Kyläturvallisuuden käsikirja – Kanta-Häme

Kyläyhteisöt ovat tärkeä osa kokonaisturvallisuutta. Ne eivät ole vain varautumisen kohteita, vaan aktiivisia toimijoita turvallisen ja toimivan arjen rakentamisessa. Kyläturvallisuustyö täydentää viranomaisten, muiden turvallisuustoimijoiden ja kotitalouksien varautumista yhdistämällä paikallistuntemuksen, yhteisöllisyyden sekä häiriötilanteisiin varautumisen. Sen merkitys korostuu erityisesti Kanta-Hämeen alueellisessa riskiarviossa (Sisäministeriö 2023) tunnistettujen uhkien, kuten sähkönjakelun ja tietoliikenneverkkojen häiriöiden, talvimyrskyjen, vedenjakelun häiriöiden, logistiikan ongelmien ja kyberuhkien yhteydessä. Pitkittyneissä tai laajoilla alueilla vaikuttavissa häiriötilanteissa paikallisyhteisöjen kyky ylläpitää tiedonkulkua, tukea asukkaita ja toimia yhteistyössä viranomaisten kanssa muodostuu tärkeäksi osaksi alueellista varautumista.

Näiden valmiuksien vahvistamiseksi Kanta-Hämeen alueella on reilun kahden vuoden ajan toiminut Kyläturva-hanke (9/2024–12/2026), jota on rahoittanut Euroopan maaseuturahasto. Hanke on pyrkinyt aktivoimaan paikallisyhteisöjä ja kolmatta sektoria turvallisuutta edistävään työhön sekä tukemaan uusien verkostojen rakentumista ja vahvistamaan paikallista osaamista. Hankkeen toiminnan ja pilottien myötä, yhdessä kylien, kuntien, viranomaisten, järjestöjen ja muiden alueen toimijoiden kanssa, on syntynyt Kanta-Hämeen kyläturvallisuuden toimintamalli.

Kyläturvallisuuden toimintamalli on jäsennetty kahdeksaan osaan, jotka muodostavat kokonaisuuden kyläturvallisuustyön käynnistämiseen ja kehittämiseen. Osat ovat kyläturvallisuustoiminnan käynnistäminen, organisoituminen ja viestintä, kylän riskien, resurssien ja rakenteiden kartoittaminen, kylän varautumis- ja turvallisuussuunnitelman laatiminen, verkostoyhteistyö, häiriötilanteiden viestintä, kylän varautumis- ja turvallisuusosaamisen vahvistaminen sekä toiminnan ylläpito ja kehittäminen.

Toimintamalli ei ole tiukassa aikataulussa ja tietyssä järjestyksessä suoritettava tehtävälista, vaan kuvaus niistä toimenpiteistä, joita kyläturvallisuuden edistämiseen liittyy. Toimintamallin osat ja niihin liittyvät materiaalit auttavat kyläyhteisöjä pääsemään alkuun kyläturvallisuustyössä sekä tunnistamaan oman kylänsä vahvuuksia, kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia. Se tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja, esimerkkejä ja toimintatapoja, joiden avulla turvallisuustyötä voidaan suunnitella, toteuttaa ja kehittää paikallisten lähtökohtien ja käytettävissä olevien voimavarojen mukaan. Esiteltävät materiaalit on koottu Maaseutuverkoston tietopankkiin tietokorteiksi ja ne ovat vapaasti hyödynnettävissä ja niitä saa käyttää ja soveltaa paikallisiin tarpeisiin.

Toimintamalli esitellään tarkemmin tässä Kyläturvallisuuden käsikirjassa. Käsikirjan tavoitteena on tukea kylien omatoimista varautumista sekä vahvistaa yhteistyötä asukkaiden, yhdistysten, viranomaisten ja muiden paikallisten toimijoiden välillä. Samalla käsikirja tarjoaa hyödyllistä tietoa ja toimintamalleja myös kunnille, pelastuslaitoksille ja muille turvallisuustoimijoille kylien kanssa tehtävän yhteistyön tueksi. Käsikirja täydentää Kanta-Hämeen osalta valtakunnallista Kylävara.fi-sivustoa, joka on yhteisöllisen varautumisen työkalupakki. Kyläturva-hanke on ollut mukana Kylävaran kehittämistyössä.

 

Kyläturvallisuuden toimintamalli, tietokortit:

Lisäksi kannattaa tutustua aoe.fi-sivuston Kyläturvahankkeen materiaaleihin.

Kolme kehittämispolkua tulevaisuuden vihannestuotantoon -tietokortti

Vihannestuotanto on Suomessa alueellisesti erilaista: tuotannon vakiintuneisuus sekä käytettävissä oleva osaaminen, jalostuskapasiteetti, logistiikka ja markkinayhteydet vaihtelevat. Siksi vihannestuotannon tulevaisuutta on rakennettava kolmella toisiaan täydentävällä polulla.

Polku 1. Säilytä ja uudista Kuinka olemassa oleva tuotanto säilyy elinvoimaisena ja uudistuu? Vakiintuneilla vihannestuotantoalueilla on jo viljelyosaamista, tuotantoa, jalostusta, logistiikkaa ja yhteyksiä markkinoille. Kehittämisen ydinkysymys on, miten tämä tuotantoperusta säilytetään elinvoimaisena ja sopeutetaan muuttuviin olosuhteisiin.

Polku 2. Rakenna ja kasvata Kuinka uuden tuotannon ympärille rakennetaan toimiva tuotantokokonaisuus? Hyvät luonnonolot eivät yksin riitä uuden vi-hannestuotannon syntymiseen. Alueella voi olla puhdasta vettä, viljelykelpoista maata ja kasvintuotannon osaamista, mutta uuden tuotannon ympärille tarvitaan myös vihannes-osaamista, koneita, varastointia, jalostusta, logistiikkaa ja yhteyksiä markkinoille.

Polku 3. Mahdollista Kuinka toimintaympäristö luo edellytykset kannattavalle tuotannolle ja uudistumiselle? Kannattava vihannestuotanto tarvitsee tuekseen toimivat markkinat ja ennakoitavan toimintaympäristön. Hinnanmuodostus, sertifioinnit, hallinnolliset vaatimukset ja työvoiman saatavuus vaikuttavat yritysten mahdollisuuksiin toimia kannattavasti, investoida ja uudistua.

Yhteinen päämäärä: Kannattava, monipuolinen ja muutoskestävä vihannestuotanto vuonna 2035.

Koulutustallenteet maatilan työturvallisuudesta

27.1.2026 Maatilan yhteinen työturvallisuus -monimuotokoulutuksen johdantowebinaari, erikoistutkija Janne Karttusen (Työtehoseura ry) esitys. Esityksessä käydään läpi tärkeimmät termit liittyen työtapaturmiin, ammattitauteihin ja muihin työperäisiin sairauksiin. Käsitellään maataloustyön erityispiirteitä työturvallisuuden ja työterveyden näkökulmasta. Esitellään tilastotietoa ja tutkimustuloksia maatalousyrittäjille, -lomittajille ja -työntekijöille sattuneista työtapaturmista. Käydään läpi tyypillisiä vahingoittumis- ja kuormittumistapoja maataloustöissä. Esitellään tyypillisimpien työperäisten vaarojen ”ylätason” torjuntakeinoja.

Tallenne Janne Karttunen 27.1.2026

 

27.1.2026 Maatilan yhteinen työturvallisuus -monimuotokoulutuksen johdantowebinaari, eläinlääkäri ja eläintenkouluttaja Iris Kaimion (Emovet Oy) esitys. Esityksessä kerrotaan erityisesti nautojen aisteista, lajityypillisestä käyttäytymisestä ja tarpeista. Annetaan vinkkejä, miten eläimet voi totuttaa käsittelyyn ja miten nautaa kannattaa tarkkailla. Annetaan ohjeita eläinten siirtoihin ja käsitellään lyhyesti nautojen kouluttamista. Esitellään joka naudan perustaidot.

Tallenne Iris Kaimio 27.1.2026

 

Maatilan yhteinen työturvallisuus -monimuotokoulutus, tallenne webinaarista 19.2.2026. Katja Arestola Lupa- ja valvontavirasto: Työsuojeluvalvonnan havaintoja. Esityksessä käydään läpi, mitä työsuojelutarkastuksella tapahtuu ja millaisia asioita valvotaan sekä kerrotaan, millaisia velvoitteita tarkastuksesta voi seurata. Kerrotaan tarkastuskäynneillä tehdyistä tyypillisimmistä havainnoista. Annetaan esimerkkejä sattuneista työtapaturmista. Käydään läpi vakavien työtapaturmien ilmoitusvelvollisuus.

Tallenne Katja Arestola 19.2.2026

 

Maatilan yhteinen työturvallisuus -monimuotokoulutus, tallenne webinaarista 19.2.2026. Janne Karttunen Työtehoseura: Työperäisten vaarojen torjunnan hyvät käytännöt: toimenpiteet ja seuranta. Esityksessä käydään läpi työperäisten vaarojen torjunnan toimenpiteitä ja niiden seurantaa. Esitellään vaarojen torjuntahierarkia ja sovelletaan sitä esimerkkiin. Esitellään Maayhteisö-hankkeen kyselytuloksia työn sujuvuutta ja työturvallisuutta edistävistä hyvistä käytännöistä karjatiloilla. Käydään läpi työperäisten vaarojen ylätason torjuntakeinoja. Esitellään lyhyesti henkilönsuojaimia ja eksoskeletoneja eli ulkoisia tukirankoja alkutuotannossa.

Tallenne Janne Karttunen 19.2.2026

 

Maatilan yhteinen työturvallisuus -monimuotokoulutus, tallenne webinaarista 19.2.2026. Veli-Matti Tuure Työtehoseura: Työhön opastus ja ohjeistus. Esityksessä käydään läpi, miksi työhönopastusta, ohjeistusta ja perehdytystä tarvitaan. Esitellään lainsäädännön vaatimukset näiden suhteen. Käydään läpi miten työhönpastus olisi hyvä käytännössä toteuttaa ja mihin kannattaisi erityisesti kiinnittää huomiota. Esitellään viiden askeleen malli opastukseen.

Tallenne Veli-Matti Tuure 19.2.2026

 

 

Liitettynä on diat edellä luetelluista esityksistä (pl. Katja Arestolan esitys).

Lisäksi erikoistutkija Janne Karttusen esityksen diat monimuotokoulutuksen 1. lähipäivästä. Esityksessä käydään läpi työtapaturmien tapaturmatekijät sekä työperäisten sairauksien altisteet ja kuormitustekijät. Esitellään Maayhteisö-hankkeen tutkimustuloksia tapaturmatekijöistä, altisteista ja kuormitustekijöistä. Käydään läpi työperäisten vaarojen torjunnan suunnitteleminen, vaarojen tunnistaminen ja riskinarviointi. Esitellään tapa arvioida riskejä riskimatriisin avulla.

 

Materiaalit on tuotettu hankkeessa Maatila yhteisenä työpaikkana – hyvät käytännöt eri ammattiryhmien työturvallisuuden ja työn sujuvuuden edistämisessä (Maayhteisö). Hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Työtehoseura RY ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin maaseuturahasto.

Maatila yhteisenä työpaikkana -podcastit

Viisiosaisessa podcast-sarjassa haastatellaan asiantuntijoita Työturvallisuuskeskuksesta, Melasta, Aluehallintovirastosta (nyk. Lupa- ja valvontavirasto) ja Luonnonvarakeskuksesta sekä tutustutaan rakennusalan hyviin työturvallisuuskäytäntöihin. Lisäksi keskustellaan lomitustyön työturvallisuusriskeistä ja niiden hallintakeinoista.

Podcast-sarja on toteutettu hankkeessa Maatila yhteisenä työpaikkana – hyvät käytännöt eri ammattiryhmien työturvallisuuden ja työn sujuvuuden edistämisessä (Maayhteisö). Hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Työtehoseura RY ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin maaseuturahasto.

Käsikirjoitus: Jaksot 1-4 Mirja Tiihonen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, jakso 5 Tiina Mattila Luonnonvarakeskus

Äänitys ja editointi: Mirja Tiihonen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

Tunnusmusiikki: Kim Kaustell

Jaksot 1 – 4 on julkaistu 31.3.2025. Jakso 5 on julkaistu 26.2.2026.

Lisenssi: CC BY-SA 4.0

 

Jakso 1: Mitä yhteinen työpaikka tarkoittaa maatilakontekstissa?

Podcast-sarjan ensimmäinen osa johdattaa yhteisen työpaikan käsitteeseen. Jaksossa keskustellaan siitä, milloin maatila on yhteinen työpaikka ja miten se tulisi ottaa huomioon käytännön toiminnassa. Haastateltavina ovat erityisasiantuntija Päivi Sarmala Työturvallisuuskeskuksesta sekä Mela-asiamies Asko Ikonen Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta.

Miten eri ammattiryhmien työturvallisuusriskejä hallitaan? Miten vastuut jakautuvat? Millaista apua maatilayrittäjä voi saada työturvallisuuden kehittämiseen Työturvallisuuskeskuksesta ja Melasta?

 

Jakso 2: Millaisia ovat lomitustyön hyvät työturvallisuuskäytännöt?

Lomittajien havaintoja työturvallisuudesta on selvitetty SafeHabitus-hankkeen kyselyllä. Podcast-jaksossa keskustellaan kyselyn tuloksista TKI-asiantuntija Mika Revon, Savonia-AMK, kanssa.

Millaisia riskejä lomittajat tunnistavat työssään? Mitä hyviä käytäntöjä ja toisaalta kehittämiskohteita lomittajat nostavat esille? Miten näitä kehitysehdotuksia saisi sovellettua käytäntöön?

Tämä podcast-jakso on toteutettu Maayhteisö- ja SafeHabitus-hankkeiden yhteistyönä.

 

Jakso 3: Mitä maatalous voisi oppia rakennusalalta?

Rakennusalalla on paljon yhteisiä työpaikkoja ja vakiintuneita käytäntöjä niiden työturvallisuuden varmistamiseen. Podcast-jaksossa haastateltavana on HSE-päällikkö Matti Eronen Skanskalta.

Miten rakennustyömailla sovitetaan eri ammattiryhmien työt yhteen ja varmistetaan, että työ on turvallista ja sujuvaa kaikille? Mitä on rakennusalan hyvän työturvallisuuskehityksen taustalla? Mitä tapahtuu Turvapuistossa?

 

Jakso 4: Miten yhteisiä työpaikkoja valvotaan?

Sarjan neljännessä jaksossa keskustellaan yhteisten työpaikkojen valvonnasta. Haastateltavana on tarkastaja Teija Manninen Etelä-Suomen Aluehallintovirastosta.

Miten yhteisiä työpaikkoja valvotaan? Mitä havaintoja tarkastuksilla nousee esiin? Mikä yhdistää sellaisia yhteisiä työpaikkoja, joissa työturvallisuus on hyvin hoidettu? Lisäksi puhutaan maataloustukiin liittyvästä sosiaalisesta ehdollisuudesta.

 

Jakso 5: Työturvallisuuden johtaminen osana maatilan johtamista

Podcast-sarjan viidennessä osassa keskustellaan maatilojen johtamiskäytännöistä.

Mitä hyvää ja mitä kehitettävää maatilojen johtamisessa ja erityisesti työturvallisuusjohtamisessa on? Miten riskienhallinta otetaan maatilojen johtamisessa huomioon? Miten yhteisen työpaikan näkökulma huomioidaan johtamisessa?

Haastateltavina ovat erityisasiantuntija Päivi Sarmala Työturvallisuuskeskuksesta sekä tutkimusprofessori Jarkko Niemi Luonnonvarakeskuksesta. Juontajana on tutkija Tiina Mattila Luonnonvarakeskuksesta.

Tämä podcast-jakso on toteutettu Maayhteisö- ja Success for Farms-hankkeiden yhteistyönä.

Uusi matkailijatutkimus avaa kuvaa Satakunnan matkailusta

Uusi matkailijatutkimus avaa kuvaa Satakunnan matkailusta

Millaisia matkailijoita Satakunnassa käy, kuinka pitkään he viipyvät ja mihin he käyttävät rahaa? Uusi Satakunnan matkailujatutkimus kokoaa ajankohtaista tietoa maakunnan kotimaisista ja kansainvälisistä matkailijoista, heidän liikkumisestaan, majoittumisestaan, rahankäytöstään, inspiraation lähteistään ja aktiviteeteistaan.

Vuonna 2025 Satakunnassa vieraili arviolta 1,7 miljoonaa kotimaista ja noin 70 000 ulkomaista matkailijaa, joiden rahankäyttö maakunnassa oli yhteensä noin 220 miljoonaa euroa. Selvitys nostaa esiin myös kasvun mahdollisuuksia: erityisesti matkailijoiden viipymän pidentämisessä ja palveluostojen lisäämisessä on potentiaalia.

Tutkimus on toteutettu ÄLYÄ Matkassa-hankkeessa ja se on Euroopan unionin osarahoittama.

Viherpesudirektiivi käytännössä – näin vastuullisuudesta saa viestiä (webinaarin materiaali)

🌿EU:n uusi vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi (viherpesudirektiivi) astui voimaan 27. syyskuuta 2026. Sen tavoitteena on suojella kuluttajia harhaanjohtavalta markkinoinnilta eli viherpesulta. Tuleva sääntely muuttaa tapaa, jolla yritykset voivat viestiä tuotteidensa, palveluidensa ja toimintansa ympäristövaikutuksista. Webinaarissa 3.11.2026 käytiin käytännönläheisesti läpi, mitä viherpesudirektiivi tarkoittaa, miksi sitä tarvitaan ja miten se vaikuttaa yritysten viestintään ja markkinointiin.
Tilaisuus oli suunnattu erityisesti maaseudun yrittäjille ja yritystoiminnan kehittäjille sekä vastuullisuusviestinnän parissa työskenteleville. Webinaari tarjosi hyödyllistä tietoa esimerkiksi matkailu-, maatalous-, ruoka- ja elintarvikealan yrityksille sekä muille maaseudulla toimiville yrityksille.
Asiantuntijoina webinaarissa Jenni Laininen, Laininen Law, ja Niklas Kaskeala, The Activist Agency. Jenni on vastuullisuusviestintään ja ympäristöväittämiin perehtynyt asianajaja. Hän on ollut mukana laatimassa useita Mitä saa sanoa? -oppaita sekä hiili- ja luonnonarvomarkkinoiden viestinnän pelisääntöjä. Jennin vastuulla on varmistaa, että suositukset nojaavat lainsäädäntöön ja sen käytännön tulkintaan. Niklas on vastuullisuusviestintään, vaikuttamiseen ja markkinamuotoiluun erikoistunut The Activist Agencyn perustajaosakas. Hän on ollut mukana laatimassa vastuullisuusviestinnän oppaita ja tukee yrityksiä siinä, miten ympäristö- ja vastuullisuustyöstä voidaan viestiä vaikuttavasti ilman viherpesua. Niklaksen vastuulla on tuoda suosituksiin erityisesti viestinnän, markkinoinnin ja yritysten käytännön tekemisen näkökulma.
Tilaisuuden tallenne on katsottavissa 18.11.2026 saakka:
Webinaari oli osa Ilmastotaitaja–hankkeen toimintaa, jota rahoittaa Uudenmaan elinvoimakeskus Euroopan maaseuturahastosta sekä osa Rural Finland Tourism Hub -hankkeen toimintaa, jota rahoittaa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus Euroopan maaseuturahastosta.

Kyläturvallisuuden käsikirja – Kanta-Häme: kyläturvallisuuden ylläpito ja kehittäminen

Tämän tietokortin materiaalit perustuvat Kyläturva-hankkeessa kehitettyyn Kyläturvallisuuden toimintamalli – Kanta-Häme -käsikirjaan. Toimintamalli tarjoaa kyläyhteisöille käytännönläheisen etenemispolun kyläturvallisuustoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Sen tavoitteena on vahvistaa kylien turvallisuuskulttuuria, yhteisöllisyyttä, omatoimista varautumista sekä yhteistyötä kuntien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa.

Tietokortin materiaalit täydentävät käsikirjan sisältöjä tarjoamalla lisätietoa, valmiita työkaluja sekä ohjeita niiden hyödyntämiseen. Materiaalien avulla kylät voivat soveltaa toimintamallia omiin lähtökohtiinsa ja kehittää turvallisuustyötään vaiheittain omien tarpeidensa mukaisesti.

 

Ylläpito ja kehittäminen

Kyläturvallisuuden toimintamalli antaa raamit työlle ja ideoita toteutuksen pohjaksi. Tarkoituksena on, että työ kyläturvallisuuden edistämiseksi ei ole kertaluonteista, vaan jatkuvasti etenevää, kehittyvää ja ylläpidettävää.

Kehittämisen tukena voi käyttää sopivaa menetelmää, kuten Demingin ympyrää (Deming 1993), joka tarjoaa selkeän rakenteen jatkuvalle parantamiselle. Se jakautuu neljään selkeään sykliin: 

  1. Suunnittele (Plan) 
  2. Toteuta (Do) 
  3. Arvioi (Check) 
  4. Paranna (Act).

Käytännöllinen ratkaisu on sisällyttää säännöllinen kehittäminen osaksi vuosikelloa.  Kyläturva-hankkeessa pilotoitu kyläturvallisuuden vuosikello on käyttökelpoinen ja pitkäjänteinen työkalu oman kylän turvallisuustyöhön. Sen avulla voi nähdä koko vuoden tapahtumat kokonaisuutena ja sitä on helppo vuoden aikana tarkentaa ja muokata. Vuosikellon avulla ehkäistään turvallisuustyön kasautuminen vain tietylle ajanjaksolle tai vain tiettyjen henkilöiden toteuttamaksi. Vuosikello voi toimia myös yleisenä kylän tapahtumakalenterina.

Vuosikelloa ei tarvitse tehdä valmiiksi kerralla. Sitä voidaan täydentää ja päivittää vuoden mittaan uusien tarpeiden, tapahtumien ja kokemusten perusteella. Vuoden lopussa vuosikello toimii myös hyvänä arvioinnin välineenä: mitä toteutui suunnitellusti, mitä jäi tekemättä ja mitä kannattaa kehittää seuraavana vuonna.

 

Tämän tietokortin sisältö: Kyläturvallisuuden vuosikello, suunnittelupohja (tulossa)

 

Vaikka toimintamalli on kehitetty Kanta-Hämeessä, sen periaatteet, työkalut ja toimintatavat ovat hyödynnettävissä kyläyhteisöissä eri puolilla Suomea. Materiaalit soveltuvat niin kyläturvallisuustoimintaa käynnistäville kuin sitä jo kehittäville kylille. Käsikirja on saatavilla täällä (linkki tulossa).

 

Kyläturva-hankkeen toteuttivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Hämeen Kylät ry 1.9.2024-31.12.2026. Hankkeen rahoitti Euroopan maaseuturahasto 2023–2027.

Kyläturvallisuuden käsikirja – Kanta-Häme: Häiriötilanteiden viestintä (kyläradio)

Tämän tietokortin materiaalit perustuvat Kyläturva-hankkeessa kehitettyyn Kyläturvallisuuden toimintamalli – Kanta-Häme -käsikirjaan. Toimintamalli tarjoaa kyläyhteisöille käytännönläheisen etenemispolun kyläturvallisuustoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Sen tavoitteena on vahvistaa kylien turvallisuuskulttuuria, yhteisöllisyyttä, omatoimista varautumista sekä yhteistyötä kuntien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa.

Tietokortin materiaalit täydentävät käsikirjan sisältöjä tarjoamalla lisätietoa, valmiita työkaluja sekä ohjeita niiden hyödyntämiseen. Materiaalien avulla kylät voivat soveltaa toimintamallia omiin lähtökohtiinsa ja kehittää turvallisuustyötään vaiheittain omien tarpeidensa mukaisesti.

 

Häiriötilanteiden viestintä

Kun tavanomaiset viestintäverkot toimivat​ kylät voivat tukea viranomaisviestintää välittämällä paikallisesti ajankohtaista tietoa.​ Kyläturvaryhmä voi seurata viranomaistiedotteita, jakaa tietoa kyläläisille sovituissa kanavissa ja auttaa tavoittamaan myös ne asukkaat, jotka eivät käytä sähköisiä palveluja.​ Kylän omat viestintäkanavat, kuten sähköpostilistat, sosiaalisen median ryhmät, verkkosivut ja tekstiviestiketjut, täydentävät viranomaisviestintää ja nopeuttavat tiedon välittymistä paikallisesti.

Kun tavanomaiset viestintäyhteydet eivät ole käytettävissä tai niiden toiminta on häiriintynyt​ kyläradio on viestinnän varajärjestelmä, jonka avulla kyläyhteisö voi välittää tietoa ja pitää yhteyttä viranomaisiin. Kyläradioviestintä toimii niin sanottujen metsästysradioiden käyttämällä RHA68-taajuusalueella. Paremman kattavuuden saavuttamiseksi lisäksi tarvitaan tukiasema. Tukiasema(t) yhdessä radiopuhelimien kanssa muodostavat viestintäverkon, kyläradion.​ Kyläradion kautta välitettävän tiedon kulkeminen viranomaisille on suunniteltava paikallisesti sekä mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä paikallisen sopimuspalokunnan ja pelastuslaitoksen kanssa.

Tämän tietokortin sisältö:

  • Kyläradion puheohje (tulossa)
  • Kyläradion käyttöönotto (tulossa)
  • Kyläradioharjoitus (esimerkki) (tulossa)

 

Vaikka toimintamalli on kehitetty Kanta-Hämeessä, sen periaatteet, työkalut ja toimintatavat ovat hyödynnettävissä kyläyhteisöissä eri puolilla Suomea. Materiaalit soveltuvat niin kyläturvallisuustoimintaa käynnistäville kuin sitä jo kehittäville kylille. Käsikirja on saatavilla täällä (linkki tulossa).

 

Kyläturva-hankkeen toteuttivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Hämeen Kylät ry 1.9.2024-31.12.2026. Hankkeen rahoitti Euroopan maaseuturahasto 2023–2027.

Kyläturvallisuuden käsikirja – Kanta-Häme: Kylän varautumis- ja turvallisuusosaamisen vahvistaminen

Tämän tietokortin materiaalit perustuvat Kyläturva-hankkeessa kehitettyyn Kyläturvallisuuden toimintamalli – Kanta-Häme -käsikirjaan. Toimintamalli tarjoaa kyläyhteisöille käytännönläheisen etenemispolun kyläturvallisuustoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Sen tavoitteena on vahvistaa kylien turvallisuuskulttuuria, yhteisöllisyyttä, omatoimista varautumista sekä yhteistyötä kuntien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa.

Tietokortin materiaalit täydentävät käsikirjan sisältöjä tarjoamalla lisätietoa, valmiita työkaluja sekä ohjeita niiden hyödyntämiseen. Materiaalien avulla kylät voivat soveltaa toimintamallia omiin lähtökohtiinsa ja kehittää turvallisuustyötään vaiheittain omien tarpeidensa mukaisesti.

 

Kylän turvallisuusosaamisen vahvistaminen koulutuksilla, harjoituksilla ja tapahtumissa

Kylän turvallisuus ja varautuminen perustuvat ihmisten osaamiseen. Kun kyläläisillä on tietoa, taitoja ja valmiuksia toimia erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa, koko yhteisön selviytymiskyky vahvistuu.

Turvallisuusosaamista voidaan vahvistaa järjestämällä koulutuksia, harjoituksia ja tietoiskuja sekä kannustamalla kyläläisiä osallistumaan eri toimijoiden tarjoamiin kursseihin. Osaamisen vahvistamisen lisäksi harjoittelu auttaa varmistamaan, että suunnitelmat toimivat myös käytännössä.

Erilaiset kylätapahtumat ovat käytännönläheinen tapa tuoda turvallisuus ja varautuminen osaksi kylän arkea. Ne tarjoavat mahdollisuuden oppia uusia taitoja, tutustua kylän toimijoihin ja vahvistaa yhteisöllisyyttä rennossa ilmapiirissä. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ideoivat kymmenen tapahtumakonseptia kyläturvallisuustyöhön liittyen.

Käytännön kyläturvallisuustyössä hyvinvoinnin tukeminen konkretisoituu esimerkiksi yhteisöllisinä tapahtumina, vertaistoimintana ja osallistavina toimintamalleina.Yhdessä kylillä! -hetket ovat kylälähtöinen ja helposti käyttöönotettava osa kylän turvallisuustoimintaa.

 

Tämän tietokortin sisältö:

  • Kyläradioharjoitus (tulossa)
  • Häiriötilanteisiin varautumisen harjoittelun toimintakortit (vesikatkos, sähkökatko, metsäpalo)
  • Kyläturva-hankkeessa tuotetut koulutusmateriaalit (aoe.fi-sivustolla)
  • Kyläturvallisuuden teematapahtuma, suunnittelupohja
  • Tapahtumakonsepteja kyläturvallisuustyöhön – ideakortit
    • Kotivara-kokkausilta
  • Yhdessä kylillä! -hetkien toteutusohje
  • Paloturvallisuuskoulutus: Tapahtumaturvallisuus aoe.fi-sivustolla

 

Lukuvinkit:

 

Vaikka toimintamalli on kehitetty Kanta-Hämeessä, sen periaatteet, työkalut ja toimintatavat ovat hyödynnettävissä kyläyhteisöissä eri puolilla Suomea. Materiaalit soveltuvat niin kyläturvallisuustoimintaa käynnistäville kuin sitä jo kehittäville kylille. Käsikirja on saatavilla täällä (linkki tulossa).

 

Kyläturva-hankkeen toteuttivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Hämeen Kylät ry 1.9.2024-31.12.2026. Hankkeen rahoitti Euroopan maaseuturahasto 2023–2027.

Kyläturvallisuuden käsikirja – Kanta-Häme: Kylän varautumis- ja turvallisuussuunnitelma

Tämän tietokortin materiaalit perustuvat Kyläturva-hankkeessa kehitettyyn Kyläturvallisuuden toimintamalli – Kanta-Häme -käsikirjaan. Toimintamalli tarjoaa kyläyhteisöille käytännönläheisen etenemispolun kyläturvallisuustoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Sen tavoitteena on vahvistaa kylien turvallisuuskulttuuria, yhteisöllisyyttä, omatoimista varautumista sekä yhteistyötä kuntien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa.

Tietokortin materiaalit täydentävät käsikirjan sisältöjä tarjoamalla lisätietoa, valmiita työkaluja sekä ohjeita niiden hyödyntämiseen. Materiaalien avulla kylät voivat soveltaa toimintamallia omiin lähtökohtiinsa ja kehittää turvallisuustyötään vaiheittain omien tarpeidensa mukaisesti.

 

Tämän tietokortin sisältö: kylän varautumis- ja turvallisuussuunnitelman mallipohja

 

Suunnitelmaan kootaan kylän varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvät olennaiset tiedot sekä yhdessä sovitut käytännöt. Suunnitelma saa ja pitää olla kylän näköinen!​

Suunnitelma on kyläyhteisön ja kyläturvaryhmän sisäiseen käyttöön tarkoitettu asiakirja, jota ei tule laittaa esimerkiksi kylän nettisivuille tai sosiaalisen median kanaviin. ​

Suunnitelma voidaan toimittaa kuntaan ja pelastuslaitokselle. Se on heille arvokas tietolähde paikallisista olosuhteista, riskeistä ja käytettävissä olevista resursseista.

Alkuperäinen kylän varautumis- ja turvallisuussuunnitelma on valtakunnallisen Kylävara-hankkeen tekemä mallipohja, johon Kyläturva-hanke on tehnyt täydennyksiä.

Suunnitelman sisältö:​

  • Kylän perustiedot​
  • Yhteisöllisyyden vahvistaminen​
  • Kylän kokoontumispaikka​
  • Turvallisuusosaamisen vahvistaminen​
  • Erilaisiin häiriö- ja vaaratilanteisiin varautuminen​
  • Asukkaiden ja kyläyhteisön tehtävät häiriötilanteissa​
  • Kyläturvaryhmä

Lisäksi suunnitelman liitteinä kannattaa olla kylän varautumisen tarkistuslista ja kylävalmiustalon varustelista, jotka löytyvät Kylävara-työkalupakin ladattavista materiaaleista.

 

Vaikka toimintamalli on kehitetty Kanta-Hämeessä, sen periaatteet, työkalut ja toimintatavat ovat hyödynnettävissä kyläyhteisöissä eri puolilla Suomea. Materiaalit soveltuvat niin kyläturvallisuustoimintaa käynnistäville kuin sitä jo kehittäville kylille. Käsikirja on saatavilla täällä (linkki tulossa).

 

Kyläturva-hankkeen toteuttivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Hämeen Kylät ry 1.9.2024-31.12.2026. Hankkeen rahoitti Euroopan maaseuturahasto 2023–2027.