Koulutustallenteet jätevesilietteestä ja mädätteestä 29.10.2026 Kouluttaudu maksuttomasti Kasvitaidon koulutustallenteiden avulla: 22.10.2026 Mädätettä pellolle, miten ja miksi?: Video sekä artikkeli 19.3.2026 Jätevesiliete puntarissa: ravinneaarre vai riesa pellolla? Video Kasvitaito 2.0 kouluttaa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella 2024-2027! Katso tulevat koulutukset ja tapahtumat https://laari.info/kasvitaito2 Kasvitaidon kaikki videot YouTubessa Kasvitaito 2.0
Kyläturvallisuuden käsikirja – Kanta-Häme: Kylän organisoituminen ja viestintä 29.10.2026 Tämän tietokortin materiaalit perustuvat Kyläturva-hankkeessa kehitettyyn Kyläturvallisuuden toimintamalli – Kanta-Häme -käsikirjaan. Toimintamalli tarjoaa kyläyhteisöille käytännönläheisen etenemispolun kyläturvallisuustoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Sen tavoitteena on vahvistaa kylien turvallisuuskulttuuria, yhteisöllisyyttä, omatoimista varautumista sekä yhteistyötä kuntien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Tietokortin materiaalit täydentävät käsikirjan sisältöjä tarjoamalla lisätietoa, valmiita työkaluja sekä ohjeita niiden hyödyntämiseen. Materiaalien avulla kylät voivat soveltaa toimintamallia omiin lähtökohtiinsa ja kehittää turvallisuustyötään vaiheittain omien tarpeidensa mukaisesti. Kylän organisoituminen ja viestintä Kyläturva-hanke suosittelee kyläturvaryhmän perustamista jokaiseen (Kanta-Hämeen) kylään. Kyläturvaryhmä on vapaaehtoisista kyläläisistä koostuva ryhmä, jonka tehtävänä on edistää omalta osaltaan kylän turvallisuutta ja turvallisuuskulttuuria yhdessä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa sekä toimia viranomaisten ja kunnan kumppanina turvallisuusasioissa. Tehtäviin kuuluu myös laatia, päivittää ja ylläpitää kylän turvallisuus– ja varautumissuunnitelmaa sekä varmistaa häiriötilanteita varten kylän viestintäkäytäntöjä. Kyläturvaryhmästä valitaan yhteyshenkilö eli kyläturvahenkilö ja hänelle varahenkilö, joiden tiedot välitetään kunnalle ja pelastuslaitokselle. Kanta-Hämeen osalta tämän työn on tehnyt Hämeen Kylät ry. Kyläturvahenkilö toimii kylän yhteyshenkilönä kunnan, pelastuslaitoksen ja muiden viranomaisten suuntaan. Kyläturvallisuudesta ja siihen liittyvästä toiminnasta viestiminen monipuolisesti on ensiarvoisen tärkeää, jotta kaikki paikalliset asukkaat ovat tietoisia oman alueensa turvallisuustoimista, oppivat lisää aiheesta ja heitä voidaan innostaa varautumisen ja turvallisuuden edistämiseen. Luontevinta on soveltaa viestinnässä omalle kylälle toimivia tapoja ja jo käytössä olevia kanavia. Onnistunut kyläturva-aiheinen viestintä vaatii aktiivisuutta, suunnitelmallisuutta ja monipuolisuutta. Pelkkä tieto kyläturvallisuudesta ei vielä saa ihmisiä mukaan. Innostaminen alkaa siitä, että kyläläinen kokee asian koskevan itseään ja tietää, miten juuri hän voi osallistua. Kynnys kannattaa pitää matalana. Toinen tärkeä asia on luottamus, joka rakentuu arjen pienissä kohtaamisissa, ja siksi turvaverkko pitää kutoa ennen kuin sitä tarvitaan. Ihmiset lähtevät mukaan, kun he uskaltavat kysyä, ehdottaa ja erehtyä ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta. Tämän tietokortin sisältö: Kyläturvaryhmä ja kyläturvahenkilö -video Artikkeli: Luottamus on kyläyhteisön tärkein turvavaruste. Jokela-Ylipiha, A. 2026. Laurea Journal. Luottamus yhteisön voimavarana -koulutuksen tallenteet, aiheina Miksi luottamus on kylän tärkein turvavaruste? Miten luottamus syntyy ja miksi eri ihmisillä eri tavoin? Vuorovaikutus turvallisuuden rakentajana: kolme työkalua Vaikka toimintamalli on kehitetty Kanta-Hämeessä, sen periaatteet, työkalut ja toimintatavat ovat hyödynnettävissä kyläyhteisöissä eri puolilla Suomea. Materiaalit soveltuvat niin kyläturvallisuustoimintaa käynnistäville kuin sitä jo kehittäville kylille. Käsikirja on saatavilla täällä (linkki tulossa). Kyläturva-hankkeen toteuttivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Hämeen Kylät ry 1.9.2024-31.12.2026. Hankkeen rahoitti Euroopan maaseuturahasto 2023–2027.
Kyläturvallisuuden käsikirja – Kanta-Häme: Kyläturvaillan järjestäminen 28.10.2026 Tämän tietokortin materiaalit perustuvat Kyläturva-hankkeessa kehitettyyn Kyläturvallisuuden toimintamalli – Kanta-Häme -käsikirjaan. Toimintamalli tarjoaa kyläyhteisöille käytännönläheisen etenemispolun kyläturvallisuustoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Sen tavoitteena on vahvistaa kylien turvallisuuskulttuuria, yhteisöllisyyttä, omatoimista varautumista sekä yhteistyötä kuntien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Tietokortin materiaalit täydentävät käsikirjan sisältöjä tarjoamalla lisätietoa, valmiita työkaluja sekä ohjeita niiden hyödyntämiseen. Materiaalien avulla kylät voivat soveltaa toimintamallia omiin lähtökohtiinsa ja kehittää turvallisuustyötään vaiheittain omien tarpeidensa mukaisesti. Kyläturvallisuustoiminnan käynnistäminen – kyläturvaillan järjestäminen Kaikille avoimen kyläturvaillan tarkoitus on kerätä asukkaita yhteen kuulemaan, mitä on kyläturvallisuus sekä keskustelemaan varautumiseen liittyvistä asioista ja toimenpiteistä, joita kylässä on jo tehty ja voidaan vielä tehdä. Tämän tietokortin sisältö: Kyläturvaillan ohjelmarunko Kyläturvaillan kutsutekstipohja Kyläturvaillan mainospohja Kyläturvaillan diaesitys (tulossa) Vaikka toimintamalli on kehitetty Kanta-Hämeessä, sen periaatteet, työkalut ja toimintatavat ovat hyödynnettävissä kyläyhteisöissä eri puolilla Suomea. Materiaalit soveltuvat niin kyläturvallisuustoimintaa käynnistäville kuin sitä jo kehittäville kylille. Käsikirja on saatavilla täällä (linkki tulossa). Kyläturva-hankkeen toteuttivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Hämeen Kylät ry 1.9.2024-31.12.2026. Hankkeen rahoitti Euroopan maaseuturahasto 2023–2027.
Kohtaa, oivalla, uudista – yhteistyöstä voimaa maaseutumatkailuun -seminaarin materiaalit 28.10.2026 Tähän tietokorttiin on koottu Kohtaa, oivalla, uudista – yhteistyöstä voimaa maaseutumatkailuun -seminaarin 28.10.2026 materiaali. Ohjelmassa oli: Tulosten äärellä”, Saila Valkeanimi, Rural Finland Tourism Hub-hanke ”Kun matkailu ei vain kuluta vaan uudistaa”, Leena Lahdenvesi-Korhonen, Ilmastotaitaja-hanke ”Loviisan matkailun tarina”, Nina Wiklund ja Mari Kubin-Vidgren, Visit Loviisa ”Kartokulttuuria kreivin aikaan”, Anette Vihanto, Silmu ry ”Tulevaisuus matkalla”, Helena Egan ”Maailman paras matkailumaa”, Mikko Kalliola Tilaisuuden järjestävät Rural Finland Tourism Hub- ja Ilmastotaitaja-hankkeet.
Mädätettä pellolle, miksi ja miten? Webinaaritallenne 26.10.2026 Katso tallenne laari.info YouTubesta: https://youtu.be/PlHuhSjjbnU?si=uCyocSlumNFEUJQV 0:00:05 Muutama sana mädätteestä TKI-asiantuntija Anu Tiikkainen, Savonia 0:06:45 Mädäte meidän tilalla Yrittäjä Ilpo Wennström, Wekas Oy / Bullteam Oy 0:36:10 Kasvinviljelytila biokaasulaitoksen syötetoimittajana Yrittäjä Heikki Räsänen, Lieksa 0:58:54 Tutkittua tietoa mädätteen käytöstä ja täydennyslannoitustarpeista Tutkija Ville Pyykkönen, Luonnonvarakeskus 1:26:54 Kierrätyslannoitteiden mahdollisuudet ja rajoitukset Toimitusjohtaja Jenni Ylikahri, Kiertoravinne Oy
Luomutilalle matkailupalveluita – miten alkuun? 23.10.2026 Hankkeet, Uutta virtaa Järvi-Suomen luomuun ja Kohti ekoalueita – ekoaluetiekartan kokoaminen Etelä-Savoon, yhdistivät voimansa ja järjestivät luomu-, luonto- ja ruokamatkailuaiheisen koulutuspäivän ja työpajan Puumalassa 15.4.2026 Saimaan rannalla Sahanlahti Resortissa. Päivän aikana vahvistui käsitys siitä, että luomutuotanto ja kestävä matkailu sekä kehittymässä oleva uudistava matkailu sopivat hyvin yhteen. Lue lisää: Vastuullinen ja kestävä matkailu Puumalassa, Niko Takala, Puumalan kunnan elinkeinokehittäjä. Etelä-Savon kunnista erityisesti Puumalan kunta on auttanut matkailuyrittäjiään kestävän matkailun tielle ja tuloksena on Suomen kansallisen kestävän matkailun ohjelman kestävän matkailun sertifikaatti STF useille yrityksille. Luomu -ja ekomatkailuverkosto ECEAT:n toiminnan esittely, Ekomatkailuyhdistys ECEAT Suomi ry:n, toiminnanjohtaja Terhi Arell. Mitä tarkoittaa luomu ja ekomatkailu? Millaisia sitoumuksia ja seurantaa edellyttää ja mitä saa olemalla mukana kansainvälisessä Eceat-verkostossa mukana. Mitä tarkoittaa ekoalue, miten luomu ja matkailu näkyvät ekoalueilla? Päivi Pylkkänen, Helsingin yliopiston Ruralia instituutti ja Brita Suokas, Luomuliitto. Kansainvälinen ekoalue-toimintatapa yhdistää luomutuotannon muihin alueen elinkeinoihin, joilla on tavoitteena kestävä kehitys ja uudistava toimintatapa. Esimerkkejä ja ideoita siitä miten luomutuotantoa – ja tuotteita voi yhdistää matkailuun. Tarja Pajari ja Saara Ryhänen, Saaristoluonto ja maisema Järvi-Suomessa -hanke, ProAgria Etelä-Savo/MKN Etelä- Savo Miten matkailuyrityksen on mahdollista hyödyntää sijaintia saaristoalueella? Esityksestä saa vinkkejä yritystoiminnan kehittämiseen ja rahoituskanavien löytämiseen. Mitä on uudistava matkailu, mistä se syntyy? Lyhyt video ja paljon muuta https://maaseutuverkosto.fi/materials/uudistava-matkailu-ruralfinlandtourismhub-ilmastotaitaja-osaamisryhma/
Metsäkatoasetus ja puustoiset perinnebiotoopit. Mitä laiduntajan ja luonnonhoitajan on hyvä tietää? (Webinaarin koonti) 7.10.2026 Metsäkatoasetus ja puustoiset perinnebiotoopit. Mitä laiduntajan ja luonnonhoitajan on hyvä tietää? EU metsäkatoasetus herättää kysymyksiä maatiloilla ja luonnonhoidossa. Saako metsää laiduntaa? Voiko uuden metsälaitumen perustaa? Entä miten toimitaan, kun puustoa pitää poistaa arvokkaan perinnebiotoopin kunnostamiseksi? Näitä kysymyksiä käsiteltiin Ilmastotaitaja-hankkeen webinaarissa 2.10.2026 Metsäkatoasetus ja puustoiset perinnebiotoopit. Aihetta avasivat Mia Berlin Ruokavirastosta ja Heini Lehtosalo maa- ja metsätalousministeriöstä. Webinaarin tärkein viesti: metsälaidunnus ja puustoisten perinnebiotooppien hoito eivät lähtökohtaisesti lopu metsäkatoasetukseen. Olennaista on kuitenkin tunnistaa, milloin alue säilyy metsänä ja milloin kyseessä on metsän muuttaminen maatalouskäyttöön. Metsäkato tarkoittaa tässä nimenomaan metsän muuttamista maatalouskäyttöön EU metsäkatoasetuksen tavoitteena on vähentää maailmanlaajuista metsäkatoa ja EU kulutuksen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin ja luontokatoon. Asetuksessa metsäkadolla tarkoitetaan metsän muuttamista maatalouskäyttöön. Asetuksen piiriin kuuluu seitsemän keskeistä hyödykettä: nauta, soija, palmuöljy, puu, kaakao, kumi ja kahvi sekä asetuksen liitteessä määriteltyjä niistä valmistettuja tuotteita. Suomalaisen laidunnuksen ja perinnebiotooppien näkökulmasta erityisen merkittäviä ovat nauta ja puu. Jos metsää raivataan esimerkiksi naudan laidunmaaksi, kyse on lähtökohtaisesti metsäkatoasetuksen tarkoittamasta metsäkadosta. Tällöin raivauksesta saatava puu ei ole asetuksen tarkoittamalla tavalla markkinakelpoinen. Myöskään alueella laiduntava nauta ei ole markkinakelpoinen asetuksen soveltamisen alettua. Sen sijaan esimerkiksi lammas, nurmirehu ja peruna eivät kuulu asetuksen liitteessä lueteltuihin hyödykkeisiin. Metsäkatoasetuksen näkökulmasta tilanne on niiden osalta siten erilainen. Vuodenvaihde 2020–2021 on tärkeä raja Yksi käytännössä tärkeimmistä päivämääristä on 31.12.2020. Jos metsä on muutettu maatalouskäyttöön ennen vuotta 2021, metsäkatoasetuksen tarkoittamaa metsäkatoa ei ole aiheutunut. Tämän jälkeen tapahtuneeseen metsän muuttamiseen maatalouskäyttöön asetuksen vaatimukset sen sijaan vaikuttavat. Webinaarissa käsiteltiin esimerkiksi tilannetta, jossa metsästä on vuonna 2021 raivattu perunapelto. Voisiko tällaisen pellon myöhemmin ottaa mukaan viljelykiertoon ja käyttää naudan laidunnurmena? Asiantuntijoiden vastaus oli nykyisen tulkinnan mukaan ei. Tilannetta ei siis voi kiertää niin, että metsä muutetaan ensin jonkin muun maataloustuotannon käyttöön ja vasta myöhemmin naudan laitumeksi. Ratkaisevaa on, että metsä on muutettu maatalouskäyttöön vuoden 2020 jälkeen. Milloin alue sitten on metsää? Asetuksella on oma metsän määritelmänsä. Metsällä tarkoitetaan yli 0,5 hehtaarin maa-alaa, jolla puiden korkeus on yli viisi metriä ja latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia, tai jolla puut pystyvät saavuttamaan nämä kynnysarvot. Lisäksi maatalouskäytössä tai kaupunkialueiden käytössä olevaa maata ei määritelmän mukaan pidetä metsänä. Tämä määritelmä on tärkeä myös pieniä raivauksia suunniteltaessa. Jos kyse on yli puolen hehtaarin metsäksi luokiteltavasta kokonaisuudesta, myös vain osan muuttaminen maatalouskäyttöön voi aiheuttaa asetuksen tarkoittaman metsäkadon. Pelkkä raivattavan palan pieni koko ei siis välttämättä ratkaise asiaa. Metsässä saa edelleen laiduntaa Metsälaidunnuksen kannalta webinaarissa kuultiin tärkeä selvennys: Ruokaviraston tulkinnan mukaan metsälaiduntaminen on Suomessa pääasiassa sallittua myös metsäkatoasetuksen näkökulmasta. Edellytyksenä on, että alue täyttää edelleen asetuksen mukaisen metsän määritelmän eikä metsän tilaa heikennetä asetuksen tarkoittamalla tavalla. Tulkinnassa on huomioitu suomalaisen metsälaidunnuksen luonne. Se on yleensä laajaperäistä eikä intensiivistä. Myös uuden metsälaitumen perustaminen voi siis olla mahdollista. Tällöinkin pitää huolehtia siitä, että alue säilyy metsänä eikä sen tila heikkene asetuksen vastaisesti. Jos kyse on metsätalouskäytössä olevasta alueesta, myös metsälain mukainen uudistamisvelvoite pitää ottaa huomioon. Laidunnusta ei esimerkiksi voida järjestää niin voimakkaaksi, että metsän uudistuminen estyy. Perinnebiotooppien kunnostamisessa on tärkeä poikkeus Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä osa webinaaria koski perinnebiotooppien ja muiden arvokkaiden luontokohteiden kunnostamista. Komission ohjeistuksen mukaan alueen muuttamista maatalouskäyttöön ei tietyissä tilanteissa katsota tapahtuvan, kun kyse on luonnon monimuotoisuutta edistävistä kunnostustoimenpiteistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita vapaata raivausoikeutta. Toimenpiteiden pitää perustua suunnitelmaan, josta käyvät ilmi kohteen sijainti sekä hoidon tarve tai kohteen potentiaali. Perinnebiotooppi-inventoinnissa tunnistetulla kohteella tehdyt kunnostustoimenpiteet voivat kuulua tämän poikkeuksen piiriin. Jos kohdetta ei ole tunnistettu inventoinnissa, kunnostamisen pitää perustua muun muassa toimivaltaisen tahon hyväksymään suunnitelmaan, joka täyttää vaaditut edellytykset. Tämä avaa mahdollisuuden myös uusille tai potentiaalisille perinnebiotooppikohteille. Jos esimerkiksi olemassa olevan perinnebiotoopin vieressä on alue, jota haluttaisiin kunnostaa ja kehittää perinnebiotoopiksi, tarvitaan asianmukainen suunnitelma ja peruste sille, miksi metsän uudistamisvelvoitteesta voidaan tarvittaessa poiketa. Tavallinen luonnonlaidunnuksen hoitosuunnitelma ei automaattisesti riitä Keskustelussa nousi esiin tärkeä käytännön yksityiskohta: riittääkö ympäristökorvauksen tai muun tukijärjestelmän yhteydessä laadittu luonnonlaidunnuksen hoitosuunnitelma osoittamaan, että kyseessä on luonnon monimuotoisuutta edistävä kunnostus? Asiantuntijoiden mukaan ei automaattisesti. Ympäristöhoitosopimusten hoitosuunnitelmat laaditaan tukijärjestelmän ehtojen perusteella, eikä niitä ole lähtökohtaisesti suunniteltu metsäkatoasetuksen vaatimuksia tai metsälain uudistamisvelvoitteesta poikkeamista varten. Jos suunnitelma on kuitenkin laadittu niin perusteellisesti, että se täyttää myös näihin liittyvät vaatimukset, tilanne voi olla toinen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että etenkin uuden puustoisen luonnonlaidun- tai perinnebiotooppikohteen kunnostamista suunniteltaessa kannattaa selvittää hyvissä ajoin, millainen suunnitelma ja viranomaiskäsittely kohteelle tarvitaan. Kaikki yksityiskohdat eivät ole vielä selviä Webinaarin keskustelu osoitti myös sen, että kaikkia käytännön tilanteita koskevat menettelyt eivät vielä ole täysin vakiintuneet. Erityisesti keskustelua syntyi ekologisesta kompensaatiosta ja luonnonarvokaupasta. Jos perinnebiotoopin hoito toteutetaan luonnonarvomarkkinoiden kautta ja suunnitelman hyväksymiseen osallistuu lupa- ja valvontaviranomainen, riittääkö tällainen hyväksyntä myös metsäkatoasetuksen näkökulmasta? Tähän ei webinaarissa pystytty antamaan varmaa vastausta. Maa- ja metsätalousministeriön edustaja lupasi selvittää asiaa yhdessä luonnonarvokaupan parissa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Myös agrometsätalouden tarkemmasta suhteesta metsäkatoasetukseen jäi avoimia kysymyksiä. Vastuu säilyy toimijalla Yksi keskustelun tärkeistä muistutuksista oli, että vastuu asetuksen noudattamisesta on lopulta toimijalla. Siksi etenkin epäselvissä tapauksissa kannattaa varmistaa tulkinta ennen toimenpiteitä. Jälkikäteen voi olla vaikea korjata tilannetta, jos metsä on jo muuttunut asetuksen tarkoittamalla tavalla maatalousmaaksi. Toisaalta asetusta ei ole syytä tulkita niin, että kaikki metsälaidunnus tai puustoisten perinnebiotooppien hoito olisi jatkossa mahdotonta. Päinvastoin: webinaarin perusteella niitä voidaan edelleen hoitaa ja laiduntaa, kun toiminta suunnitellaan oikein. Viisi asiaa, jotka webinaarista kannattaa muistaa Vuosi 2020 on tärkeä raja. Metsän muuttaminen maatalouskäyttöön 31.12.2020 jälkeen voi aiheuttaa metsäkatoasetuksen tarkoittaman metsäkadon. Metsässä saa laiduntaa. Metsälaidunnus on Ruokaviraston tulkinnan mukaan pääasiassa mahdollista, kun alue säilyy metsänä eikä metsän tilaa heikennetä. Myös uusi metsälaidun voi olla mahdollinen. Ratkaisevaa on, että alue täyttää edelleen asetuksen metsän määritelmän. Luonnon monimuotoisuutta edistävä kunnostus voi muodostaa poikkeuksen. Perinnebiotooppien kunnostaminen on mahdollista, mutta toimenpiteiden on perustuttava asianmukaiseen suunnitelmaan. Uusilla ja epäselvillä kohteilla suunnittelu korostuu. Tavallinen tukijärjestelmää varten tehty hoitosuunnitelma ei välttämättä yksin riitä, jos puuston poistaminen johtaa maankäyttöluokan muutokseen tai metsän uudistamisvelvoitteesta pitää poiketa. Metsäkatoasetuksen ja perinnebiotooppien suhde näyttääkin tiivistyvän yhteen kysymykseen: säilyykö metsä metsänä vai muuttuuko se maatalousmaaksi? Puustoisten perinnebiotooppien hoidossa tähän tulee vielä toinen näkökulma. Luonnon monimuotoisuuden vuoksi puustoa voi olla tarpeen vähentää voimakkaastikin. Silloin ratkaisevaksi nousee se, että kunnostamisen luontotavoitteet on tunnistettu, perusteltu ja dokumentoitu asianmukaisesti. Näin metsäkadon ehkäiseminen ja arvokkaiden perinneympäristöjen hoito eivät muodostu toistensa vastakohdiksi. Tilaisuuden diat: 20261002 EUDR ja puustoiset perinnebiotoopit_Mia Berlin_Ruokavirasto
Säteilyvaaratilanteisiin varautuminen maatiloilla 6.10.2026 Säteilyturvakeskus ja Luonnonvarakeskus ovat julkaisseet tietokortin ja tarkistuslistan maatilojen varautumiseen säteilyvaaratilanteissa. Säteilyvaaratilanne voi syntyä esimerkiksi ydinvoimalaitosonnettomuuden, radioaktiivisten aineiden kuljetusonnettomuuden tai muun säteilyturvallisuuspoikkeaman seurauksena. Tällainen tilanne saattaa edellyttää toimenpiteitä ihmisten säteilyaltistuksen vähentämiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi. Viranomaiset vastaavat poikkeustilanteista tiedottamisesta ja toimintaohjeista. Nopeasti saatu ja luotettava tieto auttaa maatilayrittäjiä suojaamaan ihmisiä, eläimiä ja tuotantoa poikkeustilanteissa.
Miten kasvava kysyntä ja muuttuva majoitusrakenne muokkaavat maaseutumatkailua? 5.10.2026 Maaseutumatkailu perustuu luonnon, kulttuuriperinnön, mökkeilyn ja paikallisten palvelujen vetovoimaan, ja siihen kuuluu maatilamatkailun lisäksi laaja joukko majoitus-, ravitsemis- ja ohjelmapalveluyrityksiä. Ala on kasvanut viime vuosina muuta matkailusektoria nopeammin: maaseutumaisten kuntien matkailuliikevaihto, yritysmäärä ja työllisyys ovat vahvistuneet, ja maaseudun osuus Suomen matkailutaloudesta on merkittävä. Esitykset nostavat esiin myös vapaa-ajan asumisen ja mökkien keskeisen roolin maaseudun matkailukapasiteetissa sekä niiden tarjoaman huomattavan kasvupotentiaalin matkailun tulevaisuudelle. Esitysten lähteenä on Bilendi Oy:n (2026) kokoama selvitys Tilastokeskuksen tilastoista, jonka perusjoukkoon kuuluvat Suomessa sijaitsevat vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunu/-autopaikkaa sisältävät majoitusliikkeet (yritysten toimipaikat), jotka tarjoavat lyhytaikaista majoitusta. Esitykset ovat koottu osana Rural Finland Tourism Hub-hankkeen toimenpiteitä.
Matkailun uudet rajapinnat: Neljä ilmiötä, jotka voivat muuttaa maaseutumatkailua (artikkeli) 1.10.2026 Rural Finland Tourism Hub -hankkeen asiantuntija Rositsa Röntynen esittelee LinkedIn-artikkelissaan maaseutumatkailun tulevaisuuteen vaikuttavia rajapintailmiöitä, jotka tunnistettiin hankkeen selvityksessä. Artikkeli sisältää myös käytännön työkalun, jonka avulla matkailualueet voivat arvioida omaa potentiaaliaan ja tunnistaa uusia kehittämismahdollisuuksia näiden ilmiöiden näkökulmasta.