Artesaaniruoan SM-kilpailussa kaksi palkintoa Kaakkois-Suomeen

Palkintodiplomeja ja hillopurkkeja
Palkintosadetta

Tänä vuonna Artesaaniruoan SM-kilpailut järjestettiin lokakuun alussa Kemiönsaarella. Kisassa on useampi kilpailukategoria. Kaakkois-Suomeen saatiin kaksi palkintoa. Seppälän lammastila sai hopeaa Nyhtökaritsallaan lihatuotekategoriassa. Kaarin Knuuttilan / Muhniemen Lahtivajan ja Reiposen tilan yhteistyönä syntynyt Lammas Lepuska puolestaan sai pronssia innovatiivisessa artesaaniruokasarjassa.

Artesaaniruokakilpailun tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää paikallista ruokaperinnettä, tehdä tunnetuksi artesaaniruokaa ja sen tekijöitä. Se on myös ruokakulttuurin rikastamista, sillä se tuottaa meille kuluttajille uusia ruokainnovaatioita ja makukokemuksia – tarinoita unohtamatta.

Asiantuntijoista koostuva tuomaristo arvioi kisatuotteet aistinvaraisesti eli ulkonäön, tuoksun, rakenteen ja maun perusteella. Kilpailukategoriat vaihtelevat hieman vuosittain. Kilpailun järjestää Suomen Artesaaniruoka ry, joka vuosittain järjestettävän kisan kautta nostaa esiin osaavia ruoka-artesaaneja, jotka valmistavat tuotteita laatua ja paikallisuutta kunnioittaen.

Mitä on artesaaniruoka?

Ihmisiä ostamassa artesaaniruokaa sisältäviä paperikasseja
Artesaanituotteet tukevat myös ruokamatkailua.

Artesaaniruoassa korostuu aitous ja paikallisuus. Artesaaniruoka tai -juoma valmistetaan käsityömäisten periaatteiden mukaisesti. Perussääntöjen mukaan artesaanituotteet eivät saa sisältää säilöntä- tai muita lisäaineita. Raaka-aineiden on oltava kotimaisia, mielellään paikallisia ja niiden alkuperä on oltava tunnettu. Artesaanituotteet valmistetaan monesti pienissä erissä ja usein omalla tilalla, ja niissä näkyy tekijän kädenjälki sekä taito koko tuotantoketjun osaamisesta.  Ruotsissa sijaitseva artesaaniruoan resurssikeskus Eldrimmer on johtanut artesaanitoiminnan kehittämistä Pohjoismaissa.

Ensi vuonna Oulussa

Kymmenennen kerran pidettävät SM-artesaanikisat järjestetään Oulussa 17.-19.9.2026. Kilpailu tarjoaa mahdollisuuden saada arvokasta ja rakentavaa palautetta tuotteista sekä tilaisuuden verkostoitumiseen. Osallistuminen mahdollistaa uusien asiakkaiden tavoittamista ja tunnettavuuden parantamista.

Mietitkö vielä joululahjoja? Artesaanituotteet soveltuvat myös hyvin ruokalahjoiksi tai viemisiksi.


Maaseuturahoitus on vahvistanut Kaakkois-Suomen elinvoimaa

Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman (2014–2020) strategisilla painopisteillä pyrittiin varmistamaan, että Kaakkois-Suomi olisi entistä parempi paikka asua, elää, yrittää ja viettää vapaa-aikaa.

EU:n maaseuturahoitusta myönnettiin vuosina 2014–2022  yli 46 miljoonaa euroa, josta vajaa kolmannes kohdistui maatalouden investointi- ja aloitustukiin, vajaa neljännes yritysrahoitukseen ja noin puolet kehittämishankkeisiin.

Arvioinnin mukaan rahoitetut toimenpiteet ovat vastanneet pääosin hyvin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson haasteisiin, tarpeisiin ja vahvuuksiin. Toimeenpano on ollut toimivaa, ja sen onnistumista tukivat vahva yhteistyö, hyvä valmistelu ja riittävä rahoitus.

Toimintaympäristön muutokset, kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, koronapandemia ja taloudellinen epävarmuus, puolestaan varjostivat toimeenpanoa.

Maaseuturahoitus on tukenut mahdollisuuksien maaseutua Kaakkois-Suomessa

Maaseuturahoituksen tulokset, hyödyt ja vaikutukset jakaantuivat monille. Yritystuet ovat synnyttäneet uusia yrityksiä ja työpaikkoja sekä luoneet uusia tuotteita ja palveluita. Maatalouden investointituet ovat tukeneet tilojen uudistumista, toiminnan laajentamista ja tuottavuutta. Nuoria toimijoita maatalouden pariin ovat houkutelleet nuorten viljelijöiden aloitustuet sekä älyteknologiaan liittyvät hankkeet.

Maaseudun kehittämisrahoitus sai aikaan tuloksia monipuolisesti. Rahoituksella on tuettu muun muassa laajakaistainvestointeja, palveluiden ja kylien kehittämistä, luonnon virkistyskäyttöä sekä ympäristön ja vesistöjen hoitoa. Lisäksi hanketoiminta on sparrannut yritysten toiminnan kehittämistä, osaamisen syventämistä ja parantanut maaseutumme viihtyisyyttä niin asukkaille kuin matkailijoillekin. Kehittämistoiminta on lisännyt toimijoiden yhteistyötä, mutta vaikutukset yritysrahoituksen kysyntään jäivät odotettua vähäisemmäksi.

– Tuloksien ja vaikuttavuuden arvioinnit auttavat meitä kehittämään toimintaa ja tekemään kehittämistyöstä entistäkin vaikuttavampaa, toteaa yksikön päällikkö Jyrki Pitkänen.

Esimerkiksi maatalouden toimintaedellytysten tukemisessa on kyse myös alueemme ruokaturvasta ja huoltovarmuudesta sekä asuttuna säilymisestä.
– Vaikka nykyinen ohjelmakausi alkaa olla puolivälissä, on maaseuturahoitusta hyvin saatavissa yritys- ja kehittämishankkeisiin, joten kannattaa olla yhteydessä asiantuntijoihimme, Pitkänen kannustaa.

Kattava arviointi tuotti tietoa rahoituksen tuloksista ja vaikutuksista

Kaakkois-Suomen ja Hämeen ELY-keskukset toteuttivat yhdessä alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien toimeenpanon (2014–2022) loppuarvioinnin. Kaakkois-Suomen kehittämissuunnitelman painopisteet olivat toimiva elintarvikeketju, metsätalous ja bioenergia, matkailu, paikallistalous ja yhteisöt sekä vapaa-ajan asuminen, luonnonvarat vahvuutena, maaseudun infrastruktuuri ja yrittäjyyden vahvistaminen. Arvioinnissa tarkasteltiin kehittämissuunnitelmien tavoitteita, tuloksia ja vaikutuksia sekä annettiin parannussuosituksia.

Arviointi pohjautui dokumentti- ja tilastoanalyyseihin, haastatteluihin, kyselyihin ja osallistaviin työpajoihin. Arvioinnin toteutti Owal Group Oy tammi-kesäkuussa 2025.