Artikkeli: Sateisuus kasvaa ja lumensyvyys madaltuu. Pohjois-Savon sää jo muuttunut (2026)

Tässä artikkelissa kerrotaan, miten ilmastonmuutos on jo vaikuttanut Pohjois-Savossa. Esimerkiksi kuumia päiviä on jo enemmän ja lumensyvyys on matalampi. Tiedot on saatu sääaineistosta 1960-luvulta lähtien.

Tulevaisuuden sääskenaarioita avaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Anton Laakso. Skenaarioiden perusteella tulevaisuuden talvet näyttävät selvästi nykyistä lauhkeammilta, ja kevään, kesän ja syksyn sateisuuden painopisteet muuttuvat.

Marjanviljelijöiden näkökulmasta muutoksiin kannattaa ainakin varautua.

Yhdessä markkinoille – käytännön askeleita tasalaatuisen viljaerän kokoamiseen -webinaarin tallenne

”Yhdessä markkinoille – käytännön askeleita tasalaatuisen viljaerän kokoamiseen” -webinaari järjestettiin 6.8.2026 osana ”Datasta tulevaisuuden viljatilan kilpailuetu” – webinaarisarjaa.

Webinaarissa pureuduttiin konkreettisiin käytännön yhteistyötapoihin ja käytiin jyväskyläläisellä viljatilalla katsomassa, millaisia käytännön toimia jyväskyläläiset viljelijät ovat tehneet yhteistyön käynnistämiseksi: miten laatuanalyyseja hyödynnetään jo ennen puintia ja sen aikana, millä tavoin analyysitietoa jaetaan tilojen kesken ja miten tieto ohjaa päätöksentekoa yhteisen tasalaatuisen viljaerän kokoamisessa.

Ennakointi ja riskienhallinta on keskeisessä asemassa sadon määrän ja laadun varmistamisessa, ja viljelijäyhteisössä tämä edellyttää sujuvaa, luottamukseen perustuvaa datan jakamista ja sen tavoitteellista hyödyntämistä.

Tilaisuuden sisältö:

  • Tilaisuuden avaus / Jaana Sinipuro, DataSpace Europe
  • Tikkakosken kuulumiset ja kokemuksia tilojen yhteistyöstä / Heli Turpeinen, Jamk + viljelijät
  • Uudisraivaajan suorat sanat: Mitä tarvitaan, jotta tutkimuksesta päästään käytäntöön / Markus Eerola, Knehtilän luomutila
  • Kysymyksiä ja keskustelua

Webinaarisarjan ensimmäisen osan tallenteen löydät täältä .

Webinaari järjestettiin osana Datapellon uudisraivaajat-hanketta, joka on Euroopan Unionin osarahoittama.

Luontotekoja yhdessä – 10 vinkkiä luonnon monimuotoisuustekoihin -julkaisu

Luontotekoja yhdessä -julkaisu on tarkoitettu asukkaille, kylille, yhdistyksille ja kunnille vinkkivihkoksi kohti omia luonnon monimuotoisuustekoja. Oman lähiluonnon tilaa voi kohentaa monin konkreettisin keinoin. Niityn perustaminen, vieraslajitorjunta, lehtipuiden istutus tai asuinpaikkojen teko eri lajeille ovat oivia esimerkkejä näistä.

Julkaisussa oman lähiluonnon monimuotoistamiseen on esiteltynä niin pienempiä kuin isompia toimenpiteitä. Teot voi aloittaa omalta pihalta, mutta toimiin on aina hyvä ryhtyä isommallakin väellä. Luontotalkoot yhdistävät – niistä hyötyy niin ympäristö kuin yhteisö. Julkaisun sivuilta löytyy lisäksi linkit tarkempiin tietoihin teemoista.

Tiedolla johtaminen matkailun kehittämisessä – dataa, tietoa ja yhteistyötä

Tietokortin materiaali ajankohtaisia näkökulmia tiedolla johtamiseen, datan hyödyntämiseen ja yhteistyön merkitykseen matkailun kehittämisessä.

 

Tietokorttien sisältö on webinaarien puhujien materiaali sekä maaseutumatkailun tiedolla johtamisen malli:
Tiedolla johtaminen valtakunnallisen matkailun kehittämisessä, Katariina Wakonen, Head of Business Intelligence, Visit Finland
Kehittämishankkeiden tieto yhteiseksi voimavaraksi, Juha Sorjonen, asiakkuusjohtaja, Avidly Agency, Visit Finland Akatemia valmentaja.
Materiaali on suunnattu erityisesti matkailun kehittäjille, hanketoimijoille, alueorganisaatioille ja kaikille, jotka haluavat vahvistaa tiedon hyödyntämistä matkailun kehittämisessä.
Materiaali on tuotettu Rural Finland Tourism-hub hankkeessa.

LuomuVirtaa2026 tietoiskut

Tietokorttiin on koostettu LuomuVirtaa2026-tapahtuman tietoiskujen anti: säilörehun valkuaisen merkitys, rikkakasvien hallinta luomumenetelmin, Pohjolan Hedelmä Oy:n tarina, käytännön kokemuksia luomusiementuotannosta, vinkkejä eläinten hyvinvoinnin kehittämiseen, drooniteknologian mahdollisuudet pellolla, säilörehun typpilannoituskokeet, Alapihan tilan nurmituotanto sekä genomitestauksen hyödyt lypsy- ja emolehmäkarjoissa.

HUOM! Lisätietoja-kohdassa linkit luentotallenteisiin

Talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdennusaineisto viljelijöiden käyttöön

Talviaikainen kasvipeitteisyys tukee vesiensuojelua – kartta-aineisto viljelijöiden avuksi

 

Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Lounais-Suomen elinvoimakeskus ovat tuottaneet uuden valtakunnallisen kartta-aineiston, joka auttaa viljelijöitä kohdentamaan talviaikaista kasvipeitteisyyttä vesiensuojelun kannalta tärkeimmille alueille. Aineisto tukee maatilojen

neuvontaa ja viljelysuunnittelua sekä kannustaa lisäämään aitoa talviaikaista kasvipeitteisyyttä. Kohdennusaineistoa pääse tarkastelemaan tämän sivuston kautta talviaikainen kasvipeite

Kohdentamisaineiston perusteella kasvipeitteisyyttä suositellaan valtakunnallisesti 61 %:lle peltopinta-alasta. Aineistossa on huomioitu peruslohkon sijainti suhteessa vesistöihin, pohjavesialueisiin, Natura-alueisiin ja tulvaherkkiin alueisiin sekä lohkon eroosioherkkyys.

Kohdentamisen suositus on määritetty pelloille peruslohkokohtaisesti. Peruslohkolle suositellaan talviaikaista kasvipeitettä, mikäli vähintään yksi alla esitetyistä kriteereistä täyttyy. Kriteereiden täyttymistä voi tarkastella lohkoittain liikkumalla kartalla lohkon päälle.

  • Lohkon etäisyys vesistöistä alle 10 m
    (karttalyhenteet Water10 & Sea10)
  • Lohkon etäisyys hyvää heikommassa ekologisessa tilassa tai heikentymisriskissä olevista vesistöistä alle 50 m
    (karttalyhenteet EcoRiver, EcoLake & EcoSea)
  • Lohkon korkea potentiaalinen eroosio, eroosioherkimmät 20 % pelloista valuma-alueittain
    (karttalyhenne Top20Eroosio)
  • Lohkon etäisyys pohjavesialueista alle 50 m
    (karttalyhenne GW)
  • Lohkon etäisyys Natura-alueista alle 50 m
    (karttalyhenne Natura)
  • Lohkon etäisyys tulvaherkistä alueista alle 50 m
    (karttalyhenteet FloodFre & FloodSea)

Kohdentamisaineiston tarkoituksena on edistää aidon talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentumista vesiensuojelun näkökulmasta. Talviaikainen kasvipeite on tärkeää myös muilla peltolohkoilla, mutta kohdennusaineisto osoittaa vesiensuojelun kannalta tärkeimmät lohkot.

Kohdennusaineiston käyttöön on tehty ohjeistus, katso video tämän linkin kautta. Ohjeita voi katsoa myös tämän tietokortin liitteenä olevasta esityksestä.

  • Kappaleet ohjevideolla:
    • Aineiston yleisesittely (0:00)
    • Aineiston pääsivu (3:40)
    • Peltohaku (4:03)
    • Interaktiiviset kartat (5:12)
    • Kriteerien selitteet ja lisätiedot (8:46)
  • Videon nauhoitus, muokkaus, tekstitys ja ääni: Maiju Narikka, Suomen ympäristökeskus

Kuvituskuva

Data maatalousyrittäjien apuna

Datatalouskasvattamo-hankkeessa toteutettiin alkuvuodesta 2026 kysely tuottajaorganisaatioiden jäsenille, jossa kartoitettiin mahdollisia pullonkauloja ja mahdollisuuksia datan tehokkaammalle hyödyntämiselle maataloudessa.

Tulosten mukaan dataa käytetään tiloilla aktiivisesti erityisesti viljely- ja taloustietoon perustuvan päätöksenteon tukena, mutta kehittyneempien datalähteiden, kuten sensorien ja telematiikan, hyödyntäminen on vielä melko vähäistä. Datan jakaminen tuottajaorganisaatioiden sisällä on toistaiseksi rajallista, vaikka kiinnostusta ja valmiuksia siihen löytyy. Kysely osoittaa, että datan yhteiskäytöllä nähdään merkittäviä hyötyjä muun muassa markkinatiedon parantamisessa, neuvotteluvoiman vahvistamisessa ja tuotannon yhteissuunnittelussa, mutta kehittämisen edellytyksinä ovat selkeät pelisäännöt, luottamus, sopimusmallit ja tekninen tuki.

Tarkemmat tulokset kyselyn tuloksista löytyvät Centria Bulletin-verkkolehdessä julkaistusta artikkelista Data maatalousyrittäjien apuna – tuottajaorganisaatiojäsenille suunnatun kyselyn tuloksia. Artikkeli on luettavavissa osoitteessa https://centriabulletin.fi/data-maatalousyrittajien-apuna/.

Datatalouskasvattamo-hankkeen tavoitteena on luoda TKI-toimijoiden yhteistyöllä maataloussektorin datataloutta edistävä kansallinen Datatalouskasvattamo osaamiskeskittymä, joka uudistaa maaseudun taloutta ja nopeuttaa siinä tarvittavien digitaalisten ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöön ottamista. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Kpedu sekä Luonnonvarakeskus LUKE.

Datatalouskasvattamo-hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 ja se on käynnissä 19.6.2024–30.6.2026 välisenä aikana.