Rannikko- ja sisävesikalastuksen hyvän käytännön ohjeet

Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n ja Pro Kala ry:n aloitteesta on laadittu rannikko- ja sisävesikalastuksen alkutuotantoon käyttöön hyvät käytännön ohjeet, eli kalastajille yhteiset hyvän käytännön kriteerit. Ohje koskee pääasiassa elintarvikelainsäädännön mukaisia velvoitteita sekä joiltain osin yhteisen kalastuspolitiikan (YKP-jäljitettävyys) sekä kansallisen kalastuksenvalvontaa koskevan lainsäädännön mukaisia velvoitteita mm. rekisteröitymisvelvoitteiden sekä saalisilmoitusten ja – seurannan osalta.

Hyvän käytännön ohjeet perustuvat EU-lainsäädäntöön ja kansallisen elintarvikelakiin. Elintarvikelain 15 § edellyttää, että kaikilla elintarvikealan toimijoilla on järjestelmä, jonka avulla ne tunnistavat ja hallitsevat toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistavat, että toiminta täyttää elintarvikesäännöksissä asetetut vaatimukset. Tämän ohjeen on tarkoitus tukea tämän täyttämistä kalastuksen alkutuotannossa. (Elintarvikelaki 297/2021)

Nämä hyvän käytännön ohjeet koskevat vain rannikko- ja sisävesikalastuksen alkutuotanto-osaa. Ohjeista on rajattu pois volyymikalastus (troolikalastus, silakan rysäkalastus, muu volyymikalastus) niiden muusta ammattikalastuksesta poikkeavan luonteen vuoksi.

Kalan laatutyö lähtee alkutuottajasta eli kalastajasta. Kun työ tehdään jo alussa oikein, on myytävä tuote myös laadukasta. Kuluttajat ovat entistä enemmän kiinnostuneita tuotelaadun ohella koko tuotantoketjusta. Kalastajan rooli vastuullisena ja ympäristöä kunnioittavana elintarviketuottajana sekä sitoutuminen laatutyöhön toimii myös positiivisena signaalina koko ketjulle.

Hyvän käytännön ohje on keino ratkaista ongelmia, joita kalastajilla voi tulla eteen lainsäädännön vaatimusten noudattamisen ja vaatimusten täyttämisen yhteydessä. Hyvän käytännön ohje auttaa kalastajia myös, kun tehdään päätöksiä tietyn vaatimuksen välttämättömyydestä, tarpeellisuudesta, asianmukaisuudesta tai riittävyydestä.

Sitoutumalla noudattamaan näitä hyvän käytännön ohjeita, voi kalastaja käyttää tätä ohjetta kirjallisena omavalvontasuunnitelmana, eikä erillistä omavalvontasuunnitelmaa toimintaa varten tarvitse välttämättä tehdä.

Ohje on laadittu Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n ja ProKala ry:n aloitteesta, Net-Foodlab Oy:n toimesta.

Ohjeet ovat Ruokaviraston arvioimat 20.4.2023.

Maatalousyrittäjän johtamisosaamisen kehittämisen perusteet

Johtamishaasteet kasvavat maatalousyrittämisessä. Ne koskevat
kaikkia maatalousyrittäjiä, olipa maatalousyritys pieni yhden henkilön, perheen tai ulkopuolisia työllistävä suuri maatalousyritys. Myös
osa-aikainen maatalousyrittäjä hyötyy kirjallisesta strategiasta,
sillä strategian laatiminen kehittää ajattelukykyä, synnyttää uusia
ajatuksia ja lisää valmiutta kehittää yritystoimintaa. Jokainen maatalousyrittäjä voi saavuttaa etua esimerkiksi voimavaroja uudelleen
järjestelemällä sekä ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja ja
-menetelmiä.
Johtamisella tavoitellaan haluttujen tulosten saavuttamista ja ohjataan toimintaa tavoitteellisesti. Työt tehdään paremmin kuin ilman
johtamista. Yritystalouden näkökulmasta johtaminen on määrätietoista kilpailukyvyn ja kannattavuuden tavoittelua. Kyky hankkia ja
hyödyntää tietoa parantaa menestymisedellytyksiä. Suunnittelulla
tuetaan johtamista.

Maitotilayrityksen kokonaisvaltaisen johtamisen työkirja

Tämä työkirja liittyy Maitotilayrityksen kokonaisvaltaisen johtamisen käsikirjaan. Työkirja auttaa maitotilayrittäjää kokonaisvaltaisessa johtamisessa. Työkirjan kysymyksiin vastaamalla maitotilayrittäjä rakentaa perustan kokonaisvaltaiselle johtamiselle.
Kysymyksiin vastatessa voi käyttää apuna Käsikirjaa. Työkirjan kysymyksissä on viitattu, mistä Käsikirjan kohdasta löytyy lisätietoa.

Maitotilayrittäjä hyötyy kokonaisvaltaisesta johtamisesta. Kokonaisvaltaisella johtamisella maitotilayrityksen toiminnalle
saadaan selkeä suunta, jolloin tavoitteita toteutetaan määrätietoisesti.Työkirjan laatimisen tuloksena saa strategian, toimintamallin ja
toimintasuunnitelman, joiden mukaan maitotilayritystä johdetaan. Kun maitotilayrittäjän tavoitteet muuttuvat tai toimintaympäristössä tapahtuu suuria muutoksia, jo kertaalleen laadittua
työkirjaa voi käyttää pohjana uuden strategian luonnissa

 

Maitotilayrityksen kokonaisvaltaisen johtamisen käsikirja

1. Käsikirjassa tarkastellaan maitotilayrityksen toimintaa
kokonaisuutena.
2. Käsikirja sisältää järjestelmällisen tavan edetä kokonaisvaltaisessa suunnittelussa ja valintojen teossa.
3. Käsikirjan avulla voidaan kehittää maitotilayrityksen
toimintaa tavoitteellisesti ja päättää, mitä kehittämistoimia
tehdään, missä järjestyksessä ja millä aikataululla.
4. Käsikirjan avulla perehdytään toimintaympäristöön ja
toimintaympäristön muutoksiin.
5. Käsikirja auttaa tavoitteiden asettamisessa, vaihtoehtoisten toimintatapojen hakemisessa sekä tuottavuuden ja
kannattavuuden parantamisessa.
6. Käsikirjan avulla maitotilayrittäjä voi viestiä selkeästi
ajatuksistaan ja yritystoiminnan kehittämisestä kaikille sidosryhmille.

Kokonaisvaltaisella johtamisella kannattavuutta maidontuotantoon

Suomalaisen maitotilayrittämisen toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina
suuresti. Tämä on tuonut maitotilayrittäjille paineen hakea uusia toimintatapoja ja
ratkaisuja. Tulevaisuuteen suuntaavan maitotilayrittäjän on tarve johtaa yritystään
kokonaisvaltaisesti ja näin edistää yritystoiminnan tasapainoista kehittämistä ja
luoda edellytykset tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiselle. Kokonaisval-
taisella johtamisella tarkoitetaan pitkän aikavälin ja lyhyen aikavälin johtamista
yhtenä kokonaisuutena, missä pitkän aikavälin tavoitteita toteutetaan myös lyhyen
aikavälin johtamisella. Tähän julkaisuun on koottu ”Kokonaisvaltaisella johtamisella
kannattavuutta maidontuotantoon” -hankkeessa laaditut artikkelit, joissa esitetään
uutta soveltavaa tietoa maitotilayritysten kokonaisvaltaisesta johtamisesta ja
tuottavuuden parantamisesta sekä esitellään kokonaisvaltaisen johtamisen malli.

Kustannusten hallinnalla kannattavuutta maidontuotantoon

Maitotilayrittäjän on tarve johtaa yrityksensä kehittämistä ja toimintaa kokonaisuutena. Kustannustehokkaalla toiminnalla tavoitellaan kilpailuetua, sillä maitoa tuotetaan meijerin vaatimusten mukaisesti. Kun tuotetta ei voi erilaistaa, kustannusten hallinta on tärkeä osa maitotilayrityksen johtamista. Tähän julkaisuun on koottu ”Kustannusten hallinnalla kannattavuutta maidontuotantoon” -hankkeessa laaditut artikkelit. Niissä esitetään uutta soveltavaa tietoa maitotilayrittäjän mahdollisuudesta hallita kustannuksia, tuottavuuden merkityksestä kustannusten hallinnassa ja esitetään kustannusjohtamisen malli.

Akuutti Agrotekno – tietokortit

Akuutti Agrotekno, eli Akuuttia tietoa maatilayritysten kannattavuudesta lannoite- ja energiansäästötoimissa -tiedonvälityshankkeen tuottamissa tietokorteissa on käyty läpi ydinasioita tietyistä, valikoiduista teemoista liittyen kustannustehokkaan ja tarpeenmukaisen lannoituksen sekä maatilan energiankäytön aihealueisiin. Tietokortit on tehty sillä ajatuksella, että niissä käsiteltävät asiat esitetään suhteellisen ytimekkäästi, mutta kuitenkin riittävän kattavasti, ja näiden avulla voidaan edistää tiedonvälitystä maatalousyrittäjien ja muiden alan toimijoiden keskuudessa.

Tietokortit on tuotettu hankkeen toteuttajien toimesta. Hankkeen toteuttajaorganisaatioihin kuuluivat Seinäjoen ammattikorkeakoulu (päätoteuttaja), ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu. Hanketta rahoitti EU:n maaseuturahoitus.

IPM Decisions – kasvinterveyden päätöstukimalleja avoimesti käytettävissä

  • Eurooppalainen yhteishanke IPM decisions keräsi ja kävi läpi kasvinterveyden ennustemalleja eri puolella Eurooppaa. Malleille kerättiin yhtenäiset kuvaustiedot (metatiedot), ja mallit tuotiin käyttöön selainpohjaisessa palvelussa IPM Decisions Platform. Käytettävissä olevia malleja pystyt selaamaan myös ilman kirjautumista sivun alaosasta (DSS-Info).
  • Suomenkielinen ohjevideo kattaa rekisteröitymisen, sekä ennustemallin valinnan ja käyttöönoton 
  • Alustan uusista toiminnoista eli mallien vertailusta sekä sovittamisesta kerrotaan lisää IPM Decisions-hankkeen  uutiskirjeessä

Mistä on kyse?

Kasvitaudit, tuhohyönteiset ja rikkakasvit ovat uhka ruokaturvalle, kaupalle ja elinkeinoille. Maailmanlaajuisesti jopa 40 prosenttia sadosta menetetään vuosittain kasvintuhoojien vuoksi. Pitkäaikaisten tutkimusten mukaan Suomessa kasvitaudit vähentävät ilman kasvinsuojelua keskimäärin noin 10–12 % viljakasvien sadosta ja rikkakasvit noin puolet tästä. Ajallinen ja paikallinen vaihtelu on kuitenkin suurta ja kasvintuhoojien torjunnan tarve vaihtelee.

Ennustemallit arvioivat kasvintuhoojien esiintymisen todennäköisyyttä ja vakavuutta. Ennustemallien tuottama tieto kasvintuhoojariskistä tukee viljelijän päätöksentekoa tarpeenmukaisesta torjunnasta. Mallit nojaavat alueelliseen säädataan. Lisäksi mallit voivat hyödyntää esimerkiksi tietoa viljelyhistoriasta, lajikkeiden kestävyydestä, muokkausmenetelmistä. Viljelylohkon sääolosuhteet joko edistävät tai hillitsevät pellolla esiintyvien kasvintuhoojien esiintymistä. Rikkakasvit tarvitsevat itääkseen riittävän kosteuden. Tuhohyönteisten esiintymistä ohjaa vahvasti kertynyt lämpösumma. Kasvitauti ilmenee, kun taudinaiheuttaja, sopivat lämpö- ja kosteusolot sekä taudinaiheuttajalle altis isäntäkasvi kohtaavat.

Eurooppalaisena hankeyhteistyönä on syntynyt selainpohjainen ’IPM Decisions’ -alusta, jonne on koottu integroitua kasvinsuojelua tukevia ennustemalleja eri kasvilajeille ja kasvintuhoojille. Malleja on kehitetty eri Euroopan maissa ja alusta jakaa ne kaikkien viljelijöiden käyttöön. Tavoitteena on edistää hyvää rikkakasvien, kasvitautien ja tuhohyönteisten hallintaa.

Nopean ja yksinkertaisen rekisteröitymisprosessin jälkeen IPM Decisions -käyttäjät saavat suoraan käyttöönsä riskitietoja valituista ennustemalleista, jotka ovat heidän viljelykasviensa kannalta merkityksellisiä.  Alustan käyttö on ilmaista. Käyttäjien tarvitsee vain rekisteröidä tilansa alustalle muutamalla yksinkertaisella toimenpiteellä, syöttää tilan sijainti ja valita tilalla viljeltävien viljelykasvien kannalta merkittävät mallit. Alusta valitsee automaattisesti parhaan saatavilla olevan säälähteen.

Hankkeen toteutuksessa on saatu palautetta alustan viljelijöiltä, neuvojilta, tutkijoilta eri Euroopan maista. Suomessa järjestettiin useampi työpaja, joiden palaute on huomioitu alustan kehitystyössä. Alusta vaatii jatkuvaa kehittämistä mutta sillä olevat ennustemallit ovat kuitenkin jo kaikkien käytettävissä ja hyödynnettävissä.

 

IPM-menetelmät kasvukaudella 2023

Itua ja Vastetta -hankkeen seminaarissa esiteltiin IPM-menetelmien tuloksia kasvukaudelta 2023. Ohessa julkaistu 12.2.2024 pidetyn seminaarin esitysten diat.

Hanketta rahoittaa Makera ja sitä toteuttavat Luonnonvarakeskuksen johdolla Nautasuomi Oy, Fazer Mylly, Luomuinstituutti ja Nylands Svenska Lantbrukssällskap.