Maanpeitekasvien avulla lyhennetään maan paljaanaoloaikaa ja tuotetaan lukuisia viljelijöiden arvostamia hyötyjä niin tuotannolle kuin ympäristöllekin. Peitekasvit monimuotoistavat pellonkäyttöä ja niitä voidaan käyttää myös viljatiloilla, joille muut keinot eivät sovellu.
Peitekasvien suosio on kasvussa. Suomessa käyttöönottoon on kannustettu kerääjäkasvituella, mikä myös tasaa epäonnistumisen riskiä. Panostusta voi pitää kansainvälisesti merkittävänä, sillä juuri riittämättömät tuet ovat monien tutkimusten valossa keskeinen käytön laajenemisen este.
Viljelijät kohtaavat arjessaan haasteita, joihin kaivataan tutkimukselta vastauksia. Laajassa kyselyssä viljelijät jakoivat tietoa kokemuksistaan, onnistumisistaan sekä näkemyksistään peitekasvien tulevaisuudesta osana
suomalaisia viljelyjärjestelmiä. He kertoivat myös lisätutkimustarpeista.
Tietotarpeisiin tulee vastata. Tutkimuspanostuksen ohella pitää vahvistaa viljelijöiden kokemusperäisen tiedon vaihtoa sekä koostaa vauhdilla kertyvää tietoa muualtakin, varmistamalla sen soveltuvuus tuotanto-oloihimme.
Tässä tekstissä käytetään yleisnimitystä ”maanpeitekasvit” (engl. cover crops), myöhemmin ”peitekasvit”, joilla
tarkoitetaan seuraavissa muodoissa kylvettyjä toissijaisia kasveja: satokasvin alle kylvettäviä aluskasveja tai
kerääjäkasveja, sadonkorjuun jälkeen kylvettäviä kerääjäkasveja tai välikasveja, tai maanparannus- ja
saneerauskasveja, jotka voidaan jättää myös talviaikaiseksi kasvipeitteeksi.
Ladattavat tiedostot
Liittyvät aiheet
Kielet
Tyyppi
Alueet
Kohderyhmä
Kokonaisuus
Tietokortin tekijät
Hiilestä Kiinni hankkeet
Hanketoimija
Pirjo Peltonen-Sainio
Hannu Känkänen
Sari Peltonen
Tiedon tuottaja
Kehittämishanke
Organisaatio
Luonnonvarakeskus
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili