Biodiversiteetin hyödyntäminen käytännön viljelyssä – uusi pilottikoulutus viljelijöille käynnistyy

Luonnon monimuotoisuus voi parantaa satovarmuutta ja tukea tilan pitkän aikavälin kannattavuutta. Uusi pilottikoulutus tarjoaa viljelijöille käytännönläheisiä keinoja hyödyntää biodiversiteettiä arjen viljelyratkaisuissa. Hakuaika koulutukseen päättyy 28.2.2026

Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Baltic Sea Action Group (BSAG) ja Luonnonvarakeskus (Luke) käynnistävät yhteisen biodiversiteettikoulutushankkeen, jossa viljelijät oppivat soveltamaan luonnon monimuotoisuutta tukevia ratkaisuja osana tuottavaa maatalouden harjoittamista.

Biodiversiteettihyötyjä kannattavaan viljelyyn

Maatalousympäristöjen monimuotoisuus on heikentynyt, ja samalla viljelijöihin kohdistuu yhä enemmän odotuksia biodiversiteetin huomioimisesta. Kuluttajien vaatimukset, hankintakriteerit ja huoltovarmuus korostavat tarvetta ratkaisuille, jotka vähentävät riippuvuutta esimerkiksi kemiallisista tuotantopanoksista. Silti käytännönläheistä tietoa biodiversiteetin ja kannattavan viljelyn yhdistämisestä on ollut tarjolla niukasti.

Uusi koulutus vastaa tähän tarpeeseen syventämällä viljelijöiden biodiversiteettiosaamista nimenomaan hyötyjen näkökulmasta. Peltoympäristön monimuotoisuuteen panostaminen voi tukea satoa, parantaa maan kasvukuntoa ja lisätä viljelyn häiriönsietokykyä muuttuvissa olosuhteissa.

Pilottimalli jatkuvaan oppimiseen

HAMK pilotoi hankkeessa jatkuvan oppimisen koulutusmallia, joka valmentaa viljelijöitä maatalousympäristön monimuotoisuuden osaajiksi. Pilottivaiheen jälkeen opintokokonaisuus liitetään HAMKin avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan. Koulutus on kaikille avoin, ja sen laajuus on noin 10 amk-opintopistettä.

Mitä biodiversiteettitoimet maksavat ja mitä ne tuottavat?

Luke tuottaa hankkeessa lohkokohtaisen taloudellisen tarkastelun biodiversiteettiä tukevista viljelytoimista. Selvityksessä arvioidaan esimerkiksi monimuotoisuuskaistojen ja viherlannoitusnurmien vaikutuksia katetuottoihin. Toimien arvioinnissa huomioidaan myös muuttuvat kustannukset: sadon myyntitulot, sekä pitkän aikavälin hyödyt, kuten satotaso ja satovarmuus.

Viljelijöiden päätöksenteon tueksi laaditaan selkeitä esimerkkilaskelmia, jotka havainnollistavat toimenpiteiden taloudellisia syy-seuraussuhteita sekä tukijärjestelmien merkitystä.

Avoimet materiaalit kaikkien käyttöön

BSAG päivittää ja tuottaa koulutusmateriaaleja uusimpaan Carbon Action -tutkimustietoon pohjaten. Pilottikoulutuksen aikana syntyy infograafeja sekä lyhyitä opetus- ja somevideoita, jotka julkaistaan avoimesti pysyvään käyttöön. Tavoitteena on tuoda peltoluonnon monimuotoisuuden hyödyt näkyviksi myös laajemmalle yleisölle.

Hyötyjä koko ruokajärjestelmälle

Hankkeessa tuotettu tieto palvelee viljelijöiden lisäksi neuvojia, viranomaisia, elintarviketeollisuutta ja kuluttajia. Kun biodiversiteettiosaaminen vahvistuu tilatasolla, paranevat myös koko ruokajärjestelmän kestävyys ja kyky sopeutua tuleviin haasteisiin.

Viljelijä, ilmoittaudu pilottikoulutukseen täältä: https://link.webropolsurveys.com/S/32E685D70867134A

KoneAgriassa arvokkaita kohtaamisia ja inspiraatiota!

Olimme mukana KoneAgrian Innovaatiotorilla Carbon Action -pisteellä, missä jaoimme maaperän kasvukunnon ja luonnon monimuotoisuuden ilosanomaa. Innovaatiotori on yhteismessuosasto, joka kokoaa yhteen maatalouden uusimpia ratkaisuja. Tänä vuonna Maaseutuverkostoyksikkö toteutti Innovaatiotorin yhteistyössä AgriHubin ja Työtehoseuran Vertaistekno-hankkeen kanssa.

Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteen laitoksen perustama Carbon Action tukee viljelijöitä uudistavan maatalouden polulla, jossa päämääränä on maaperän hyvän kasvukunnon myötä parempi viljelyn kannattavuus, satovarmuus ja ympäristön tila.

Yhteismessuosasto toimi hyvin uusien ratkaisujen esittelypaikkana viljelijöille. Osastolla kävi paljon ihmisiä ja tavoitimme myös paljon uusia tuttavuuksia, Innovaatiotorin muu toiminta, kuten opastetut kierrokset ja lava ohjelma toivat myös lisää uusia ihmisiä meidän pisteellemme. Erityisesti lavaohjelma tarjosi hyvän mahdollisuuden tavoittaa suurempaa yleisöä. Carbon Action -viljelijä Jari Eerola sekä BSAG:n projketipäällikkö Anne Antman osallistuivat paneeliin, jossa pohdittiin maan kasvukunnon parantamista uusien työkalujen avulla.

BSAG:n pisteellä oli esillä syyskuussa lanseerattu Uudistaja – maatilan kehitystyökalu, joka herätti paljon kiinnostusta messu vieraissa. Viljelijät pohtivat, miten Uudistajaa voi käyttää omassa arjessaan niin, että se tukee konkreettisesti tilan toimintaa. Samalla nousi esiin mahdollisuus käyttää Uudistajaa erilaisissa koulutuksissa ja oppilaitoksissa. Jaoimme myös BSAG:n tuottamia oppaita maatilan kehityksen tueksi. Erityisesti tuore Maan kasvukunto -julkaisu herätti paljon kiinnostusta. Julkaisu kokoaa yhteen tutkittua tietoa ja käytännön menetelmiä maan kasvukunnon parantamiseen.

Keskeinen teema peltojen kasvukunnon parantamisessa on vuokrapeltojen tilanne, jota pyrimme työllämme parantamaan. Olemme käyneet matkan varrella monia arvokkaita keskusteluja sekä viljelijöiden että maanomistajien kanssa. Innovaatiotorilla tavoitimme myös heitä, jotka eivät aiemmin ole olleet tekemisissä toimintamme kanssa. Saamamme palaute oli erityisen tärkeää. Yhteinen halu vahvistaa vuokraviljelijöiden ja maanomistajien välistä yhteistyötä nousi toistuvasti esiin, ja pohdimme yhdessä keinoja, joilla aiheesta voisi viestiä heille nykyistä paremmin. Tätä kehitystyötä tukee osaltaan Vuokrapellot kuntoon -hanke.

BSAG toimii maatalouden lisäksi metsätalouden vesistövaikutusten parissa. Metsätiimi oli mukana messuilla ja tavoitti paljon vesistökysymyksistä kiinnostuneita metsäalan tekijöitä. Vuonna 2025 käynnistynyt KOPPI-hanke, jossa vesistöystävällisiä toimintatapoja tuodaan koneenkuljettajien arkeen, herätti paljon keskustelua. Esille nousi erityisesti se, että vesiensuojelu metsätaloudessa on koko ketjun yhteinen vastuu. Kuljettajien vaikutusmahdollisuudet maastossa ovat rajalliset, jos vesiensuojelua ei ole mahdollistettu muualla toimintaketjussa jo ennen varsinaisia hakkuita. Myös metsäsuunnittelijoille suunnattu Vesiosaajat-hanke sekä Saaristomeren valuma-alueelle kohdistuva Metsistä merelle-hanke olivat esillä KoneAgriassa.

Uusia sovelluksia kehitteillä

Kiinnostusta herätti yhteistyökumppanillamme HAMKissa PUNURMIO-hankkeessa kehitteillä oleva automaattinen menetelmä nurmisadon määrän arviontiin ja ennustamiseen. Projektissa kehitetään sovellusta ja menetelmää, jossa viljelijä voi FarmerApp sovelluksessa valokuvaamalla nurmikasvustoja saada koneoppimiseen perustuvan mallin kautta ennusteen nurmisadon määrästä ja sen kehityksestä. Toinen mainittava erityisen kiinnostavana hankkeena ja uutena tuttavuutena oli Peltomappi -hanke, jossa kehitettävä sovellus kuulosti lupaavalta työkalulta pellon salaojituksen laskuaukkojen kartoittamiseen ja niiden toimivuuden seuraamiseen.

Oli hienoa nähdä, miten kehityshenkinen ja tulevaisuuteen katsova ilmapiiri messuilla vallitsi. Keskustelut viljelijöiden, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kanssa vahvistivat käsitystä siitä, että maataloudessa on vahva halu kehittyä ja viedä alaa kohti kestävämpää tulevaisuutta. Innovaatiotori edisti verkostoitumista muiden toimijoiden kanssa ja saimme hyvän katsauksen siihen millaisia tekemistämme tukevia ja toisaalta täydentäviä innovaatioita on tekeillä.