Hevostallien hyvät käytänteet-vinkkivihko

Hevostallien hyvät käytänteet -vinkkivihko kokoaa käytännönläheisiä vinkkejä ja toimintamalleja hevostallien arkeen. Vihkosta voi poimia omaan toimintaan sopivia käytänteitä esimerkiksi hevosten hyvinvointiin, turvallisuuteen, talliympäristön toimivuuteen, ympäristövastuuseen sekä tallin päivittäisten toimintojen kehittämiseen.

Vihkossa esiteltävät käytänteet ovat hevostalleilla testattuja, ja niiden käyttäjät ovat arvioineet käytänteiden hyötyjä, toimivuutta ja mahdollisia haasteita käytännön talliarjessa. Materiaali tarjoaa helposti lähestyttäviä kehittämisideoita ja kannustaa tallitoimijoita arvioimaan omia toimintatapojaan sekä löytämään uusia ratkaisuja vastuulliseen ja kestävään toimintaan.

Vinkkivihko on suunnattu hevostalleille, alan yrittäjille ja muille hevostoimijoille. Materiaali on tuotettu osana Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit -hanketta vuosina 2024–2026.

Vastuullinen hevosenpito-tiekartta

Vastuullinen hevosenpito -tiekartta tarjoaa hevosalan yrittäjille ja tallitoimijoille käytännön vinkkejä, työkaluja ja materiaaleja vastuullisen hevosenpidon ja yritystoiminnan kehittämiseen. Tiekartan avulla toimintaa voidaan kehittää omaan tahtiin valitsemalla juuri ne teemat, jotka ovat tallille tai yritykselle ajankohtaisia.

Tiekartan keskeiset teemat ovat ympäristövastuullisuus, sujuva talliarki, yrittäjyys ja kannattavuus sekä asiakastyytyväisyys ja viestintä. Sisällöt kokoavat yhteen käytännön ratkaisuja, hyviä toimintamalleja ja kehittämisen tueksi laadittuja materiaaleja hevosalan arkeen.

Tiekartta tukee tallien vastuullisuutta, kestävää kehittämistä ja kilpailukykyä sekä auttaa tunnistamaan uusia kehittämismahdollisuuksia käytännönläheisellä tavalla. Materiaali on tuotettu osana Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit -hanketta vuosina 2024–2026.

Vastuullisen tallitoiminnan kehittämistyökirja julkaistu

Vastuullisen tallitoiminnan kehittämistyökirja tarjoaa hevosalan yrittäjille ja tallitoimijoille käytännön työkalun vastuullisuuden arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen. Työkirja sisältää arviointikysymyksiä, kehittämissuunnitelmapohjia ja viestinnän työkaluja sosiaalisen, ympäristö- ja taloudellisen vastuullisuuden teemoista, kuten työhyvinvoinnista, hevosten hyvinvoinnista, turvallisuudesta, ympäristövastuusta ja talouden hallinnasta.

Työkirja perustuu kansainvälisesti tunnettuun ESG-viitekehykseen (Environmental, Social, Governance), jota on sovellettu käytännönläheisesti hevostallien tarpeisiin. Materiaali on tuotettu osana Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit -hanketta vuosina 2024–2026.

Matka maaseudulle: Kuluttajatutkimus maaseutumatkailun nykytilasta ja kehittämistarpeista 2024-2025 (raportti)

Valtakunnallinen Rural Finland Tourism Hub -hanke toteutti laajan kyselypohjaisen replikaatiotutkimuksen vuosina 2024 ja 2025. Tutkimus kohdistui maaseutumatkailun kuluttajiin ja sen tarkoitus oli selvittää maaseutukontekstissa tapahtuvan vapaa-aikamatkailun koronapandemian jälkeisen tilan sekä kuluttajien näkemykset kehittämistarpeista. Vaikka suunnittelussa huomioitiin kansainvälisetkin näkökulmat, toteutus kohdisti tulokset vahvasti kotimaiseen maaseutumatkailuun.

Maaseutumatkailun vetovoima perustuu luontoon, rauhaan ja omatoimisuuteen. Kuluttajakysely 2024–2025 osoittaa, että kiinnostus on vakaata ja asiakastyytyväisyys erittäin korkea, mutta kasvua rajoittavat saavutettavuus ja palvelujen löydettävyys. Tulevaisuudessa kehittämisen painopisteet ovat digitaalisuudessa, ympärivuotisuudessa ja vastuullisessa laadussa.

Muodostunut maaseutumatkailijan profiili painottuu keski-ikäisiin ja ikääntyviin kotimaanmatkailijoihin, jotka arvostavat luontoa, rauhallisuutta ja omatoimista liikkumista. He matkustavat usein puolison kanssa, hyödyntävät tuttua tai vuokrattua mökkiä ja etsivät selkeitä, helposti löydettäviä palveluja ilman massaturismin piirteitä.

Kuortin avantopaikan aurinkovoimakokeilu

Kuortin avantopilotin kokeilu, joka toteutettiin aurinkovoimalla, aloitettiin kevät-talvella 2026. Kokeilun taustalla oli avannon pitämisen haaste sähköttömässä paikassa, sillä monet avantopaikat sijaitsevat syrjäisissä luonnonolosuhteissa ilman sähköliittymiä. Tavoitteena oli selvittää, voisiko aurinkovoima tarjota riittävän energian avannon sulanapitoon talvikuukausina. Kokeilu toteutettiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja sisälsi aurinkopaneelin, akun ja pumpun.

Kokeilu alkoi helmikuun lopussa ja avannon käyttö käynnistyi nopeasti käyttäjien suurta kiinnostusta osoittaen. Aurinkosähkön tuotanto vaihteli sääolosuhteiden mukaan, mutta järjestelmä toimitti riittävästi energiaa avannon sulana pitämiseen kevätkaudella. Erityisesti maaliskuussa tuotanto oli hyvällä tasolla. Kokeilu vahvisti, että aurinkovoima voi toimia tehokkaasti kevättalvella, vaikka se ei yksin riitä koko talven tarpeisiin.

Käyttäjäpalautteen perusteella avantopaikan toimivuus koettiin hyvänä, ja pukutila mahdollisti kätevän käytön. Kokeilun aikana saatiin arvokasta tietoa järjestelmän toiminnasta, energiankulutuksesta ja akkun kapasiteetista, erityisesti heikommissa sääolosuhteissa. Jatkokehitysmahdollisuuksia arvioitiin, kuten toimivien energiaratkaisujen mukauttamista eri kausille ja käyttötarkoituksille.

Kokonaisuudessaan Kuortin kokeilu tarjosi uusia näkökulmia aurinkovoiman hyödyntämiseen avantouinnissa, ja aktivoitui kiinnostusta vastaavien ratkaisujen toteuttamiseen muissa samanlaisissa ympäristöissä. Se myös korosti yhteistyön tärkeyttä ja yhteisön sitoutumista projektin onnistumiseen.

Kokeilu oli osa Päijänne-Leaderin Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hanketta, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus (nykyisin Kaakkois-Suomen Elinvoimakeskus) Euroopan maaseuturahastosta. Tavoitteena oli selvittää, voisiko aurinkovoimaan perustuva ratkaisu tuoda uusia palveluita myös sähköttömiin kohteisiin.

Visit Finland STF HUB Train the Trainer verkoston virtuaalisten aamukahvien materiaali

Verkoston aamukahvit ovat suunnattu matkailun opetushenkilöstölle ja kouluttajille. Aamukahveilla läpikäydään STF kuulumiset ja siellä on mahdollista esittää kysymyksiä esim. STF-ohjelmasta, materiaaleista ja STF-demosta. Lisäksi ohjelmassa on muita ajankohtaisia aiheita

Verkoston tavoitteena on vahvistaa Suomen kestävän matkailun verkostoa koulutuspuolella ja kannustaa toinen toisiaan. Verkostoa ylläpitää Visit Finland yhteistyössä Rural Finland Tourism Hub-hankkeen kanssa.

Tässä tietkortissa on tiistaina 5.5.2026 klo 9–10 verkoston aamukahvien materiaali:

-STF-ohjelman ajankohtaiset, Hanna Muoniovaara, Visit Finland

-Vihreän matkailun verkko opetusmateriaaleja, Teija Nuurma, GreenTEA-hanke

-Luontopositiivinen matkailu, Esko Sorakunnas, Visit Finland Akatemia valmentaja

Voit tutustua GreenTEA-hankkeen tuottamiin opetusmateriaaleihin rekisteröitymällä osoitteessa https://greenteaproject.eu/

Verkostolla on LinkedIn:ssä keskustelu ryhmä; liittykää mukaan sinne tästä linkistä (26) Train the Trainer -verkosto / Sustainable Travel Finland | Groups | LinkedIn

Henkinen kriisinkestävyys

Henkinen kriisinkestävyys –webinaari kokosi yhteen asiantuntijoita eri toimialoilta tarkastelemaan, miten yksilöiden ja yhteisöjen psyykkistä resilienssiä voidaan vahvistaa arjessa sekä häiriö- ja poikkeustilanteissa. Webinaarissa käsiteltiin henkisen kriisinkestävyyden merkitystä osana kokonaisturvallisuutta, järjestöjen ja yhteisöjen roolia sekä käytännön keinoja vahvistaa varautumista paikallistasolla.

Tilaisuus sisälsi suomen- ja ruotsinkielisiä asiantuntijapuheenvuoroja, joissa tarkasteltiin mm. psykososiaalista tukea, yhteisöllisyyttä, seurakuntien ja järjestöjen roolia sekä toiminnan jatkuvuutta kriisitilanteissa. Materiaalit tarjoavat näkökulmia ja työkaluja henkisen kriisinkestävyyden kehittämiseen niin yksilöille, yhteisöille kuin organisaatioille.

Webbinariet om mental kristålighet samlade experter från olika sektorer för att granska hur individers och gemenskapers psykiska resiliens kan stärkas i vardagen samt vid störningar och krissituationer. Under webbinariet behandlades betydelsen av mental kristålighet som en del av den övergripande säkerheten, organisationers och gemenskapers roll samt praktiska sätt att stärka beredskapen på lokal nivå.

Evenemanget innehöll expertanföranden på både finska och svenska, där man bland annat lyfte fram psykosocialt stöd, gemenskapens betydelse, församlingars och organisationers roll samt verksamhetens kontinuitet i krissituationer. Materialet erbjuder perspektiv och verktyg för att utveckla den mentala kriståligheten hos individer, gemenskaper och organisationer.

Suomenkieliset puheenvuorot
• Projektikoordinaattori Henna Nyrhinen, Vaasan kaupunki
• Hanketyöntekijä Elina Lehto, Pro gradu -tutkielma resilienssistä ja
henkisestä kriisinkestävyydestä
• Psykososiaalisen tuen asiantuntija Maria Viljanen, SPR:n
psykologien valmiusryhmän koordinaattori
• Kyläasiantuntija Mari Viljanmaa, Kehittämisyhdistys Liiveri ry

Ruotsinkieliset puheenvuorot:
• Korsnäs församling Rose-Maj Friman, kyrkoherde
• Psykosociala Förbundet Camilla Roslund-Nordling, rådgivare i
livshantering
• Marthaförbundet Marika Danielsson, utvecklare och sakkunnig i
beredskap
• Sakkunnig inomlandsbygdsutveckling Roger Norrgård,
Svenskfinlands Byar

Webinaari toteutettiin 7.5. yhteistyössä SBÄR – Viisas kylä varautuu– ja Kyläturvallisuus Kyrönmaalla -hankkeiden kanssa. Molemmat hankkeet ovat saaneet osarahoitusta Euroopan unionilta.
Webbinariet genomfördes den 7 maj i samarbete med projekten SBÄR – Smarta byn är redo och Kyläturvallisuus Kyrönmaalla. Båda projekten har fått delfinansiering från Europeiska unionen.

Kalaleader-toiminnan 2021–2027 väliarviointi

Kalaleader-toiminta on kehittämistä paikallisesti alhaalta ylös -periaatteella. Toiminta perustuu yhteisölähtöisyyteen, alueiden omiin tarpeisiin ja vahvuuksiin sekä paikallisen asiantuntemuksen hyödyntämiseen. Suomessa kalaleaderit toimivat Leader-ryhmien yhteydessä. Kalaleader-ryhmät rahoittavat alueellisia hankkeita paikallisten strategioidensa mukaisesti ja auttavat paikallisia toimijoita mm. hankkeiden ideoinnissa, rahoituksen hakemisessa, verkostojen rakentamisessa ja kalatalouteen liittyvissä käytännön kysymyksissä.

Työn tavoitteena oli laatia arviointi Manner-Suomen kymmenen kalaleader-ryhmän strategioiden toteutumisesta vuoteen 2025 mennessä.  Selvitys kattaa myös kalaleader-ryhmien rahoittamat hankkeet, sekä ryhmän aktivointi- ja neuvontatoiminnan ja oman hanketoiminnan ohjelmakaudella 2021–2027 vuoden 2025 loppuun saakka. Arviointia tullaan käyttämään tulosten keräämiseksi ohjelmakauden raportointiin ja vaikuttavuusviestintää varten sekä Kalaleader-työn kehittämiseksi.

Off season osaamisryhmän tapaamisen materiaalit #ruralfinlandtourismhub

Ensimmäisen tapaamisen sisältönä 24.4.2026 oli:

Orientaatio – mitä off season tarkoittaa markkinana ja kehittämisen näkökulmasta? 

Off season nähdään usein hiljaisena aikana – mutta mitä jos kyse onkin erilaisesta kysynnästä, uusista kohderyhmistä ja matkailun rytmeistä, jotka eivät noudata kotimaisia sesonkeja?

Ketkä matkustavat sesongin ulkopuolella ja miksi? Millaisia mahdollisuuksia tämä avaa maaseutumatkailun kehittämiselle – ja miten kehittäjänä voi tunnistaa niistä realistisia suuntia omalle alueelle?

Tilaisuudessa tarkasteltiin matkailun trendejä, erilaisia kohderyhmiä sekä off season -kehittämisen keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia.

Valmentajana toimi Greta Tanskanen, Nordic Marketing Finland Oy

 

Toinen tapaaminen oli 13.5.2026:

Tapaamisen sisältönä on:
Tuotekehitys – miten ideasta syntyy ostettava matkailutuote?
Hyvä idea ei vielä tee tuotteesta myytävää – mutta milloin matkailupalvelu on oikeasti ostettavissa oleva tuote?
Miten tuotteita kehitetään niin, että ne vastaavat valittujen kohderyhmien tarpeisiin? Entä miten sama tuote voi näyttäytyä eri tavoin eri asiakkaille – tai eri myyntikanavissa?
Tässä verkkotilaisuudessa tarkastellaan tuotekehitystä käytännönläheisesti kehittäjän näkökulmasta. Tilaisuudessa keskitytään siihen, miten ideoista edetään kohti selkeitä, kohdennettuja ja myytäviä tuotteita.
Tilaisuudessa käsitellään tiiviisti:
-miten tuotteita ideoidaan kohderyhmälähtöisesti
-milloin tuote on ostettavissa kuluttajalle
-miten sama tuote muotoutuu eri kohderyhmille eri tavoin
-mitä eroa on kuluttajamyynnillä ja B2B-myyntiin soveltuvalla tuotteella
Valmentajana toimi Suvi Ahola, Nordic Marketing Finland Oy
Osaamisryhmä on osa Rural Finland Tourism Hub-hanketta ja sitä rahoittaa  Euroopan maaseuturahasto.

Infograph: QuantiFarm Toolkit – Growth and Visibility for AgTech Stakeholders

The QuantiFarm Toolkit infographic presents a framework and set of tools through which DAT application providers can connect their solutions to a European, research‑based evaluation process. The toolkit supports systematic assessment of application impacts, cost–benefit performance and implementation requirements. Its aim is to enhance visibility, comparability and uptake in advisory services, while supporting market access and building trust at farm level.