Kosteikko

Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Tietokortit kertovat maa- ja metsätalouden toimenpiteistä, joiden avulla voidaan suojella vesistöjä, hillitä vesistöjen tummumista, sopeutua paremmin ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin sekä hillitä ilmastonmuutosta.

Tiiviit yhteenvedot kertovat toimenpiteiden vaikutuksista maaperän kasvukuntoon, monimuotoisuuteen, veden pidättämiseen, vesistökuormitukseen, hiilitaseeseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Lisäksi esitetään arvio toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista.

Aineistot on tuotettu Suomen ympäristökeskuksen ja Savonian yhteistyössä osana SysteemiHiili-hankketta (2021–2023), joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.

Kevennetty muokkaus ja suorakylvö maataloudessa

Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Tietokortit kertovat maa- ja metsätalouden toimenpiteistä, joiden avulla voidaan suojella vesistöjä, hillitä vesistöjen tummumista, sopeutua paremmin ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin sekä hillitä ilmastonmuutosta.

Tiiviit yhteenvedot kertovat toimenpiteiden vaikutuksista maaperän kasvukuntoon, monimuotoisuuteen, veden pidättämiseen, vesistökuormitukseen, hiilitaseeseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Lisäksi esitetään arvio toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista.

Aineistot on tuotettu Suomen ympäristökeskuksen ja Savonian yhteistyössä osana SysteemiHiili-hankketta (2021–2023), joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.

Eloperäiset maanparannusaineet maataloudessa

Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Tietokortit kertovat maa- ja metsätalouden toimenpiteistä, joiden avulla voidaan suojella vesistöjä, hillitä vesistöjen tummumista, sopeutua paremmin ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin sekä hillitä ilmastonmuutosta.

Tiiviit yhteenvedot kertovat toimenpiteiden vaikutuksista maaperän kasvukuntoon, monimuotoisuuteen, veden pidättämiseen, vesistökuormitukseen, hiilitaseeseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Lisäksi esitetään arvio toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista.

Aineistot on tuotettu Suomen ympäristökeskuksen ja Savonian yhteistyössä osana SysteemiHiili-hankketta (2021–2023), joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.

Alus- ja kerääjäkasvit

Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Tietokortit kertovat maa- ja metsätalouden toimenpiteistä, joiden avulla voidaan suojella vesistöjä, hillitä vesistöjen tummumista, sopeutua paremmin ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin sekä hillitä ilmastonmuutosta.

Tiiviit yhteenvedot kertovat toimenpiteiden vaikutuksista maaperän kasvukuntoon, monimuotoisuuteen, veden pidättämiseen, vesistökuormitukseen, hiilitaseeseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Lisäksi esitetään arvio toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista.

Aineistot on tuotettu Suomen ympäristökeskuksen ja Savonian yhteistyössä osana SysteemiHiili-hankketta (2021–2023), joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.

Maatilan riskienhallinnan arviointityökalu

Maatilan riskienhallinnan arviointityökalu on laadittu helpottamaan tilan itsenäistä riskienhallintaa. Kartoituksessa käydään läpi sekä maatilan ulkopuolelta tulevia uhkia että tilan sisäisiä riskejä.

Työkalu on osa Maatilan varautuminen -hanketta, jota rahoittaa Euroopan maaseuturahasto.

Dataosuuskunta – tietokortit

Tulevaisuuden maatalousyrittäjän toimintamalli eroaa nykyisestä voimakkaasti ja se perustuu tuotannon ohella myös tuotannosta syntyvään dataan, sen hallintaan ja datan tuottamaan arvonlisään. Arvonlisän jakautuminen reilusti kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden välillä on yksi suurimmista haasteista toimialalla. Maatalousyritysten rooli elintarvikeketjun datalähteenä on jo nyt merkittävä. Tuotannosta kertyvä data ja sen parempi hyödyntäminen edistävät hiilineutraalisuuteen liittyviä yhteiskunnallisia ratkaisuja. Maatalousyritysten dataosuuskunta on tulevaisuuden ratkaisu alkutuotannosta saatavan datan hallintaan ja jatkojalostamiseen. Hankkeen tulokset ovat skaalattavissa kaikille tuotantosuunnille ja alkutuotannon prosesseihin. Lisäarvoa maatilayrityksille datasta ja sen hallinnasta: dataosuuskunnan merkitys ja konseptin luominen yhteistyössä maatilayritysten kanssa (Dataosuuskunta) -hanke vahvistaa alkutuotannon taloudellista asemaa ja jatkuvuutta entistä haastavammassa toimintaympäristössä. Dataan perustuvan liiketoiminnan ja koulutuksen kehittäminen on valtakunnallisesti tärkeää ja hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä koko maassa.

Tietokortit on tuotettu hankkeen toteuttajien toimesta. Hankkeen toteuttajaorganisaatioihin kuuluivat Luonnonvarakeskus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoitti Hämeen ELY-keskus (Maaseuturahasto).

Säilörehun säilönnällinen laatu

Tietokorteilla on käsitelty säilönnällisen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Selvityksessä aihetta on käsitelty laajemmasta näkökulmasta.

Yhteistyö ja resurssit maitotiloilla: Verkostomaisen yrittämisen lähtökohtia ja edellytyksiä

Maidontuottajat voivat kehittää yritystoimintaansa eriasteisessa yhteistyössä muiden kanssa. Arvot, asenteet ja henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat päätöksiin.
Maidontuottajan strateginen ajattelu voi korostaa itse tekemistä tai yhteistyötä. Yhtä
oikeaa tapaa toimia ei ole olemassa. Tähän julkaisuun on koottu ”Kilpailukykyä
maidontuotantoon” -hankkeessa laaditut yhteistyötä käsittelevät artikkelit, joissa
tuotettiin tietoa yhteistyön ja verkostomaisen yrittämisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista. Aineistot hankittiin data-pankeista, tilastoista ja haastattelemalla.

Yhteistyö- ja verkostosuhteet. Strateginen tarkastelu maidontuotantoon sovellettuna.

Yhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa tukeva strateginen ajattelu on usein
syntynyt pitkän ajan kuluessa. Yhteistyö ja verkostoituminen ovat tuoneet uusia
mahdollisuuksia maidontuotannon kehittämiseen. Kun yhteistyö rakennetaan
tukemaan oikeudenmukaisesti kaikkien osallistujien tarpeita, onnistumisedellytykset ovat hyvät. Johtajuutta tarvitaan sovitettaessa osallistujien tavoitteet yhteen kokonaisuuden kanssa. Jokaisen on järjestettävä oma toimintansa
kokonaisuus huomioiden, mikä edellyttää valmiutta muuttaa myös omia toimintatapoja. Tärkeää on, että kaikki osallistujat kokevat hyötyvänsä yhteistyöstä, että
kumppaneihin luotetaan ja että he ovat luottamuksen arvoisia. Arvot, asenteet,
tavoitteet, osaaminen ja henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat yhteistyön
onnistumiseen. Laajojen yhteistyöverkostojen johtaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja liikkeenjohtotaitoa.

Rannikko- ja sisävesikalastuksen hyvän käytännön ohjeet

Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n ja Pro Kala ry:n aloitteesta on laadittu rannikko- ja sisävesikalastuksen alkutuotantoon käyttöön hyvät käytännön ohjeet, eli kalastajille yhteiset hyvän käytännön kriteerit. Ohje koskee pääasiassa elintarvikelainsäädännön mukaisia velvoitteita sekä joiltain osin yhteisen kalastuspolitiikan (YKP-jäljitettävyys) sekä kansallisen kalastuksenvalvontaa koskevan lainsäädännön mukaisia velvoitteita mm. rekisteröitymisvelvoitteiden sekä saalisilmoitusten ja – seurannan osalta.

Hyvän käytännön ohjeet perustuvat EU-lainsäädäntöön ja kansallisen elintarvikelakiin. Elintarvikelain 15 § edellyttää, että kaikilla elintarvikealan toimijoilla on järjestelmä, jonka avulla ne tunnistavat ja hallitsevat toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistavat, että toiminta täyttää elintarvikesäännöksissä asetetut vaatimukset. Tämän ohjeen on tarkoitus tukea tämän täyttämistä kalastuksen alkutuotannossa. (Elintarvikelaki 297/2021)

Nämä hyvän käytännön ohjeet koskevat vain rannikko- ja sisävesikalastuksen alkutuotanto-osaa. Ohjeista on rajattu pois volyymikalastus (troolikalastus, silakan rysäkalastus, muu volyymikalastus) niiden muusta ammattikalastuksesta poikkeavan luonteen vuoksi.

Kalan laatutyö lähtee alkutuottajasta eli kalastajasta. Kun työ tehdään jo alussa oikein, on myytävä tuote myös laadukasta. Kuluttajat ovat entistä enemmän kiinnostuneita tuotelaadun ohella koko tuotantoketjusta. Kalastajan rooli vastuullisena ja ympäristöä kunnioittavana elintarviketuottajana sekä sitoutuminen laatutyöhön toimii myös positiivisena signaalina koko ketjulle.

Hyvän käytännön ohje on keino ratkaista ongelmia, joita kalastajilla voi tulla eteen lainsäädännön vaatimusten noudattamisen ja vaatimusten täyttämisen yhteydessä. Hyvän käytännön ohje auttaa kalastajia myös, kun tehdään päätöksiä tietyn vaatimuksen välttämättömyydestä, tarpeellisuudesta, asianmukaisuudesta tai riittävyydestä.

Sitoutumalla noudattamaan näitä hyvän käytännön ohjeita, voi kalastaja käyttää tätä ohjetta kirjallisena omavalvontasuunnitelmana, eikä erillistä omavalvontasuunnitelmaa toimintaa varten tarvitse välttämättä tehdä.

Ohje on laadittu Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n ja ProKala ry:n aloitteesta, Net-Foodlab Oy:n toimesta.

Ohjeet ovat Ruokaviraston arvioimat 20.4.2023.