Miten kasvava kysyntä ja muuttuva majoitusrakenne muokkaavat maaseutumatkailua? 5.10.2026 Maaseutumatkailu perustuu luonnon, kulttuuriperinnön, mökkeilyn ja paikallisten palvelujen vetovoimaan, ja siihen kuuluu maatilamatkailun lisäksi laaja joukko majoitus-, ravitsemis- ja ohjelmapalveluyrityksiä. Ala on kasvanut viime vuosina muuta matkailusektoria nopeammin: maaseutumaisten kuntien matkailuliikevaihto, yritysmäärä ja työllisyys ovat vahvistuneet, ja maaseudun osuus Suomen matkailutaloudesta on merkittävä. Esitykset nostavat esiin myös vapaa-ajan asumisen ja mökkien keskeisen roolin maaseudun matkailukapasiteetissa sekä niiden tarjoaman huomattavan kasvupotentiaalin matkailun tulevaisuudelle. Esitysten lähteenä on Bilendi Oy:n (2026) kokoama selvitys Tilastokeskuksen tilastoista, jonka perusjoukkoon kuuluvat Suomessa sijaitsevat vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunu/-autopaikkaa sisältävät majoitusliikkeet (yritysten toimipaikat), jotka tarjoavat lyhytaikaista majoitusta. Esitykset ovat koottu osana Rural Finland Tourism Hub-hankkeen toimenpiteitä.
Matkailun uudet rajapinnat: Neljä ilmiötä, jotka voivat muuttaa maaseutumatkailua (artikkeli) 1.10.2026 Rural Finland Tourism Hub -hankkeen asiantuntija Rositsa Röntynen esittelee LinkedIn-artikkelissaan maaseutumatkailun tulevaisuuteen vaikuttavia rajapintailmiöitä, jotka tunnistettiin hankkeen selvityksessä. Artikkeli sisältää myös käytännön työkalun, jonka avulla matkailualueet voivat arvioida omaa potentiaaliaan ja tunnistaa uusia kehittämismahdollisuuksia näiden ilmiöiden näkökulmasta.
Kenelle maaseutua kehitetään? Maaseutumatkailijan profiilit auttavat tekemään parempia kehittämispäätöksiä (artikkeli) 1.10.2026 Rural Finland Tourism Hub -hankkeen asiantuntija Rositsa Röntynen esittää Linkedin-artikkelissaan hankkeen selvityksen tulokset liittyen maaseutumatkailun kuluttajaprofiileihin, mukaan lukien profiilien nelikenttätyökalun.
Kuka kehittää maaseutumatkailua? Kehittäjäprofiili paljastaa alan vahvuudet, osaamisen ja tulevaisuuden haasteet (artikkeli) 1.10.2026 Rural Finland Tourism Hub -hankkeen asiantuntija Rositsa Röntynen esittää Linkedin-artikkelissaan hankkeen selvityksen tulokset liittyen maaseutumatkailun kehittäjän profiiliin, mukaan lukien kehittäjien osaamistarpeet työkalun, jonka avulla arvioidaan, kuinka hyvin kehittämistyössä syntynyt tieto, osaaminen ja yhteistyösuhteet säilyvät organisaatiossa myös henkilövaihdosten ja hankkeiden päättymisen jälkeen.
Utredning: Den finlandssvenska trädgårdsproduktionens framtid 1.10.2026 Den finlandssvenska trädgårdsnäringen står inför stora förändringar. Samtidigt som branschen präglas av starkföretagsamhet, hög kompetens och internationellt konkurrenskraftiga produktionsmiljöer, växer utmaningarna kring utbildning, kompetensförsörjning och samordning. En ny utredning som publicerades i september 2026, Den finlandssvenska trädgårdsproduktionens framtid, beskriver en sektor som har stor betydelse både regionalt och nationellt. De tvåspråkiga regionerna står för en betydande del av Finlands produktion av växthusgrönsaker, frukt och lök, och särskilt Österbotten och Åland lyfts fram som starka produktionskluster där företag, rådgivning och lokala nätverk tillsammans byggt upp konkurrenskraftiga miljöer. En av de mest centrala utmaningarna som lyfts fram i utredningen gäller utbildningen. Tillgången till svenskspråkig utbildning inom trädgårdsnäringen är idag begränsad, särskilt på andra stadiet. Bristen på utbildningsvägar riskerar på sikt att försvaga både kompetensförsörjningen och möjligheterna till generationsväxling inom näringen. Samtidigt förändras näringen snabbt genom teknologisk utveckling, automatisering och ökade krav på energieffektivitet. Utredningen visar att investeringar i ny teknik och nya energilösningar kommer att spela en avgörande roll för framtidens konkurrenskraft, särskilt inom växthusproduktionen. Enligt utredningen handlar framtidens utveckling inte enbart om att stärka enskilda företag, utan om att bygga ett fungerande ekosystem kring hela näringen. Rapporten bygger på statistik, omvärldsanalys och intervjuer med odlare, rådgivare, forskare och andra nyckelpersoner inom den finlandssvenska trädgårdssektorn. Utredningen Den finlandssvenska trädgårdsproduktionens framtid har genomförts av Svenska lantbrukssällskapens förbund (SLF) med finansiering av Stiftelsen Finlandssvenska Jordfonden och Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC). Ladda ned hela rapporten här.
Nurmipienryhmätoiminta 29.9.2026 Nurmituotannon pienryhmät kokoavat yhteen viljelijöitä, joita yhdistää halu kehittää oman tilansa nurmentuotantoa. Olipa tavoitteena korkeampi satotaso, parempi säilörehun laatu, tehokkaampi ravinteiden hyödyntäminen tai tuotannon kannattavuuden parantaminen, ryhmä tarjoaa mahdollisuuden oppia yhdessä muiden kanssa. Ryhmissä tavataan säännöllisesti, vaihdetaan kokemuksia ja tutustutaan käytännön ratkaisuihin eri tiloilla. Samalla voi syntyä arvokas verkosto, jonka kanssa voi vaihtaa ajatuksia myös tapaamisten välillä tai ryhmän päätyttyä. Pienryhmien tapaamisissa mukana on myös asiantuntijoita, neuvojia tai tutkijoita, jotka tuovat keskusteluun ajankohtaista tutkimus- ja käytännön tietoa. Näin ryhmän jäsenet saavat käyttöönsä sekä uusimman tiedon että muiden viljelijöiden kokemukset. Monien pienryhmien toiminnassa hyödynnetään kansainvälisiä verkostoja ja tuodaan uusinta tutkimustietoa myös ulkomailta. Tiivis yhteistyö tutkimuksen, neuvonnan ja käytännön viljelyn välillä tehostavat tutkimustiedon siirtymistä käytäntöön. Nurmituotannon pienryhmä on käytännönläheinen tapa kehittää omaa osaamista, löytää uusia ratkaisuja ja saada varmuutta oman tilan päätöksentekoon. Ryhmissä voidaan myös testata uusia menetelmiä tilatason pilottikokeina, jolloin ryhmältä saa vertaistukea ja kannustusta uuden kokeiluun. Palautteita viljelijöiltä, mikä oli parasta pienryhmässä? ”Kokemusten vaihto viljelijöiden kesken.” ”Keskustelut ja erilaiset näkemykset.” ”Ryhmäytyminen, tiedonvaihto.” ”Porukka, jota aidosti kiinnostaa samat asiat.” Meneillään olevat pienryhmät: Kasvitieto -hanke, ProAgria Itä-Suomi & Luonnonvarakeskus, hankevastaava Kaisa Matilainen, kaisa.matilainen@proagria.fi, p. 050 3012423. Alueelliset nurmiryhmät Kainuu, Kuhmo, Vieremä, Ylä-Savo, Nilsiä, Lapinlahti, Joensuu Laidunnusosaamisella lisäarvoa emolehmätiloille -hanke, Pyhäjärvi -instituutti & HKFoods Oy, hankevastaava Senja Vehkaoja, senja.vehkaoja@pji.fi, 0449027376. Laidunnuspienryhmä, Pohjois-Karjala. Nauta ja Maito Itä -hanke, Nautasuomi Oy, Osuuskunta Maitosuomi ja ProAgria Itä-Suomi ry, hankevastaava Mira Siikalahti, 050 448 1771, mira.siikalahti@atria.com. Hankealue Kainuu, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Voit tiedustella suunnitteilla olevia pienryhmiä ja toivoa sopivaa ryhmää suoraan hankevastaavilta. Pienryhmäkoordinaattori, Nurmi living lab-hanke, Tiina Polo ProAgria Itä-Suomi ry, tiina.polo@proagria.fi, 0504751840.
Artikkeli: Mansikan kasvua tutkitaan eri kasvualustoilla ja kastelulla. Videolinkki mansikan ilmastotutkimukseen (2026) 21.9.2026 Luonnonvarakeskuksen Suonenjoen tutkimusasemalla selvitetään, miten eri kasvualustat vaikuttavat mansikan kasvuun. Lisäksi selvitetään kastelumäärän vaikutusta. Luken kasvutunnelikokeessa kasvaa jatkuvasatoisia Favori- ja Finette-lajikkeita. Myös sato ja maku ovat seurannassa. Luken MASMI (Mansikkasadon optimointi muuttuvassa ilmastossa) -projektin toisessa työpaketissa tutkitaan avomaan mansikkamaalla, miten ilmastonmuutos vaikuttaa mansikan kukkien kehitykseen. Tämän haastattelun voi katsoa tästä.
Artikkeli: Miten kesän 2025 säät vaikuttivat marjasatoon pelloilla (2026) 21.9.2026 Tässä jutussa avataan arvioita siitä, miten vuodenaikojen erityiset säätyypit näyttävät vaikuttavan avomaan marjasatoihin. Vuoden 2025 säätilat olivat vaihtelevia, sillä koettiin niin kuivia, sateisia kuin helteisiäkin jaksoja. Muutoksia näkyi myös lämpötilasummissa. Eri puolilla Suomea säätilat eivät kuitenkaan ole samoja ja satomäärät vaihtelivat.
Artikkeli: Sateisuus kasvaa ja lumensyvyys madaltuu. Pohjois-Savon sää jo muuttunut (2026) 21.9.2026 Tässä artikkelissa kerrotaan, miten ilmastonmuutos on jo vaikuttanut Pohjois-Savossa. Esimerkiksi kuumia päiviä on jo enemmän ja lumensyvyys on matalampi. Tiedot on saatu sääaineistosta 1960-luvulta lähtien. Tulevaisuuden sääskenaarioita avaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Anton Laakso. Skenaarioiden perusteella tulevaisuuden talvet näyttävät selvästi nykyistä lauhkeammilta, ja kevään, kesän ja syksyn sateisuuden painopisteet muuttuvat. Marjanviljelijöiden näkökulmasta muutoksiin kannattaa ainakin varautua.
Yhdessä markkinoille – käytännön askeleita tasalaatuisen viljaerän kokoamiseen -webinaarin tallenne 15.9.2026 ”Yhdessä markkinoille – käytännön askeleita tasalaatuisen viljaerän kokoamiseen” -webinaari järjestettiin 6.8.2026 osana ”Datasta tulevaisuuden viljatilan kilpailuetu” – webinaarisarjaa. Webinaarissa pureuduttiin konkreettisiin käytännön yhteistyötapoihin ja käytiin jyväskyläläisellä viljatilalla katsomassa, millaisia käytännön toimia jyväskyläläiset viljelijät ovat tehneet yhteistyön käynnistämiseksi: miten laatuanalyyseja hyödynnetään jo ennen puintia ja sen aikana, millä tavoin analyysitietoa jaetaan tilojen kesken ja miten tieto ohjaa päätöksentekoa yhteisen tasalaatuisen viljaerän kokoamisessa. Ennakointi ja riskienhallinta on keskeisessä asemassa sadon määrän ja laadun varmistamisessa, ja viljelijäyhteisössä tämä edellyttää sujuvaa, luottamukseen perustuvaa datan jakamista ja sen tavoitteellista hyödyntämistä. Tilaisuuden sisältö: Tilaisuuden avaus / Jaana Sinipuro, DataSpace Europe Tikkakosken kuulumiset ja kokemuksia tilojen yhteistyöstä / Heli Turpeinen, Jamk + viljelijät Uudisraivaajan suorat sanat: Mitä tarvitaan, jotta tutkimuksesta päästään käytäntöön / Markus Eerola, Knehtilän luomutila Kysymyksiä ja keskustelua Webinaarisarjan ensimmäisen osan tallenteen löydät täältä . Webinaari järjestettiin osana Datapellon uudisraivaajat-hanketta, joka on Euroopan Unionin osarahoittama.
