Alus- ja kerääjäkasvit

Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Tietokortit kertovat maa- ja metsätalouden toimenpiteistä, joiden avulla voidaan suojella vesistöjä, hillitä vesistöjen tummumista, sopeutua paremmin ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin sekä hillitä ilmastonmuutosta.

Tiiviit yhteenvedot kertovat toimenpiteiden vaikutuksista maaperän kasvukuntoon, monimuotoisuuteen, veden pidättämiseen, vesistökuormitukseen, hiilitaseeseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Lisäksi esitetään arvio toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista.

Aineistot on tuotettu Suomen ympäristökeskuksen ja Savonian yhteistyössä osana SysteemiHiili-hankketta (2021–2023), joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.

Maatilan riskienhallinnan arviointityökalu

Maatilan riskienhallinnan arviointityökalu on laadittu helpottamaan tilan itsenäistä riskienhallintaa. Kartoituksessa käydään läpi sekä maatilan ulkopuolelta tulevia uhkia että tilan sisäisiä riskejä.

Työkalu on osa Maatilan varautuminen -hanketta, jota rahoittaa Euroopan maaseuturahasto.

Dataosuuskunta – tietokortit

Tulevaisuuden maatalousyrittäjän toimintamalli eroaa nykyisestä voimakkaasti ja se perustuu tuotannon ohella myös tuotannosta syntyvään dataan, sen hallintaan ja datan tuottamaan arvonlisään. Arvonlisän jakautuminen reilusti kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden välillä on yksi suurimmista haasteista toimialalla. Maatalousyritysten rooli elintarvikeketjun datalähteenä on jo nyt merkittävä. Tuotannosta kertyvä data ja sen parempi hyödyntäminen edistävät hiilineutraalisuuteen liittyviä yhteiskunnallisia ratkaisuja. Maatalousyritysten dataosuuskunta on tulevaisuuden ratkaisu alkutuotannosta saatavan datan hallintaan ja jatkojalostamiseen. Hankkeen tulokset ovat skaalattavissa kaikille tuotantosuunnille ja alkutuotannon prosesseihin. Lisäarvoa maatilayrityksille datasta ja sen hallinnasta: dataosuuskunnan merkitys ja konseptin luominen yhteistyössä maatilayritysten kanssa (Dataosuuskunta) -hanke vahvistaa alkutuotannon taloudellista asemaa ja jatkuvuutta entistä haastavammassa toimintaympäristössä. Dataan perustuvan liiketoiminnan ja koulutuksen kehittäminen on valtakunnallisesti tärkeää ja hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä koko maassa.

Tietokortit on tuotettu hankkeen toteuttajien toimesta. Hankkeen toteuttajaorganisaatioihin kuuluivat Luonnonvarakeskus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoitti Hämeen ELY-keskus (Maaseuturahasto).

Säilörehun säilönnällinen laatu

Tietokorteilla on käsitelty säilönnällisen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Selvityksessä aihetta on käsitelty laajemmasta näkökulmasta.

Yhteistyö ja resurssit maitotiloilla: Verkostomaisen yrittämisen lähtökohtia ja edellytyksiä

Maidontuottajat voivat kehittää yritystoimintaansa eriasteisessa yhteistyössä muiden kanssa. Arvot, asenteet ja henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat päätöksiin.
Maidontuottajan strateginen ajattelu voi korostaa itse tekemistä tai yhteistyötä. Yhtä
oikeaa tapaa toimia ei ole olemassa. Tähän julkaisuun on koottu ”Kilpailukykyä
maidontuotantoon” -hankkeessa laaditut yhteistyötä käsittelevät artikkelit, joissa
tuotettiin tietoa yhteistyön ja verkostomaisen yrittämisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista. Aineistot hankittiin data-pankeista, tilastoista ja haastattelemalla.

Yhteistyö- ja verkostosuhteet. Strateginen tarkastelu maidontuotantoon sovellettuna.

Yhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa tukeva strateginen ajattelu on usein
syntynyt pitkän ajan kuluessa. Yhteistyö ja verkostoituminen ovat tuoneet uusia
mahdollisuuksia maidontuotannon kehittämiseen. Kun yhteistyö rakennetaan
tukemaan oikeudenmukaisesti kaikkien osallistujien tarpeita, onnistumisedellytykset ovat hyvät. Johtajuutta tarvitaan sovitettaessa osallistujien tavoitteet yhteen kokonaisuuden kanssa. Jokaisen on järjestettävä oma toimintansa
kokonaisuus huomioiden, mikä edellyttää valmiutta muuttaa myös omia toimintatapoja. Tärkeää on, että kaikki osallistujat kokevat hyötyvänsä yhteistyöstä, että
kumppaneihin luotetaan ja että he ovat luottamuksen arvoisia. Arvot, asenteet,
tavoitteet, osaaminen ja henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat yhteistyön
onnistumiseen. Laajojen yhteistyöverkostojen johtaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja liikkeenjohtotaitoa.

Rannikko- ja sisävesikalastuksen hyvän käytännön ohjeet

Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n ja Pro Kala ry:n aloitteesta on laadittu rannikko- ja sisävesikalastuksen alkutuotantoon käyttöön hyvät käytännön ohjeet, eli kalastajille yhteiset hyvän käytännön kriteerit. Ohje koskee pääasiassa elintarvikelainsäädännön mukaisia velvoitteita sekä joiltain osin yhteisen kalastuspolitiikan (YKP-jäljitettävyys) sekä kansallisen kalastuksenvalvontaa koskevan lainsäädännön mukaisia velvoitteita mm. rekisteröitymisvelvoitteiden sekä saalisilmoitusten ja – seurannan osalta.

Hyvän käytännön ohjeet perustuvat EU-lainsäädäntöön ja kansallisen elintarvikelakiin. Elintarvikelain 15 § edellyttää, että kaikilla elintarvikealan toimijoilla on järjestelmä, jonka avulla ne tunnistavat ja hallitsevat toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistavat, että toiminta täyttää elintarvikesäännöksissä asetetut vaatimukset. Tämän ohjeen on tarkoitus tukea tämän täyttämistä kalastuksen alkutuotannossa. (Elintarvikelaki 297/2021)

Nämä hyvän käytännön ohjeet koskevat vain rannikko- ja sisävesikalastuksen alkutuotanto-osaa. Ohjeista on rajattu pois volyymikalastus (troolikalastus, silakan rysäkalastus, muu volyymikalastus) niiden muusta ammattikalastuksesta poikkeavan luonteen vuoksi.

Kalan laatutyö lähtee alkutuottajasta eli kalastajasta. Kun työ tehdään jo alussa oikein, on myytävä tuote myös laadukasta. Kuluttajat ovat entistä enemmän kiinnostuneita tuotelaadun ohella koko tuotantoketjusta. Kalastajan rooli vastuullisena ja ympäristöä kunnioittavana elintarviketuottajana sekä sitoutuminen laatutyöhön toimii myös positiivisena signaalina koko ketjulle.

Hyvän käytännön ohje on keino ratkaista ongelmia, joita kalastajilla voi tulla eteen lainsäädännön vaatimusten noudattamisen ja vaatimusten täyttämisen yhteydessä. Hyvän käytännön ohje auttaa kalastajia myös, kun tehdään päätöksiä tietyn vaatimuksen välttämättömyydestä, tarpeellisuudesta, asianmukaisuudesta tai riittävyydestä.

Sitoutumalla noudattamaan näitä hyvän käytännön ohjeita, voi kalastaja käyttää tätä ohjetta kirjallisena omavalvontasuunnitelmana, eikä erillistä omavalvontasuunnitelmaa toimintaa varten tarvitse välttämättä tehdä.

Ohje on laadittu Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n ja ProKala ry:n aloitteesta, Net-Foodlab Oy:n toimesta.

Ohjeet ovat Ruokaviraston arvioimat 20.4.2023.

Maatalousyrittäjän johtamisosaamisen kehittämisen perusteet

Johtamishaasteet kasvavat maatalousyrittämisessä. Ne koskevat
kaikkia maatalousyrittäjiä, olipa maatalousyritys pieni yhden henkilön, perheen tai ulkopuolisia työllistävä suuri maatalousyritys. Myös
osa-aikainen maatalousyrittäjä hyötyy kirjallisesta strategiasta,
sillä strategian laatiminen kehittää ajattelukykyä, synnyttää uusia
ajatuksia ja lisää valmiutta kehittää yritystoimintaa. Jokainen maatalousyrittäjä voi saavuttaa etua esimerkiksi voimavaroja uudelleen
järjestelemällä sekä ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja ja
-menetelmiä.
Johtamisella tavoitellaan haluttujen tulosten saavuttamista ja ohjataan toimintaa tavoitteellisesti. Työt tehdään paremmin kuin ilman
johtamista. Yritystalouden näkökulmasta johtaminen on määrätietoista kilpailukyvyn ja kannattavuuden tavoittelua. Kyky hankkia ja
hyödyntää tietoa parantaa menestymisedellytyksiä. Suunnittelulla
tuetaan johtamista.

Maitotilayrityksen kokonaisvaltaisen johtamisen työkirja

Tämä työkirja liittyy Maitotilayrityksen kokonaisvaltaisen johtamisen käsikirjaan. Työkirja auttaa maitotilayrittäjää kokonaisvaltaisessa johtamisessa. Työkirjan kysymyksiin vastaamalla maitotilayrittäjä rakentaa perustan kokonaisvaltaiselle johtamiselle.
Kysymyksiin vastatessa voi käyttää apuna Käsikirjaa. Työkirjan kysymyksissä on viitattu, mistä Käsikirjan kohdasta löytyy lisätietoa.

Maitotilayrittäjä hyötyy kokonaisvaltaisesta johtamisesta. Kokonaisvaltaisella johtamisella maitotilayrityksen toiminnalle
saadaan selkeä suunta, jolloin tavoitteita toteutetaan määrätietoisesti.Työkirjan laatimisen tuloksena saa strategian, toimintamallin ja
toimintasuunnitelman, joiden mukaan maitotilayritystä johdetaan. Kun maitotilayrittäjän tavoitteet muuttuvat tai toimintaympäristössä tapahtuu suuria muutoksia, jo kertaalleen laadittua
työkirjaa voi käyttää pohjana uuden strategian luonnissa

 

Maitotilayrityksen kokonaisvaltaisen johtamisen käsikirja

1. Käsikirjassa tarkastellaan maitotilayrityksen toimintaa
kokonaisuutena.
2. Käsikirja sisältää järjestelmällisen tavan edetä kokonaisvaltaisessa suunnittelussa ja valintojen teossa.
3. Käsikirjan avulla voidaan kehittää maitotilayrityksen
toimintaa tavoitteellisesti ja päättää, mitä kehittämistoimia
tehdään, missä järjestyksessä ja millä aikataululla.
4. Käsikirjan avulla perehdytään toimintaympäristöön ja
toimintaympäristön muutoksiin.
5. Käsikirja auttaa tavoitteiden asettamisessa, vaihtoehtoisten toimintatapojen hakemisessa sekä tuottavuuden ja
kannattavuuden parantamisessa.
6. Käsikirjan avulla maitotilayrittäjä voi viestiä selkeästi
ajatuksistaan ja yritystoiminnan kehittämisestä kaikille sidosryhmille.