Uusi matkailijatutkimus avaa kuvaa Satakunnan matkailusta 9.11.2026 Uusi matkailijatutkimus avaa kuvaa Satakunnan matkailusta Millaisia matkailijoita Satakunnassa käy, kuinka pitkään he viipyvät ja mihin he käyttävät rahaa? Uusi Satakunnan matkailujatutkimus kokoaa ajankohtaista tietoa maakunnan kotimaisista ja kansainvälisistä matkailijoista, heidän liikkumisestaan, majoittumisestaan, rahankäytöstään, inspiraation lähteistään ja aktiviteeteistaan. Vuonna 2025 Satakunnassa vieraili arviolta 1,7 miljoonaa kotimaista ja noin 70 000 ulkomaista matkailijaa, joiden rahankäyttö maakunnassa oli yhteensä noin 220 miljoonaa euroa. Selvitys nostaa esiin myös kasvun mahdollisuuksia: erityisesti matkailijoiden viipymän pidentämisessä ja palveluostojen lisäämisessä on potentiaalia. Tutkimus on toteutettu ÄLYÄ Matkassa-hankkeessa ja se on Euroopan unionin osarahoittama.
Viherpesudirektiivi käytännössä – näin vastuullisuudesta saa viestiä (webinaarin materiaali) 4.11.2026 🌿EU:n uusi vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi (viherpesudirektiivi) astui voimaan 27. syyskuuta 2026. Sen tavoitteena on suojella kuluttajia harhaanjohtavalta markkinoinnilta eli viherpesulta. Tuleva sääntely muuttaa tapaa, jolla yritykset voivat viestiä tuotteidensa, palveluidensa ja toimintansa ympäristövaikutuksista. Webinaarissa 3.11.2026 käytiin käytännönläheisesti läpi, mitä viherpesudirektiivi tarkoittaa, miksi sitä tarvitaan ja miten se vaikuttaa yritysten viestintään ja markkinointiin. Tilaisuus oli suunnattu erityisesti maaseudun yrittäjille ja yritystoiminnan kehittäjille sekä vastuullisuusviestinnän parissa työskenteleville. Webinaari tarjosi hyödyllistä tietoa esimerkiksi matkailu-, maatalous-, ruoka- ja elintarvikealan yrityksille sekä muille maaseudulla toimiville yrityksille. Asiantuntijoina webinaarissa Jenni Laininen, Laininen Law, ja Niklas Kaskeala, The Activist Agency. Jenni on vastuullisuusviestintään ja ympäristöväittämiin perehtynyt asianajaja. Hän on ollut mukana laatimassa useita Mitä saa sanoa? -oppaita sekä hiili- ja luonnonarvomarkkinoiden viestinnän pelisääntöjä. Jennin vastuulla on varmistaa, että suositukset nojaavat lainsäädäntöön ja sen käytännön tulkintaan. Niklas on vastuullisuusviestintään, vaikuttamiseen ja markkinamuotoiluun erikoistunut The Activist Agencyn perustajaosakas. Hän on ollut mukana laatimassa vastuullisuusviestinnän oppaita ja tukee yrityksiä siinä, miten ympäristö- ja vastuullisuustyöstä voidaan viestiä vaikuttavasti ilman viherpesua. Niklaksen vastuulla on tuoda suosituksiin erityisesti viestinnän, markkinoinnin ja yritysten käytännön tekemisen näkökulma. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa 18.11.2026 saakka: Webinaari oli osa Ilmastotaitaja–hankkeen toimintaa, jota rahoittaa Uudenmaan elinvoimakeskus Euroopan maaseuturahastosta sekä osa Rural Finland Tourism Hub -hankkeen toimintaa, jota rahoittaa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus Euroopan maaseuturahastosta.
Kyläturvallisuuden käsikirja – Kanta-Häme: kyläturvallisuuden ylläpito ja kehittäminen 2.11.2026 Tämän tietokortin materiaalit perustuvat Kyläturva-hankkeessa kehitettyyn Kyläturvallisuuden toimintamalli – Kanta-Häme -käsikirjaan. Toimintamalli tarjoaa kyläyhteisöille käytännönläheisen etenemispolun kyläturvallisuustoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Sen tavoitteena on vahvistaa kylien turvallisuuskulttuuria, yhteisöllisyyttä, omatoimista varautumista sekä yhteistyötä kuntien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Tietokortin materiaalit täydentävät käsikirjan sisältöjä tarjoamalla lisätietoa, valmiita työkaluja sekä ohjeita niiden hyödyntämiseen. Materiaalien avulla kylät voivat soveltaa toimintamallia omiin lähtökohtiinsa ja kehittää turvallisuustyötään vaiheittain omien tarpeidensa mukaisesti. Ylläpito ja kehittäminen Kyläturvallisuuden toimintamalli antaa raamit työlle ja ideoita toteutuksen pohjaksi. Tarkoituksena on, että työ kyläturvallisuuden edistämiseksi ei ole kertaluonteista, vaan jatkuvasti etenevää, kehittyvää ja ylläpidettävää. Kehittämisen tukena voi käyttää sopivaa menetelmää, kuten Demingin ympyrää (Deming 1993), joka tarjoaa selkeän rakenteen jatkuvalle parantamiselle. Se jakautuu neljään selkeään sykliin: Suunnittele (Plan) Toteuta (Do) Arvioi (Check) Paranna (Act). Käytännöllinen ratkaisu on sisällyttää säännöllinen kehittäminen osaksi vuosikelloa. Kyläturva-hankkeessa pilotoitu kyläturvallisuuden vuosikello on käyttökelpoinen ja pitkäjänteinen työkalu oman kylän turvallisuustyöhön. Sen avulla voi nähdä koko vuoden tapahtumat kokonaisuutena ja sitä on helppo vuoden aikana tarkentaa ja muokata. Vuosikellon avulla ehkäistään turvallisuustyön kasautuminen vain tietylle ajanjaksolle tai vain tiettyjen henkilöiden toteuttamaksi. Vuosikello voi toimia myös yleisenä kylän tapahtumakalenterina. Vuosikelloa ei tarvitse tehdä valmiiksi kerralla. Sitä voidaan täydentää ja päivittää vuoden mittaan uusien tarpeiden, tapahtumien ja kokemusten perusteella. Vuoden lopussa vuosikello toimii myös hyvänä arvioinnin välineenä: mitä toteutui suunnitellusti, mitä jäi tekemättä ja mitä kannattaa kehittää seuraavana vuonna. Tämän tietokortin sisältö: Kyläturvallisuuden vuosikello, suunnittelupohja (tulossa) Vaikka toimintamalli on kehitetty Kanta-Hämeessä, sen periaatteet, työkalut ja toimintatavat ovat hyödynnettävissä kyläyhteisöissä eri puolilla Suomea. Materiaalit soveltuvat niin kyläturvallisuustoimintaa käynnistäville kuin sitä jo kehittäville kylille. Käsikirja on saatavilla täällä (linkki tulossa). Kyläturva-hankkeen toteuttivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Hämeen Kylät ry 1.9.2024-31.12.2026. Hankkeen rahoitti Euroopan maaseuturahasto 2023–2027.
Kyläturvallisuuden käsikirja – Kanta-Häme: Häiriötilanteiden viestintä (kyläradio) 2.11.2026 Tämän tietokortin materiaalit perustuvat Kyläturva-hankkeessa kehitettyyn Kyläturvallisuuden toimintamalli – Kanta-Häme -käsikirjaan. Toimintamalli tarjoaa kyläyhteisöille käytännönläheisen etenemispolun kyläturvallisuustoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Sen tavoitteena on vahvistaa kylien turvallisuuskulttuuria, yhteisöllisyyttä, omatoimista varautumista sekä yhteistyötä kuntien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Tietokortin materiaalit täydentävät käsikirjan sisältöjä tarjoamalla lisätietoa, valmiita työkaluja sekä ohjeita niiden hyödyntämiseen. Materiaalien avulla kylät voivat soveltaa toimintamallia omiin lähtökohtiinsa ja kehittää turvallisuustyötään vaiheittain omien tarpeidensa mukaisesti. Häiriötilanteiden viestintä Kun tavanomaiset viestintäverkot toimivat kylät voivat tukea viranomaisviestintää välittämällä paikallisesti ajankohtaista tietoa. Kyläturvaryhmä voi seurata viranomaistiedotteita, jakaa tietoa kyläläisille sovituissa kanavissa ja auttaa tavoittamaan myös ne asukkaat, jotka eivät käytä sähköisiä palveluja. Kylän omat viestintäkanavat, kuten sähköpostilistat, sosiaalisen median ryhmät, verkkosivut ja tekstiviestiketjut, täydentävät viranomaisviestintää ja nopeuttavat tiedon välittymistä paikallisesti. Kun tavanomaiset viestintäyhteydet eivät ole käytettävissä tai niiden toiminta on häiriintynyt kyläradio on viestinnän varajärjestelmä, jonka avulla kyläyhteisö voi välittää tietoa ja pitää yhteyttä viranomaisiin. Kyläradioviestintä toimii niin sanottujen metsästysradioiden käyttämällä RHA68-taajuusalueella. Paremman kattavuuden saavuttamiseksi lisäksi tarvitaan tukiasema. Tukiasema(t) yhdessä radiopuhelimien kanssa muodostavat viestintäverkon, kyläradion. Kyläradion kautta välitettävän tiedon kulkeminen viranomaisille on suunniteltava paikallisesti sekä mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä paikallisen sopimuspalokunnan ja pelastuslaitoksen kanssa. Tämän tietokortin sisältö: Kyläradion puheohje (tulossa) Kyläradion käyttöönotto (tulossa) Kyläradioharjoitus (esimerkki) (tulossa) Vaikka toimintamalli on kehitetty Kanta-Hämeessä, sen periaatteet, työkalut ja toimintatavat ovat hyödynnettävissä kyläyhteisöissä eri puolilla Suomea. Materiaalit soveltuvat niin kyläturvallisuustoimintaa käynnistäville kuin sitä jo kehittäville kylille. Käsikirja on saatavilla täällä (linkki tulossa). Kyläturva-hankkeen toteuttivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Hämeen Kylät ry 1.9.2024-31.12.2026. Hankkeen rahoitti Euroopan maaseuturahasto 2023–2027.
Kyläturvallisuuden käsikirja – Kanta-Häme: Kylän turvallisuusosaamisen vahvistaminen 2.11.2026 Tämän tietokortin materiaalit perustuvat Kyläturva-hankkeessa kehitettyyn Kyläturvallisuuden toimintamalli – Kanta-Häme -käsikirjaan. Toimintamalli tarjoaa kyläyhteisöille käytännönläheisen etenemispolun kyläturvallisuustoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Sen tavoitteena on vahvistaa kylien turvallisuuskulttuuria, yhteisöllisyyttä, omatoimista varautumista sekä yhteistyötä kuntien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Tietokortin materiaalit täydentävät käsikirjan sisältöjä tarjoamalla lisätietoa, valmiita työkaluja sekä ohjeita niiden hyödyntämiseen. Materiaalien avulla kylät voivat soveltaa toimintamallia omiin lähtökohtiinsa ja kehittää turvallisuustyötään vaiheittain omien tarpeidensa mukaisesti. Kylän turvallisuusosaamisen vahvistaminen koulutuksilla, harjoituksilla ja tapahtumissa Kylän turvallisuus ja varautuminen perustuvat ihmisten osaamiseen. Kun kyläläisillä on tietoa, taitoja ja valmiuksia toimia erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa, koko yhteisön selviytymiskyky vahvistuu. Turvallisuusosaamista voidaan vahvistaa järjestämällä koulutuksia, harjoituksia ja tietoiskuja sekä kannustamalla kyläläisiä osallistumaan eri toimijoiden tarjoamiin kursseihin. Osaamisen vahvistamisen lisäksi harjoittelu auttaa varmistamaan, että suunnitelmat toimivat myös käytännössä. Erilaiset kylätapahtumat ovat käytännönläheinen tapa tuoda turvallisuus ja varautuminen osaksi kylän arkea. Ne tarjoavat mahdollisuuden oppia uusia taitoja, tutustua kylän toimijoihin ja vahvistaa yhteisöllisyyttä rennossa ilmapiirissä. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ideoivat kymmenen tapahtumakonseptia kyläturvallisuustyöhön liittyen. Käytännön kyläturvallisuustyössä hyvinvoinnin tukeminen konkretisoituu esimerkiksi yhteisöllisinä tapahtumina, vertaistoimintana ja osallistavina toimintamalleina.Yhdessä kylillä! -hetket ovat kylälähtöinen ja helposti käyttöönotettava osa kylän turvallisuustoimintaa. Tämän tietokortin sisältö: Kyläradioharjoitus (tulossa) Häiriötilanteisiin varautumisen harjoittelun toimintakortit (vesikatkos, sähkökatko, metsäpalo) Kyläturva-hankkeessa tuotetut koulutusmateriaalit (aoe.fi-sivustolla) Kyläturvallisuuden teematapahtuma, suunnittelupohja Tapahtumakonsepteja kyläturvallisuustyöhön – ideakortit Kotivara-kokkausilta Yhdessä kylillä! -hetkien toteutusohje Paloturvallisuuskoulutus: Tapahtumaturvallisuus aoe.fi-sivustolla Lukuvinkit: Turvallisuuden teemapäivät kylän yhteisöllistä turvallisuutta edistämässä. Honkonen, A. 2026. Laurea Journal. Hyvinvointi osana kyläturvallisuutta: Hyvinvointihetkien sisältöjen kartoittaminen Kyläturva-hankkeelle. Eerola, A. & Metsola, A. 2025. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu. Yhdessä kylillä! – Hyvinvoinnin edistäminen osana kyläturvallisuuden toimintamallia. Hipp, K., Metsola, A. & Eerola, A. 2026. HAMK Pilkku. Vaikka toimintamalli on kehitetty Kanta-Hämeessä, sen periaatteet, työkalut ja toimintatavat ovat hyödynnettävissä kyläyhteisöissä eri puolilla Suomea. Materiaalit soveltuvat niin kyläturvallisuustoimintaa käynnistäville kuin sitä jo kehittäville kylille. Käsikirja on saatavilla täällä (linkki tulossa). Kyläturva-hankkeen toteuttivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Hämeen Kylät ry 1.9.2024-31.12.2026. Hankkeen rahoitti Euroopan maaseuturahasto 2023–2027.
Kyläturvallisuuden käsikirja – Kanta-Häme: Kylän varautumis- ja turvallisuussuunnitelma 2.11.2026 Tämän tietokortin materiaalit perustuvat Kyläturva-hankkeessa kehitettyyn Kyläturvallisuuden toimintamalli – Kanta-Häme -käsikirjaan. Toimintamalli tarjoaa kyläyhteisöille käytännönläheisen etenemispolun kyläturvallisuustoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Sen tavoitteena on vahvistaa kylien turvallisuuskulttuuria, yhteisöllisyyttä, omatoimista varautumista sekä yhteistyötä kuntien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Tietokortin materiaalit täydentävät käsikirjan sisältöjä tarjoamalla lisätietoa, valmiita työkaluja sekä ohjeita niiden hyödyntämiseen. Materiaalien avulla kylät voivat soveltaa toimintamallia omiin lähtökohtiinsa ja kehittää turvallisuustyötään vaiheittain omien tarpeidensa mukaisesti. Tämän tietokortin sisältö: kylän varautumis- ja turvallisuussuunnitelman mallipohja Suunnitelmaan kootaan kylän varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvät olennaiset tiedot sekä yhdessä sovitut käytännöt. Suunnitelma saa ja pitää olla kylän näköinen! Suunnitelma on kyläyhteisön ja kyläturvaryhmän sisäiseen käyttöön tarkoitettu asiakirja, jota ei tule laittaa esimerkiksi kylän nettisivuille tai sosiaalisen median kanaviin. Suunnitelma voidaan toimittaa kuntaan ja pelastuslaitokselle. Se on heille arvokas tietolähde paikallisista olosuhteista, riskeistä ja käytettävissä olevista resursseista. Alkuperäinen kylän varautumis- ja turvallisuussuunnitelma on valtakunnallisen Kylävara-hankkeen tekemä mallipohja, johon Kyläturva-hanke on tehnyt täydennyksiä. Suunnitelman sisältö: Kylän perustiedot Yhteisöllisyyden vahvistaminen Kylän kokoontumispaikka Turvallisuusosaamisen vahvistaminen Erilaisiin häiriö- ja vaaratilanteisiin varautuminen Asukkaiden ja kyläyhteisön tehtävät häiriötilanteissa Kyläturvaryhmä Lisäksi suunnitelman liitteinä kannattaa olla kylän varautumisen tarkistuslista ja kylävalmiustalon varustelista, jotka löytyvät Kylävara-työkalupakin ladattavista materiaaleista. Vaikka toimintamalli on kehitetty Kanta-Hämeessä, sen periaatteet, työkalut ja toimintatavat ovat hyödynnettävissä kyläyhteisöissä eri puolilla Suomea. Materiaalit soveltuvat niin kyläturvallisuustoimintaa käynnistäville kuin sitä jo kehittäville kylille. Käsikirja on saatavilla täällä (linkki tulossa). Kyläturva-hankkeen toteuttivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Hämeen Kylät ry 1.9.2024-31.12.2026. Hankkeen rahoitti Euroopan maaseuturahasto 2023–2027.
Kyläturvallisuuden käsikirja – Kanta-Häme: Riskien, resurssien ja rakenteiden kartoittaminen 2.11.2026 Tämän tietokortin materiaalit perustuvat Kyläturva-hankkeessa kehitettyyn Kyläturvallisuuden toimintamalli – Kanta-Häme -käsikirjaan. Toimintamalli tarjoaa kyläyhteisöille käytännönläheisen etenemispolun kyläturvallisuustoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Sen tavoitteena on vahvistaa kylien turvallisuuskulttuuria, yhteisöllisyyttä, omatoimista varautumista sekä yhteistyötä kuntien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Tietokortin materiaalit täydentävät käsikirjan sisältöjä tarjoamalla lisätietoa, valmiita työkaluja sekä ohjeita niiden hyödyntämiseen. Materiaalien avulla kylät voivat soveltaa toimintamallia omiin lähtökohtiinsa ja kehittää turvallisuustyötään vaiheittain omien tarpeidensa mukaisesti. Kylän riskien, resurssien ja rakenteiden kartoittaminen Riskiarvioita tehdään kansallisesti ja alueellisesti. Sisäministeriön julkaisema Kanta-Hämeen alueellinen riskiarvio on vuodelta 2023. Kylien oman riski- ja resurssikartoituksen kannattaa pohjautua sekä paikallisiin havaintoihin että alueellisessa riskiarviossa tunnistettuihin uhkiin. Kylällä tai kyläalueella voi olla paikallisia erityispiirteitä ja kylän sekä kyläturvaryhmän voi olla hyvä pohtia oman alueensa riskejä ja myös saatavilla olevia resursseja. Näin turvallisuustyö kohdistuu niihin tilanteisiin, joihin alueella on arvioitu olevan suurin varautumistarve, ja hyödynnettävissä on mahdollisimman paljon erilaisia resursseja. Tämän tietokortin sisältö: Kyläturva-hanke: riski- ja resurssikartta Videot Kyläturva-hankkeen aoe.fi-sivustolla Riski- ja resurssikartoituksen tekeminen Riskien arviointi Paloturvallisuuskoulutus: Riskien tunnistaminen ja arviointi Paloturvallisuuskoulutus: Pelastussuunnitelma ja turvallisuuskävely Paloturvallisuuskoulutus: Kylätalon rakenteellinen ja tekninen paloturvallisuus Vaikka toimintamalli on kehitetty Kanta-Hämeessä, sen periaatteet, työkalut ja toimintatavat ovat hyödynnettävissä kyläyhteisöissä eri puolilla Suomea. Materiaalit soveltuvat niin kyläturvallisuustoimintaa käynnistäville kuin sitä jo kehittäville kylille. Käsikirja on saatavilla täällä (linkki tulossa). Kyläturva-hankkeen toteuttivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Hämeen Kylät ry 1.9.2024-31.12.2026. Hankkeen rahoitti Euroopan maaseuturahasto 2023–2027.
Koulutustallenteet jätevesilietteestä ja mädätteestä 29.10.2026 Kouluttaudu maksuttomasti Kasvitaidon koulutustallenteiden avulla: 22.10.2026 Mädätettä pellolle, miten ja miksi?: Video sekä artikkeli 19.3.2026 Jätevesiliete puntarissa: ravinneaarre vai riesa pellolla? Video Kasvitaito 2.0 kouluttaa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella 2024-2027! Katso tulevat koulutukset ja tapahtumat https://laari.info/kasvitaito2 Kasvitaidon kaikki videot YouTubessa Kasvitaito 2.0
Kyläturvallisuuden käsikirja – Kanta-Häme: Kylän organisoituminen ja viestintä 29.10.2026 Tämän tietokortin materiaalit perustuvat Kyläturva-hankkeessa kehitettyyn Kyläturvallisuuden toimintamalli – Kanta-Häme -käsikirjaan. Toimintamalli tarjoaa kyläyhteisöille käytännönläheisen etenemispolun kyläturvallisuustoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Sen tavoitteena on vahvistaa kylien turvallisuuskulttuuria, yhteisöllisyyttä, omatoimista varautumista sekä yhteistyötä kuntien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Tietokortin materiaalit täydentävät käsikirjan sisältöjä tarjoamalla lisätietoa, valmiita työkaluja sekä ohjeita niiden hyödyntämiseen. Materiaalien avulla kylät voivat soveltaa toimintamallia omiin lähtökohtiinsa ja kehittää turvallisuustyötään vaiheittain omien tarpeidensa mukaisesti. Kylän organisoituminen ja viestintä Kyläturva-hanke suosittelee kyläturvaryhmän perustamista jokaiseen (Kanta-Hämeen) kylään. Kyläturvaryhmä on vapaaehtoisista kyläläisistä koostuva ryhmä, jonka tehtävänä on edistää omalta osaltaan kylän turvallisuutta ja turvallisuuskulttuuria yhdessä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa sekä toimia viranomaisten ja kunnan kumppanina turvallisuusasioissa. Tehtäviin kuuluu myös laatia, päivittää ja ylläpitää kylän turvallisuus– ja varautumissuunnitelmaa sekä varmistaa häiriötilanteita varten kylän viestintäkäytäntöjä. Kyläturvaryhmästä valitaan yhteyshenkilö eli kyläturvahenkilö ja hänelle varahenkilö, joiden tiedot välitetään kunnalle ja pelastuslaitokselle. Kanta-Hämeen osalta tämän työn on tehnyt Hämeen Kylät ry. Kyläturvahenkilö toimii kylän yhteyshenkilönä kunnan, pelastuslaitoksen ja muiden viranomaisten suuntaan. Kyläturvallisuudesta ja siihen liittyvästä toiminnasta viestiminen monipuolisesti on ensiarvoisen tärkeää, jotta kaikki paikalliset asukkaat ovat tietoisia oman alueensa turvallisuustoimista, oppivat lisää aiheesta ja heitä voidaan innostaa varautumisen ja turvallisuuden edistämiseen. Luontevinta on soveltaa viestinnässä omalle kylälle toimivia tapoja ja jo käytössä olevia kanavia. Onnistunut kyläturva-aiheinen viestintä vaatii aktiivisuutta, suunnitelmallisuutta ja monipuolisuutta. Pelkkä tieto kyläturvallisuudesta ei vielä saa ihmisiä mukaan. Innostaminen alkaa siitä, että kyläläinen kokee asian koskevan itseään ja tietää, miten juuri hän voi osallistua. Kynnys kannattaa pitää matalana. Toinen tärkeä asia on luottamus, joka rakentuu arjen pienissä kohtaamisissa, ja siksi turvaverkko pitää kutoa ennen kuin sitä tarvitaan. Ihmiset lähtevät mukaan, kun he uskaltavat kysyä, ehdottaa ja erehtyä ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta. Tämän tietokortin sisältö: Kyläturvaryhmä ja kyläturvahenkilö -video Artikkeli: Luottamus on kyläyhteisön tärkein turvavaruste. Jokela-Ylipiha, A. 2026. Laurea Journal. Luottamus yhteisön voimavarana -koulutuksen tallenteet, aiheina Miksi luottamus on kylän tärkein turvavaruste? Miten luottamus syntyy ja miksi eri ihmisillä eri tavoin? Vuorovaikutus turvallisuuden rakentajana: kolme työkalua Vaikka toimintamalli on kehitetty Kanta-Hämeessä, sen periaatteet, työkalut ja toimintatavat ovat hyödynnettävissä kyläyhteisöissä eri puolilla Suomea. Materiaalit soveltuvat niin kyläturvallisuustoimintaa käynnistäville kuin sitä jo kehittäville kylille. Käsikirja on saatavilla täällä (linkki tulossa). Kyläturva-hankkeen toteuttivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Hämeen Kylät ry 1.9.2024-31.12.2026. Hankkeen rahoitti Euroopan maaseuturahasto 2023–2027.
Kyläturvallisuuden käsikirja – Kanta-Häme: Kyläturvaillan järjestäminen 28.10.2026 Tämän tietokortin materiaalit perustuvat Kyläturva-hankkeessa kehitettyyn Kyläturvallisuuden toimintamalli – Kanta-Häme -käsikirjaan. Toimintamalli tarjoaa kyläyhteisöille käytännönläheisen etenemispolun kyläturvallisuustoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Sen tavoitteena on vahvistaa kylien turvallisuuskulttuuria, yhteisöllisyyttä, omatoimista varautumista sekä yhteistyötä kuntien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Tietokortin materiaalit täydentävät käsikirjan sisältöjä tarjoamalla lisätietoa, valmiita työkaluja sekä ohjeita niiden hyödyntämiseen. Materiaalien avulla kylät voivat soveltaa toimintamallia omiin lähtökohtiinsa ja kehittää turvallisuustyötään vaiheittain omien tarpeidensa mukaisesti. Kyläturvallisuustoiminnan käynnistäminen – kyläturvaillan järjestäminen Kaikille avoimen kyläturvaillan tarkoitus on kerätä asukkaita yhteen kuulemaan, mitä on kyläturvallisuus sekä keskustelemaan varautumiseen liittyvistä asioista ja toimenpiteistä, joita kylässä on jo tehty ja voidaan vielä tehdä. Tämän tietokortin sisältö: Kyläturvaillan ohjelmarunko Kyläturvaillan kutsutekstipohja Kyläturvaillan mainospohja Kyläturvaillan diaesitys (tulossa) Vaikka toimintamalli on kehitetty Kanta-Hämeessä, sen periaatteet, työkalut ja toimintatavat ovat hyödynnettävissä kyläyhteisöissä eri puolilla Suomea. Materiaalit soveltuvat niin kyläturvallisuustoimintaa käynnistäville kuin sitä jo kehittäville kylille. Käsikirja on saatavilla täällä (linkki tulossa). Kyläturva-hankkeen toteuttivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Hämeen Kylät ry 1.9.2024-31.12.2026. Hankkeen rahoitti Euroopan maaseuturahasto 2023–2027.