Tulevaisuuden viljelyä aistimassa

Tammikuun lopulla (27.–28.1.2026) Espanjan Valenciassa järjestetty EU CAP Networkin -työpaja, ”Sensing the future: practical applications of proximal and remote sensing for farmers and advisors”, kokosi yhteen älymaatalouden asiantuntijoita ympäri Eurooppaa. Tapahtuman keskiössä oli kysymys siitä, miten kaukokartoituksen ja lähimittauksen ratkaisut viedään teoriasta suoraan viljelijöiden ja neuvojien käyttöön.

Tässä blogitekstissä keskityn tapatumassa esiteltyihin kiinnostavimpiin hankkeisiin ja niiden tarjoamiin hyötyihin suomalaisen kasvinviljelyn ja maaperän hoidon näkökulmasta. Näin viljelijänä, että neuvojana on innostavaa nähdä, kuinka nopeasti maatalouden älyteknologia etenee ja miten eri viiteryhmät siihen suhtautuvat.

Maaperän terveys digitaalisessa muodossa

Yksi työpajan vakuuttavimmista esityksistä oli Soil Health Data Cube (SHDC4EU) -hanke https://ecodatacube.eu/ , joka on osa laajempaa AI4SoilHealth-projektia. Kyseessä on avoin digitaalinen infrastruktuuri, joka tarjoaa korkean resoluution (30×30 metriä) analyysivalmista maaperä- ja ympäristödataa koko Euroopan alueelta, siis myös Suomesta.

Järjestelmä yhdistää tekoälyn, satelliittikuvat ja ilmastodatan historialliseen trendianalyysiin, joka ulottuu vuodesta 2000 tähän päivään. Käytännön neuvojalle ja viljelijälle keskeinen menestystekijä on ollut hankkeen ”Co-Design”-malli (osallistava suunnittelu): työkalu on kehitetty tiiviissä yhteistyössä viljelijöiden kanssa 11 eri pilottikohteessa, jotta se vastaa todellisiin tarpeisiin.

Järjestelmän keskeiset mitattavat ominaisuudet:

• Maalajiluokitus
• Orgaanisen hiilen määrä (SOC) ja sen varastot
• Maaperän pH
• Maaperän lajitteet (hiekka, hieta, savi -osuudet)
• Liukoinen kalium
• Irtotiheys (tiiviys) ja paljaan maan osuus

Datan avulla viljelijä voi tunnistaa lohkojensa parhaat viljelykäytännöt, optimoida panoskustannuksia ja varautua ilmastonmuutokseen simuloimalla eri maankäyttövaihtoehtoja.

Lohkorajat ja satelliittidatan tarkkuus

Täsmäviljelyn perusta on tarkka lohkotieto. Ranskalais-puolalainen Automated Field Delineation -projekti (Airbus & Quantum) https://space-solutions.airbus.com osoitti, kuinka automaatio voi korvata manuaalisen digitointityön. Järjestelmä hyödyntää Sentinel-2- satelliittidataa laajamittaiseen seurantaan, mutta saavuttaa jopa 30×30 cm resoluution Airbusin Pléiades Neo -satelliittikuvilla.

Tämä mahdollistaa lohkorajojen ja maankäytön automaattisen päivityksen erittäin tarkasti. Meille eurooppalaisille on oleellista, että ratkaisu nojaa omaan satelliitti-infrastruktuuriimme. Se takaa datan jatkuvuuden ja tietosuojan (datasuvereeniteetti), mikä on välttämätöntä hallinnollisten prosessien, turvallisuuden ja markkinoiden luottamuksen kannalta.

 Droonit ja robotiikka käytännön työssä

Droonit eli miehittämättömät ilma-alukset ovat ottamassa pikkuhiljaa paikkansa myös kasvinsuojelussa.  GO_PhytoDron-hanke https://gophytodron.es/ on osoittanut Espanjassa, että drooniruiskutus on paitsi tarkkaa, myös turvallista. Hanke arvioi, että ihmisten altistuminen kasvinsuojeluaineille (työntekijät ja sivulliset) on droonikäytössä on myöskin hallittua, verrattaessa toimintaa perinteisiin sumuruiskutusmenetelmiin.

Drooniruiskutuksen edut erikoisviljelyssä:

• Vähäisempi vedenkulutus ja optimoitu aineiden käyttö.
• Maaperän tiivistymisen välttäminen.
• Toimintakyky märillä pelloilla ja etenkin vaikeassa maastossa. (viinitarhat yms.)

Robotiikan puolella hollantilaisten koordinoima SQAT (Soil Quality Analysis Tool) http://www.sqat.farm/  edustaa uutta sukupolvea. Se on robottipohjainen ratkaisu, joka yhdistää penetrometrin ja NIR-spektroskopian automaattiseen näytteenottoon.

SQAT vie täsmäviljelyn uudelle tasolle tuomalla pellolle autonomisen robotin, joka suorittaa maaperän analyysit suoraan paikan päällä, laboratorioiden sijaan. Robotti hyödyntää NIR-spektroskopiaa (lähi-infrapuna-analyysi) ja integroitua penetrometriä (maantiiviysmittari) tuottaen reaaliaikaista tietoa maaperän vaihtelusta.

Tämä järjestelmä käyttää Copernicus-satelliittidatalla ohjattua näytteenottoa, mikä tekee perinteisistä, kalliista ja hitaista laboratorionäytteistä tarpeettomia. Teknologian yleistymisen kannalta SQAT noudattaa neljän T:n (A:n) sääntöä: sen on oltava taloudellinen, täsmällinen, toimiva ja toteuttamiskelpoinen (Affordable, accurate, actionable, applicable).

Päätöksenteon tuki ja digitaaliset ratkaisut

Datan todellinen arvo syntyy sen tulkinnasta. Paneurooppalainen AgriBIT-alusta yhdistää GNSS-paikannuksen, droonit ja Sentinel-2-datan yhdeksi päätöksentekojärjestelmäksi. Se tarjoaa viljelijälle työkaluja satotasojen nostamiseen ja kustannusten karsimiseen lohkon sisäisen vaihtelun hallinnan kautta. https://www.euspa.europa.eu/opportunities/horizon-europe/project-portfolio/

Vaikka Valencian työpajassa esiteltiin esimerkiksi riisin viljelyyn keskittyvä DETECTORYZA-projekti (tautien tunnistus ja lannoitusoptimointi), on sen taustalla oleva logiikka suoraan sovellettavissa Suomen viljantuotantoon. Samat sensoripohjaiset periaatteet tautipaineen tunnistamisessa ja lannoituksen tarkennuksessa toimivat meillä esimerkiksi vehnän ja ohran kohdalla.

Yhteydet ja osaaminen: Käyttöönoton pullonkaulat

BCO Network (Broadband Competence Offices) muistutti, että toimiva laajakaista on täsmäviljelyn elinehto, koska digiteknologia ei toimi ”tyhjiössä”. On huomionarvoista, että BCO valmistelee parhaillaan Euroopan komissiolle selvitystä täsmäviljelylaitteiden vaatimista yhteysnopeuksista ja teknisistä tarpeista. Tämä on selkeä viesti siitä, että digitaalinen infrastruktuuri nähdään nyt osana maatalouden perusrakenteita.

Käyttöönotto vaatii myös uutta osaamista meiltä neuvojilta ja viljelijöiltä:

• Digitaalinen lukutaito: Uusien hallintatyökalujen hallinta.
• EO (kaukokartoitus)-indikaattoreiden tulkinta: Ymmärrys satelliittidatan tuottamista luvuista.
• Tulevaisuuden työkalut: Geneerisen tekoälyn (GenAI) hyödyntäminen valtavien tietomassojen analysoinnissa ja päätöksenteon tukena.

Yhteenveto: Kohti dataohjattua neuvontaa

Valencian työpaja vahvisti näkemystäni, että olemme siirtymässä kokeiluvaiheesta kohti standardisoitua täsmäviljelyä. Uudet työkalut, kuten Soil Health Data Cube ja AgriBIT, eivät korvaa ihmistä, vaan muuttavat neuvojan roolia asiantuntijasta strategiseksi kumppaniksi.

Suosittelen jokaista viljelijää ja kollegaa tutustumaan mainittuihin hankkeisiin, kuten AI4SoilHealth-projektiin. https://ai4soilhealth.eu/  Tulevaisuuden viljely vaatii rohkeutta tarttua uuteen tietoon, mutta se tarjoaa vastineeksi työkaluja, joilla teemme myös suomalaisesta maataloudesta entistä kestävämpää ja kilpailukykyisempää.

(Aihepiiriinkin sopivasti olen käyttänyt tekoälyä apunani tämän tekstin kirjoittamisessa, mutta vastaan sen sisällöstä.)

Olli-Pekka Ruponen

Agrologi/Neuvoja/AgriHubin älymaatalouden teemaryhmän alkuperäisjäsen

Toivon Tila

Olli-Pekka Ruponen, Agrihubin älymaatalouden teemaryhmäläinen