Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) toi terveiset eduskunnan Hevosystäväinseuralta. Nykyisiä haasteita ovat esimerkiksi kustannuskriisi ja sääntely, jota tarvitsee purkaa. Rahapelimarkkinan uudistuksessa hevosalan tilanne on turvattava. Verottajalta tarvitaan pitkäjänteisempää kohtelua.
– Eri hevosalojen laajalla yhteistyöllä ja keinoja löytämällä voimme menestyä ja ylittää esteet. Hevoskasvatus ja suomenhevonen yhdistävät kaikkia. Hallinnon tasoille tarvitaan lisää ymmärrystä alasta ja sen vaikutuksista. Kasvu edellyttää yrittäjyyttä!Hevosasetus 2026 – tarkista mahdolliset muutostarpeet
Erityisasiantuntija Terhi-Simonen-Jokinen Maa- ja metsätalousministeriöstä kokosi puheenvuorossaan yhteen vuoden 2026 alusta voimaan tulevan hevosasetuksen käytännön vaikutuksia. Osassa alla kuvatuista muutoksista on pidempi siirtymäaika. Hän muistutti, että asetusta pitää lukea yhdessä eläinten hyvinvointilain kanssa. Hevosten sosiaalisten suhteiden toteutumiseen tulee olla mahdollisuus, eli hevosella tulee olla näkö- ja kuuloyhteys pysyvässä pitopaikassa, sekä mahdollisuus päivittäiseen turpakosketukseen toisen hevosen kanssa, muutamin poikkeuksin. Varsomiskarsinan koossa tulee huomioida tamman ja varsan koko jo tulevana vuonna. Varsojen vieroitusiän minimi on pääsääntöisesti puoli vuotta. Alle 2-vuotiaalla hevosella tulee olla laumakaveri, vain muutamin poikkeuksin. Hevosella tulee olla vettä ja karkearehua saatavilla vähintään kuuden tunnin välein. Päivittäinen ulkoilu on välttämätöntä, ja tarhasta tulee löytyä paikka, jossa kaviot eivät uppoa liettyneeseen maa-ainekseen. Pihaton määritelmänä on kiinteä pohja, katto, ja neljä maahan ulottuvaa tuulelta suojaavaa seinää sekä oviaukossa tarvittaessa tuulensuoja. Säänsuojan määritelmänä on katos ja vähintään kaksi seinää. Uusien talli- ja pihattorakennusten yhteydessä olevien tarhojen tulee kunkin olla vähintään 300 m2, mistä voidaan poiketa sairastarhan osalta. Ammattimaisten ja laajamittaisten toimijoiden varautumissuunnitelman tulee olla kirjallinen ja se on päivitettävä tarvittaessa.

Vinkkejä yrittäjälle talouden hallintaan
ProAgrian asiantuntija Auli Teppinen avasi strategisen suunnittelun yhteyttä kannattavuuteen. Alan johtamismallissa tarvitaan tuotantoprosessin lisäksi tuotannon ja talouden johtaminen, liiketoiminnan johtaminen ja strateginen johtaminen. Kokonaisuuteen voi hakea apua muiden alojen asiantuntijoilta. Suositeltavaa on suunnitella viiden vuoden strategia kehittääksesi liiketoimintaa ja ennakoida tulevaisuutta järjestelmällisesti askel kerrallaan, prosessissa on hyvä myös sanoittaa oman yrityksesi arvot ja unelmat. Tukena voivat olla analyysit, kuten toimintoympäristö, talous, kilpailijat, SWOT. Verkostoituminen ja vertaistuki ovat tärkeitä. Nykyisessä kulukriisissä on pohdittava, voidaanko nousseet kustannukset viedä ajantasaisesti hintoihin ja löytää ratkaisut. Tilinpäätöksestä voidaan laatia graafisia mallinnuksia ja yrityksen tilinpäätöksen tuloslaskelmasta voidaan saada myös prosentteja lukujen rinnalle. Tilinpäätöstietoja on verrata syytä useampi vuosi rinnakkain ja katso ns. pitkiä tuloslaskelmia, josta näkee eri kuluerien kustannusten kehittymisen. Tilinpäätöstiedoista saa tiedot eri kustannusten suuruuksista, kun tekee vuosittaisen budjetin. Budjetti on syytä tehdä aina loppu/alkuvuodesta ja seurata budjetin toteutumista.

Talous rahoittajan silmin
Senior specialist Tomi Harju OP Pohjolasta nosti esiin esityksessään sen, että ala on hyvin heterogeeninen eli osalla toiminta on hyvin pienimuotoista ja osalla toiminta on hyvin ammattimaista. Tämä voi tulla esiin rahoitusta hakiessa siinä, että kaikissa hankkeissa ei ole mietitty asioita strategisesti eikä budjetointia ole käytössä. Tämä on ongelmallista, koska rahoittaja arvioi aina kassavirtaa ja sen realistisuutta.

Yrittäjän on aina hyvä miettiä asioita eteenpäin esimerkiksi mitä halutaan tehdä seuraavan kolmen vuoden aikana. Sähköinen kirjanpito on oiva väline siihen, että ajantasaisen kirjanpidon pohjalta on helppo tehdä laskelmia niin pankille kuin omia tarpeita varten. Sähköisessä kirjanpidossa keskeiset elementit ovat myyntireskontra ja verkkolaskut, jolloin laskutuksen seuranta on helpompaa.

Aloittavan yrittäjän osalta rahoitusta hakiessa korostuu se, että ennusteista pitää löytyä realistinen kassavirta ja vakuuksiakin tarvitaan. Vakuuksien osalta tilanne voi olla monesti haasteellinen, jos varallisuutta ei ole vielä ehtinyt kertymään. Yksi vaihtoehto voi olla silloin se, että mikäli yrittäjä vaihtuu olemassa olevalla paikalla, niin omistus siirtyisi vaiheittain. Keskeistä on käydä säännöllisesti keskusteluja rahoittajan kanssa siitä, mitä ajatuksia yritystoiminnan kehittämisessä itsellä on. Keskustelujen pohjalta voit arvioida omia suunnitelmia ja tarvittaessa muokata niitä. Pohdi myös vakuuksia, sillä konehankinnoissa voi olla järkevä käyttää konerahoitusta, jolloin kiinteistövakuudet jäävät käyttöön isompiin hankkeisiin. Eri vaihtoehtoja kannattaa miettiä etukäteen asiantuntijan kanssa ja mennä vaikka porukalla juttelemaan rahoittajan kanssa näiden pohjalta.

Tekoälyn hyödyntäminen hevosalalla
MinnaLearnilta Alina Saari toi esiin, että nykyisen ennusteen mukaan tekoäly muuttaa työmarkkinaa valtavasti lähivuosina. Tekoäly toimii yhtenä apuvälineenä, joka täydentää ihmisen osaamista samalla tavoin kuin muutkin työkalut. Mahdollisia tekoälysovelluksia hevosalalla ovat esim. jalostus- ja geenianalyysi, kasvatus- ja terveysseuranta, ruokinnan ja olosuhteiden optimointi, älykkäät tallivalvontajärjestelmät, ruokinnan ja kuivikkeiden optimointi, liikeanalytiikka ja valmennusdatasta oppivat mallit, kustannusten ja resurssien hinnoittelu, markkinointi ja hinnoittelu ja asiakaspalvelun automaatio.

Medianäkökulma
Voiko mediaa hallita? Markkinointi- ja viestintäjohtaja Saara Iivari Suomen Hippoksesta kertasi yrittäjille median pelisäännöt ja uutiskriteerit. Hän rohkaisi hevosyrittäjiä myös olemaan itse yhteyksissä paikallislehden toimittajaan ja ehdottamaan juttuvinkkiä kiinnostavasta aiheesta. Hyvä vinkki on sidottu esim. uutiskriteerien kautta laajempaan ilmiöön ja siinä kannattaa tarjota haastateltavaa, ei vain valmista tekstiä. Median kanssa toimimisessa olennaista on puolin ja toisin kunnioittaa toisen ammattitaitoa ja muistaa, että toimittaja arvostaa ja tarvitsee asiantuntijoita, joilla on asiasta näkemystä ja oikeaa tietoa. Siksi voit pyytää kysymyksiä etukäteen, esim. jos sinun tarvitsee selvittää asiaan liittyvää taustadataa. Haastattelussa kannattaa aina miettiä etukäteen, mitä haluat aiheesta sanoa, ja myös sanoa se.

Tietoa hevosalan työehdoista
Hevosalan työehtoihin perehdyttivät Asta Kääriäinen, sopimusasiantuntija Teollisuusliitosta sekä Kristel Nybondas, toimitusjohtaja Maaseudun työnantajaliitto MTA:sta. Hevosalalla Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus on ensisijainen. Kirjalliseen työsopimukseen kirjataan osapuolet, koeaika, voimassaolo, työaika, suorituspaikka ja työtehtävät, noudatettava työehtosopimus, palkkauksen suhteen vaativuus/tasoryhmä (tes), ammattitaitolisä (tes), palkka työsuhteen alkaessa sekä muut ehdot kuten luontoisedut ja niiden arvo, päiväys ja allekirjoitukset. Myös käytetty eläkevakuutusyhtiö ja käytössä oleva työterveyshuoltotaho on ilmoitettava, vaikka ne eivät ole suoraan sopimisasioita. Viikkotyöaika on tärkeä. Täydet tunnit 40 h/vk vaikuttaa oleellisiin asioihin, kuten voiko työnantaja teettää tasausjärjestelmän mukaista työtä tarpeen mukaan. Osa-aikainen ei voi käyttää tasausjärjestelmää. Oleellista on huomata rajanveto työsuhteisen työntekijän ja yrittäjänä toimivan palveluntarjoajan välillä. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen soveltamista käytiin läpi useiden käytännön esimerkkien kautta.

Hevosyrittäjäpäivän 2025 materiaalit löydät seuraavista linkeistä: tallennelinkki & materiaalilinkki.
Tapahtuman toteuttivat yhteistyössä MTK:n Hevosverkosto sekä Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit –hanke.

 

Lisätietoja:
Johanna Andersson, MTK – johanna.andersson@mtk.fi
Iina Hulkkonen, Vake-hanke & TTS – iina.hulkkonen@tts.fi
Sanna Mäki-Tuuri, Vake-hanke & Hippolis – sanna.maki-tuuri@hippolis.fi