Kokonaisvaltaisella johtamisella kannattavuutta maidontuotantoon 29.5.2024 Suomalaisen maitotilayrittämisen toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina suuresti. Tämä on tuonut maitotilayrittäjille paineen hakea uusia toimintatapoja ja ratkaisuja. Tulevaisuuteen suuntaavan maitotilayrittäjän on tarve johtaa yritystään kokonaisvaltaisesti ja näin edistää yritystoiminnan tasapainoista kehittämistä ja luoda edellytykset tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiselle. Kokonaisval- taisella johtamisella tarkoitetaan pitkän aikavälin ja lyhyen aikavälin johtamista yhtenä kokonaisuutena, missä pitkän aikavälin tavoitteita toteutetaan myös lyhyen aikavälin johtamisella. Tähän julkaisuun on koottu ”Kokonaisvaltaisella johtamisella kannattavuutta maidontuotantoon” -hankkeessa laaditut artikkelit, joissa esitetään uutta soveltavaa tietoa maitotilayritysten kokonaisvaltaisesta johtamisesta ja tuottavuuden parantamisesta sekä esitellään kokonaisvaltaisen johtamisen malli.
Kustannusten hallinnalla kannattavuutta maidontuotantoon 24.5.2024 Maitotilayrittäjän on tarve johtaa yrityksensä kehittämistä ja toimintaa kokonaisuutena. Kustannustehokkaalla toiminnalla tavoitellaan kilpailuetua, sillä maitoa tuotetaan meijerin vaatimusten mukaisesti. Kun tuotetta ei voi erilaistaa, kustannusten hallinta on tärkeä osa maitotilayrityksen johtamista. Tähän julkaisuun on koottu ”Kustannusten hallinnalla kannattavuutta maidontuotantoon” -hankkeessa laaditut artikkelit. Niissä esitetään uutta soveltavaa tietoa maitotilayrittäjän mahdollisuudesta hallita kustannuksia, tuottavuuden merkityksestä kustannusten hallinnassa ja esitetään kustannusjohtamisen malli.
Akuutti Agrotekno – tietokortit 13.5.2024 Akuutti Agrotekno, eli Akuuttia tietoa maatilayritysten kannattavuudesta lannoite- ja energiansäästötoimissa -tiedonvälityshankkeen tuottamissa tietokorteissa on käyty läpi ydinasioita tietyistä, valikoiduista teemoista liittyen kustannustehokkaan ja tarpeenmukaisen lannoituksen sekä maatilan energiankäytön aihealueisiin. Tietokortit on tehty sillä ajatuksella, että niissä käsiteltävät asiat esitetään suhteellisen ytimekkäästi, mutta kuitenkin riittävän kattavasti, ja näiden avulla voidaan edistää tiedonvälitystä maatalousyrittäjien ja muiden alan toimijoiden keskuudessa. Tietokortit on tuotettu hankkeen toteuttajien toimesta. Hankkeen toteuttajaorganisaatioihin kuuluivat Seinäjoen ammattikorkeakoulu (päätoteuttaja), ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu. Hanketta rahoitti EU:n maaseuturahoitus.
IPM Decisions – kasvinterveyden päätöstukimalleja avoimesti käytettävissä 10.5.2024 Eurooppalainen yhteishanke IPM decisions keräsi ja kävi läpi kasvinterveyden ennustemalleja eri puolella Eurooppaa. Malleille kerättiin yhtenäiset kuvaustiedot (metatiedot), ja mallit tuotiin käyttöön selainpohjaisessa palvelussa IPM Decisions Platform. Käytettävissä olevia malleja pystyt selaamaan myös ilman kirjautumista sivun alaosasta (DSS-Info). Suomenkielinen ohjevideo kattaa rekisteröitymisen, sekä ennustemallin valinnan ja käyttöönoton Alustan uusista toiminnoista eli mallien vertailusta sekä sovittamisesta kerrotaan lisää IPM Decisions-hankkeen uutiskirjeessä Mistä on kyse? Kasvitaudit, tuhohyönteiset ja rikkakasvit ovat uhka ruokaturvalle, kaupalle ja elinkeinoille. Maailmanlaajuisesti jopa 40 prosenttia sadosta menetetään vuosittain kasvintuhoojien vuoksi. Pitkäaikaisten tutkimusten mukaan Suomessa kasvitaudit vähentävät ilman kasvinsuojelua keskimäärin noin 10–12 % viljakasvien sadosta ja rikkakasvit noin puolet tästä. Ajallinen ja paikallinen vaihtelu on kuitenkin suurta ja kasvintuhoojien torjunnan tarve vaihtelee. Ennustemallit arvioivat kasvintuhoojien esiintymisen todennäköisyyttä ja vakavuutta. Ennustemallien tuottama tieto kasvintuhoojariskistä tukee viljelijän päätöksentekoa tarpeenmukaisesta torjunnasta. Mallit nojaavat alueelliseen säädataan. Lisäksi mallit voivat hyödyntää esimerkiksi tietoa viljelyhistoriasta, lajikkeiden kestävyydestä, muokkausmenetelmistä. Viljelylohkon sääolosuhteet joko edistävät tai hillitsevät pellolla esiintyvien kasvintuhoojien esiintymistä. Rikkakasvit tarvitsevat itääkseen riittävän kosteuden. Tuhohyönteisten esiintymistä ohjaa vahvasti kertynyt lämpösumma. Kasvitauti ilmenee, kun taudinaiheuttaja, sopivat lämpö- ja kosteusolot sekä taudinaiheuttajalle altis isäntäkasvi kohtaavat. Eurooppalaisena hankeyhteistyönä on syntynyt selainpohjainen ’IPM Decisions’ -alusta, jonne on koottu integroitua kasvinsuojelua tukevia ennustemalleja eri kasvilajeille ja kasvintuhoojille. Malleja on kehitetty eri Euroopan maissa ja alusta jakaa ne kaikkien viljelijöiden käyttöön. Tavoitteena on edistää hyvää rikkakasvien, kasvitautien ja tuhohyönteisten hallintaa. Nopean ja yksinkertaisen rekisteröitymisprosessin jälkeen IPM Decisions -käyttäjät saavat suoraan käyttöönsä riskitietoja valituista ennustemalleista, jotka ovat heidän viljelykasviensa kannalta merkityksellisiä. Alustan käyttö on ilmaista. Käyttäjien tarvitsee vain rekisteröidä tilansa alustalle muutamalla yksinkertaisella toimenpiteellä, syöttää tilan sijainti ja valita tilalla viljeltävien viljelykasvien kannalta merkittävät mallit. Alusta valitsee automaattisesti parhaan saatavilla olevan säälähteen. Hankkeen toteutuksessa on saatu palautetta alustan viljelijöiltä, neuvojilta, tutkijoilta eri Euroopan maista. Suomessa järjestettiin useampi työpaja, joiden palaute on huomioitu alustan kehitystyössä. Alusta vaatii jatkuvaa kehittämistä mutta sillä olevat ennustemallit ovat kuitenkin jo kaikkien käytettävissä ja hyödynnettävissä.
Ravinnehuuhtoutumien hallinta IPM-viljelyssä 22.4.2024 Tietokortit ravinnehuuhtoutumien hallinnasta IPM-viljelyssä ovat osa Itua ja Vastetta -hankkeessa tuotettua tietokorttisarjaa, joka pureutuu IPM-viljelyyn eri näkökulmista.
IPM-menetelmät kasvukaudella 2023 15.4.2024 Itua ja Vastetta -hankkeen seminaarissa esiteltiin IPM-menetelmien tuloksia kasvukaudelta 2023. Ohessa julkaistu 12.2.2024 pidetyn seminaarin esitysten diat. Hanketta rahoittaa Makera ja sitä toteuttavat Luonnonvarakeskuksen johdolla Nautasuomi Oy, Fazer Mylly, Luomuinstituutti ja Nylands Svenska Lantbrukssällskap.
Juottojärjestelmät laidunoloissa 21.3.2024 Tietokortteihin on tiivistetty perustietoja kolmesta erilaisesta, Suomessa yleisestä juottojärjestelmästä. Nämä järjestelmät ovat sovellettavissa kaikille laiduntaville tuotantoeläimille. Tietokortit on laadittu Savonia-ammattikorkeakoulussa osana AMK-opinnäytetyötä.
Luonnonvara-alan opiskelupaikat ja työllistymismahdollisuudet tutuiksi 21.3.2024 Luonnonvara-alalle tarvitaan uusia ammattilaisia myös tulevaisuudessa. Jotta informaatiota aiheesta voitaisiin jakaa laajasti, luotiin erillinen toimeksiantajan verkkosivuilla julkaistava opas. Oppaassa kerrotaan persoonallista karttakuvaa hyödyntäen maatalous- ja hevosalan perustutkinnon suorittamista tarjoavat oppilaitokset. Oppaassa on julkaistu myös useita opinnäytetyöprojektin aikana kuvattuja videoita, jotka on julkaistu myös TikTokissa ja YouTubessa. Videot löytyvät nimellä ”osaajiamaaseudulle”. Valmis opas julkaistiin 12.1.2024. Opas löytyy täältä: https://26527780.hs-sites-eu1.com/maatalousammatit-0.
Maatilojen muovit kiertoon – opas maatalousmuovien kierrättämisestä (MuKi) 13.3.2024 Maatalousmuoveja käytetään suomalaisilla maatiloilla yli 12 000 tonnia vuosittain. Muovi tarjoaa kustannustehokkaan ratkaisun moneen arjen haasteeseen, mutta siitä muodostava jäte aiheuttaa ympäristölle suurta haittaa. Maatalousmuovijätteen hävittäminen on Suomessa haastavaa, sillä toistaiseksi täällä ei ole ollut organisoitua maatalousmuovijätteen keräilyä. Tästä syystä muovijätettä on kertynyt tiloille suuria määriä. Kierrätystä ajatellen muovi tulisi syntypaikkalajitella tilalla. Lajittelu vaatii osaamista, aikaa ja vaivaa viljeljältä, mutta sen avulla voidaan säästää muun muassa kuljetuskustannuksissa. Kattavalla terminaaliverkostolla on lajittelun ohella suuri merkitys kustannustehokkaassa kierrätyksessä. Muovin uudelleenkäyttöä ajatellen muovijätteen laadulla on merkitystä. On tärkeää, että muovijäte on riittävän puhdasta ja laadultaan kierrätykseen kelpaavaa. Viljelijöillä on mahdollisuus tehdä pieniä, päivittäisiä tekoja, joilla edellä mainittuja asioita voidaan parantaa. Mitä tehokkaammaksi koko muoviketju saadaan, sitä alhaisemmat kustannukset muovien käyttämisestä koituu yksittäiselle viljelijälle. Tähän julkaisuun on koottu MuKi-hankkeessa tuotettua tietoa maatalousmuovien kierrättämisestä viljelijöille, jotta viljelijän on helpompi toimia osana muoviketjua. Koostevideo julkaisusta katsottavissa YouTubesta: https://youtu.be/xKgU86JmakA?si=3SIqbubkxAPyUYIf
Ilmastoviisas.fi -sivusto 27.2.2024 Ilmastoviisas.fi -sivusto on koonnut vuosien ajan maatalouden ilmastotoimenpiteiden ja muutosjoustavuutta tukevien hankkeiden materiaaleja saataville yhteen paikkaan. Alustalta löytyy tietokortteja, podcasteja, videolinkkejä sekä esimerkkejä käytännön viljelytoimenpiteistä.