Opas ja työkirja : Luontolähtöisiä palveluja kehittämässä Kaakkois-Suomessa

LuoPaKe-hankkeessa oli mukana maaseudun pk-yrityksiä Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta. Yritykset toimivat majoitus-, ravintola- ja elämyspalvelujen tuottajina. Luonnon monimuotoisuuden hyödyntäminen ja lisääminen yritystoiminnassa oli yksi hankkeen tavoitteita. Hankkeessa järjestettiin tietoiskuja ja työpajoja yhteistyön kasvattamiseksi ja kehittämiseksi  sekä yritysten välisen verkostoitumisen lisäämiseksi. Hankkeessa tehtiin myös opas ja työkirja, josta yrittäjä saa apua yrittäjyyden eri vaiheisiin.

Suonenjoen mansikka – Nimisuoja ja sen käyttö tutuksi

Tietoa nimisuojasta sekä Suonenjoen mansikan tuottajaksi rekisteröitymisestä ja valvonnasta. Myös Suonenjoen mansikan jälleenmyyjät ja Suonenjoen mansikkaa raaka-aineena jalosteissa käyttävät toimijat kuuluvat valvonnan piiriin. Tässä tietokortissa kerrotaan tiiviisti, mitä nimisuojan käytössä, rekisteröitymisessä ja valvonnassa tulee huomioida.

Löytyykö kotipuutarhastasi Hankkijan Herkkua tai Osmolan Kasvattia

Luonnonvarakeskus etsii puutarhamarjojen geenipankkiin vanhoja karviaismarjalajikkeita. Tätä nykyä Kansalliseen geenipankkiin on hyväksytty tai ehdolla lähes viisisataa hedelmä- tai marjakasvikantaa, ja karviaislajikkeita löytyy 17.

Viljelykasvien perinnöllisen monimuotoisuuden ja kestävän käytön turvaaminen on tärkeää. Ensinnäkin Suomen olosuhteisiin sopeutuneet pelto- ja puutarhakasvien geenivarat ovat maatalous- ja puutarhatuotantomme perusta, ja myös osa kriisi- ja huoltovarmuutta.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Maarit Heinonen puhui aiheesta tänä vuonna 2025 Helmiseminaarissa, jonka järjesti Kehitysyhtiö SavoGrown Monimuotoisuuden lisääminen marjatiloilla -hanke.

Autonomiset ratkaisut maataloudessa – Agritechnica 2025 tuo uutta tehoa ja teknologiaa pelloille

Agritechnica 2025 -messuilla esiteltiin uusimmat autonomiset ratkaisut maatalouteen. Agxeedin Agbotin uudet mallit tarjoavat lisää tehoa ja turvallisuutta, mutta käytännön kokemukset osoittavat haasteita raskaille maille ja lohkojen siirroissa. Fendt toi esiin Xaver-järjestelmän kevyempiin töihin, ja markkinoille on tulossa myös muita robottiratkaisuja. Kehitys etenee, mutta täysi autonomisuus vaatii vielä hienosäätöä.

 

Koonnut: Essi Saarinen, Kpedu

Agritechnica 2025: sähkö- ja hybridivoimansiirrot

Agritechnica 2025 esitteli sähkö- ja hybridivoimansiirtojen uusimmat innovaatiot maatalouskoneissa. Täyssähkötraktorit etenevät kohti kaupallista käyttöä, hybridit parantavat energiatehokkuutta ja vähentävät huoltotarvetta. Suomen olosuhteissa haasteena on akkujen suorituskyky pakkasessa, johon ratkaisuina tarjotaan akun esilämmitystä, latausta lämpimissä tiloissa sekä range-extender-tekniikkaa. Hybridit ovat realistisin vaihtoehto ympärivuotiseen käyttöön.

Tekstin koonnut Teemu Kangas Kpedusta.

Sopeudu ja menesty: Miten viljelijä voi kääntää ilmastonmuutoksen haasteet mahdollisuuksiksi (webinaarin materiaali)

Tilaisuuden esitykset: 

Johdanto ja ohjelma, Leena Lahdenvesi-Korhonen maiseman- ja luonnonhoidon kehitysjohtaja, MKN Keskus

Ennallistamisasetus ja ennallistamissuunnitelma, Heini Lehtosalo, neuvotteleva virkamies, MMM

Laidunnuksen merkitys luonnonmonimuotoisuuden edistämisessä ja ilmaston muutokseen sopeutumisessa, Tarja Lahtinen Collin maisema- ja ympäristöasiantuntija, MKN maisemapalvelut Etelä-Suomi, ProAgria Etelä-Suomi

Kosteikkojen perustamisen hyödyt, Mika Malin, maatalousyrittäjä, Vierelän tila

Uusiutuva energia – mahdollisuuksia tiloille, Kaisa Leipälä energia-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi

Haitalliset vieraslajit luonnon monimuotoisuutta uhkaamassa, Hanna Westerlund maisema- ja ympäristöasiantuntija, MKN maisemapalvelut Etelä-Suomi, ProAgria Etelä-Suomi

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa 23.12.2025 saakka täällä

 

Peltorobottipäivä 28.8.2025 Seinäjoki – AgXeed-peltorobotti

Peltorobottipäivä järjestettiin pellonpiennartilaisuutena Seinäjoen keskustan läheisyydessä maatalousyrittäjän pellolla. Tilaisuudessa aiheina olivat:

  • AgXeed-peltorobotin esittely ja demo – Samu Vuorela Hankkija
  • Pellon muokkauskierto – Janne Heikkinen SEAMK
  • Drooniesittely – Olli Korhonen Hankkija
  • Maatalous ja teknologinen kehitys – mitä edessäpäin? – Timo Pajula ja Sari Morri ProAgria

Tilaisuuden jälkeen haastattelin Samu Vuorelaa ja se videoitiin.

Tilaisuudesta tehtiin myös lehtijuttu, joka linkin takana.

Virtuaalilasien testaus ja käyttösovellukset maatalousyrittäjän tarpeisiin

Seinäjoen ammattikorkeakoulun virtuaalilaboratoriossa Vertaistekno hankkeen pienryhmäläisen saivat hyvän alustuksen virtuaaliteknologiaan. Alustuksen asiaan pitivät laboratorioinsinööri ja TKI-asiantuntija, molemmat ovat hyvin perehtyneitä virtuaalimaailmaan ja sen mahdollisuuksiin.

 

Alustuksessa käytiin läpi käytössä olevia ohjelmistoja ja niiden avulla tehtyjä sovelluksia, sekä laitteistoja. Käytettäviä laitteistoja ja ohjelmistoja ovat muun muassa – droonit, matterport, NeRF (neural radiation field), 3D gaussian splatting, laserkeilaus, optinen ja kamerapohjainen liikkeenkaappaus. Pienryhmäläisille esiteltiin mitä tutkimusta ja virtuaalisuuden hyödyntämistä on Seinäjoen ammattikorkeakoulussa jo tehty.  Pienryhmäläiset pääsivät itse testaamaan laitteita ja muutamia sovelluksia. Laitteiden testaaminen ja käyttäminen paikan päällä sai kiitosta.

 

Pienryhmäläisten ajatuksia virtuaalisuuden hyödynnettävyydestä maatalousyrittäjän arjessa.

  • Virtuaalisuuden hyödyntäminen uuden koneen tai laitteen toimintojen esittelyssä.
  • Tutustuminen uuteen koneeseen samoin periaattein, ennen ostopäätöstä.
  • Huollon ja kunnossapidon helpottaminen.
  • Huoltokirjojen sähköistäminen.
  • Koneen tai laitteen rakennusvaiheessa esim. työkalujen sopivuus à hankalat paikat.

 

Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Hankkeen mahdollistaa EU:n maaseuturahoitus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.

Horiba pikamitareiden ja Sentron Ph-mittarin testaus kenttäolosuhteissa

Pienryhmäläiset saapuivat Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Ilmajoen kampukselle testaamaan Horiban pikamittareita ja Sentronin Ph-mittaria. Tavoitteemme oli testata kenttäolosuhteissa pikamittareiden toimintakuntoon laittamista ja maanäytteistä ravinteiden, sekä Ph:n määrityksiä.

 

Pikamittarit ovat Horiba-merkkisiä mittareita. Mittareilla voidaan mitata natriumia, kaliumia, calsiumia sekä nitraatti-ionia. Pikamittarit kalibroitiin valmiilla kalibrointinesteellä, koska viimeisimmästä mittauksesta oli kulunut pitkä aika. Mittaukset voidaan tehdä suoraan pelto-olosuhteissa.

 

Ph-mittari on Sentron merkkinen. Mittari tarvitsee erillisen matkapuhelin sovelluksen, jonka voi ladata sovelluskaupasta ilmaiseksi. Mittari liitetään matkapuhelimeen bluetoothin kautta. Mittaukset voidaan tehdä OnLine-mittauksina, vaikka suoraan pellolla ja samalla saadaan sijainti mittauksien suoritus paikalle.

 

Testauksessa suoritus tapahtui kuitenkin siten, että otimme maanäytteet peltolohkolta ja teimme analyysit Ilmajoen kampuksen laboratoriotiloissa. Horiban pikamittareille teimme uuttoliuoksen ja mittauksien jälkeen kirjasimme tulokset ylös. Sentron mittarille otimme maanäytteistä sankoihin muutamia osanäytteitä ja testasimme laboratoriossa Ph:ta. Mittaustulokset otimme ylös.

 

Maanäytteet lähetettiin analysoitavaksi akkreditoituun laboratorioon ja tulosten saavuttua vertasimme meidän tuloksiamme virallisiin tuloksiin. Kävimme myös pienryhmäporukalla vierailulla laboratoriossa, jossa analyysit tehtiin. Vertailun tulokset osoittautuivat Ph-mittauksien osalta samoiksi molemmissa mittauksissa. Ravinnemittauksissa akkreditoidun laboratorion mittaustavan selvittäminen on vielä kesken tietokorttia tehdessä.

 

Pienryhmän ajatuksia mittareiden toimivuudesta ja käytettävyydestä kenttäolosuhteissa.

  • Ph-mittauksen avulla saadaan helposti kalkituksen tarve selvitettyä. Nähdään myös lohkon sisäiset vaihtelut tarkasti.
  • Jos pellon viereisissä ojissa on vesi korkealla ja pellon muoto on huono, siten että toinen pää peltoa on melko lähellä ojassa olevan veden pinnan tasoa. Voi Ph-mittarilla tarkastaa ko. kohdan Ph:n.
  • Ravinnemittarit olivat aluksi valmisteluineen hankalia käyttää, mutta kun mittauksia tekisi rutiinin omaisesti asia varmasti helpottuisi.

Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Hankkeen mahdollistaa EU:n maaseuturahoitus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.

Rypsillä menestykseen – tuottoa, teknologiaa ja tulevaisuutta -webinaari 4.12.2025

Webinaarissa pureudutaan rypsinviljelyn ajankohtaisiin mahdollisuuksiin ja käytännön ratkaisuihin erityisesti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan olosuhteissa. Ilmaston lämpeneminen ja pidemmät kasvukaudet avaavat uusia mahdollisuuksia öljykasvien viljelylle pohjoisemmassa, ja tämä on tilaisuus, joka viljelijöiden kannattaa hyödyntää.

Asiantuntijat tarjoavat kattavan tietopaketin viljelytekniikoista ja kasvukauden toimenpiteistä, teknologisista ratkaisuista ja sovelluksista sekä markkinaseurannasta ja hinnoittelusta. Lisäksi tarkastellaan sadon markkinointia ja taloudellista kannattavuutta esimerkkilaskelman avulla. Webinaari tarjoaa käytännön vinkkejä ja konkreettisia esimerkkejä, joiden avulla viljelijä voi tehdä oikea aikaisia päätöksiä ja kehittää tilan tuotantoa.

Asiantuntijoina tilaisuudessa olivat Olli-Pekka Ruponen, viljelijä ja agrologi Toivon tilalta sekä Jari Huikuri, nurmentuotannon ja maan kasvukunnon asiantuntija ProAgria Itä-Suomesta. Olli-Pekka Ruponen kertoi puheenvuorossaan, että lajikevalinta ja viljelytekniikka ovat keskeisiä onnistumisen kannalta, ja synteettiset lajikkeet ja teknologiset työkalut helpottavat viljelyä. Lisäksi hän korosti markkinaseurannan ja hintakiinnitysten merkitystä taloudellisen tuloksen varmistamiseksi. Viljelykierto ja öljykasvien esikasvivaikutus parantavat satotasoa ja ravinteiden käyttöä pitkällä aikavälillä.

Jari Huikuri puolestaan nosti esiin tuotantokustannusten hallinnan tärkeyden: laskelmat paljastavat, miten eri kustannuserät vaikuttavat tulokseen. Koneiden ja rakennusten kustannuksia voidaan pienentää yhteiskoneilla, urakoinnilla ja harkituilla investoinneilla. Hän kannustaa viljelijöitä hyödyntämään neuvontapalveluita ja laskelmia oman tilan kustannusrakenteen tunnistamiseksi. Maan kasvukunnon asiantuntijana hän painotti myös viljelykierron ja maan kasvukunnon hoitoa, jotka ovat pitkäjänteisiä keinoja parantaa tuotannon tehokkuutta.

Webinaari toteutettiin osana EU:n maaseuturahaston rahoittamaa Vertaistekno-hanketta, jonka aikana järjestettiin rypsinviljelyyn liittyvää pienryhmätoimintaa.