboratoriossa, jossa analyysit tehtiin. Vertailun tulokset osoittautuivat Ph-mittauksien osalta samoiksi molemmissa mittauksissa. Ravinnemittauksissa akkreditoidun laboratorion mittaustavan selvittäminen on vielä kesken tietokorttia tehdessä.

Pienryhmän ajatuksia mittareiden toimivuudesta ja käytettävyydestä kenttäolosuhteissa.

• Ph-mittauksen avulla saadaan helposti kalkituksen tarve selvitettyä. Nähdään myös lohkon sisäiset vaihtelut tarkasti.
• Jos pellon viereisissä ojissa on vesi korkealla ja pellon muoto on huono, siten että toinen pää peltoa on melko lähellä ojassa olevan veden pinnan tasoa. Voi Ph-mittarilla tarkastaa ko. kohdan Ph:n.
• Ravinnemittarit olivat aluksi valmisteluineen hankalia käyttää, mutta kun mittauksia tekisi rutiinin omaisesti asia varmasti helpottuisi.

Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Hankkeen mahdollistaa EU:n maaseuturahoitus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.