Opinnäytetyö: Progut-rehuinnovaation vaikutukset luomulehmien maidontuotantoon

Lypsylehmä on märehtijä, jolla on ainutlaatuinen kyky muuntaa ihmiselle syötäväksi
kelpaamaton nurmirehu meille hyödynnettävään muotoon maidoksi tai lihaksi. Märehtijän
monimutkainen ruoansulatusjärjestelmä pystyy myös muodostamaan itse ravintoaineita,
kuten haihtuvia rasvahappoja, joita lehmä käyttää pääsääntöisenä energianlähteenään.
Pötsissä elävä mikrobisto muodostaa ainutlaatuisen ekojärjestelmän, joka pystyy pilkkomaan
rehua. Muun muassa näitä märehtijöiden erityisominaisuuksia on pyritty parantamaan
rehuaineina käytetyillä hiivapohjaisilla valmisteilla, jotka muuntavat pötsin olosuhteita
mikrobistolle suotuisammiksi ja edistävät haihtuvien rasvahappojen tuotantoa.
Hankkija on tuonut markkinoille oman innovaationsa Progutin eli hydrolysoidun
panimohiivan. Hydrolysaatio pilkkoo hiivan eri kerroksissa sijaitsevat ainesosat pienempään,
eläimelle paremmin hyödynnettävään muotoon. Progutin on todettu lisäävän pötsimikrobien
määrää ja aktiivisuutta, edistävän haihtuvien rasvahappojen (erityisesti propionihapon)
muodostumista, edistänyt rehun hyödyntämistä ja parantanut lehmien tuotosta. Progut sitoo
itseensä taudinaiheuttajia eläimen suolistossa, suosii hyödyllisiä suolistomikrobeja ja siten
parantaa eläinten vastustuskykyä. Lypsylehmillä tämä on tutkimuksissa näkynyt laskeneena
maidon solupitoisuutena.
Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila on luomumaidontuotantoon erikoistunut tila, joka otti
Progutin kokeiltavaksi lehmien ruokintaan alkusyksystä 2023. Progut jaettiin lypsyrobotilla
houkutusrehussa. Positiivisten tulosten myötä Hankkijan ja Mustialan välisestä yhteistyöstä
heräsi idea opinnäytetyöaiheesta, joka toteutettiin nyt vuonna 2024. Hankkija toimi työn
yhteistyökumppanina.
Työssä vertailtiin lehmien tuotokseen ja syöntiin liittyvää dataa kahden eri ajanjakson (ennen
ja jälkeen Progutin käytön aloituksen) välillä. Vertailua tehtiin sekä karjatasolla että myös
maitotuotostietojen osalta yksilötasolla, jossa lehmät oli vielä jaettu tuotosvaiheen mukaisiin
ryhmiin. Tuloksissa nähtiin kuiva-aineen syönnin lisääntyminen, päivämaitotuotoksen kasvu,
rehuhyötysuhteen paraneminen ja maidon solumäärän pieneneminen Progut-jaksolla.
Tulokset viittaavat siihen, että Progut on edistänyt lehmien pötsimikrobien määrää ja
aktiivisuutta, lisännyt haihtuvien rasvahappojen tuotannon kautta energian saantia ja
parantanut lehmien vastustuskykyä.