Miten tehdä asiantuntijatapahtumasta hyödyllisempi? 7 käytännön oppia Dublinista 24.3.2026 Osallistuin 19.-20.3.2026 EU CAP Network -seminaariin Innovative tools for advisors Dublinissa, Irlannissa. Tilaisuus kokosi yhteen asiantuntijoita eri puolilta Eurooppaa keskustelemaan maatalousneuvonnan kehittämisestä ja innovaatioiden käyttöönotosta. Keskustelut olivat antoisia ja tunnelma lämmin, mutta kuten usein käy, tapahtuma tarjosi myös arvokkaita oppeja siitä, miten hyvätkin sisällöt voidaan toteuttaa vielä paremmin. Alla kokoan havaintojani, jotka toivottavasti auttavat tapahtumajärjestäjiä suunnittelemaan entistä sujuvampia, vaikuttavampia ja osallistujia aidosti hyödyttäviä tilaisuuksia. Tarkoitus on tunnistaa käytännön asioita, jotka helposti unohtuvat kiireessä ja joilla on yllättävän suuri vaikutus osallistujakokemukseen. Tee saapumisesta helppoa – pieni vaiva järjestäjälle, suuri hyöty osallistujalle Monelle osallistujalle tapahtumaan saapuminen tapahtuu vieraassa maassa tai kaupungissa. Epävarmuus käytännön asioista vie turhaan energiaa itse sisällöltä. Hyödyllisiä tietoja ovat esimerkiksi: suositeltavat kulkutavat tapahtumapaikalle (myös arvioitu hinta ja kesto) mikä on lähin julkisen liikenteen pysäkki tapahtumapaikalla mikä osoite kannattaa antaa taksille tapahtumapaikalle ja kannattaako taksi varata etukäteen Ja paikalliset erityispiirteet, kuten julkisten aikataulujen mahdollinen epätarkkuus mistä aikatauluja voi luotettavasti katsoa kannattaako taksihinta neuvotella ennen matkaa Usein juuri pienet käytännön vinkit ovat osallistujille kaikkein arvokkaimpia! Varmista, että aika ja paikka näkyvät kaikissa materiaaleissa Tapahtumapaikka ja aikataulu löytyvät usein kutsusta, mutta eivät välttämättä enää ohjelmasta, muistutusviesteistä tai käytännön infoista. Yksinkertainen periaate: osallistujan ei pitäisi joutua etsimään perustietoja useasta dokumentista. Tarkista, että tapahtumapaikka ja kellonajat näkyvät: ohjelmassa kalenterikutsussa käytännön ohjeessa mahdollisessa mobiilisovelluksessa muistutusviesteissä Jos käytät ryhmätöitä, tee ne kunnolla Ryhmätyöt voivat olla erittäin tehokkaita – tai täysin turhauttavia. Kun puhutaan aikuisista asiantuntijoista, on erityisen tärkeää, että: tehtävänanto on selkeä ja rajattu tavoitteet ovat konkreettisia: osallistujat ymmärtävät, miksi tehtävä tehdään ohjeet ovat kirjallisena helposti saatavilla (esim. ohjelappuja on niin monta, että osallistujien ei tarvitse vuorotellen kääntää lappua itseään kohti lukeakseen sitä) lopputulosta hyödynnetään oikeasti Liian yleiset tehtävänannot (esim. “pohtikaa koulutusta työkaluna”) johtavat helposti ympäripyöreisiin tuloksiin ja tehtävän ulkopuolelle ajautuvaan keskusteluun. Toimivampi lähestymistapa on esimerkiksi case-pohjainen tehtävä: ”Taho X järjesti koulutuksen Y:lle. Toteutus oli seuraava… Mitä olisi voitu tehdä, jotta koulutus olisi saavuttanut tavoitteensa paremmin?” Hyvin rajattu tehtävä tuottaa konkreettisempia oivalluksia ja antaa osallistujille kokemuksen siitä, että heidän aikaansa arvostetaan. Karrikoiden voi siis kysyä, onko ryhmätyön todellinen tavoite lähinnä saada hankeraporttiin valokuva post-it-lapuista, vai ratkaista oikea ongelma? Aseta tapahtumalle tavoitteet – ja mieti, miten mittaat niiden toteutumista Tapahtumilla on usein yleisiä tavoitteita, kuten: osaamisen lisääminen uusien työkalujen esittely yhteistyön vahvistaminen Mutta harvemmin mietitään, miten tavoitteiden toteutumista arvioidaan. Jos tavoitteena on esimerkiksi, että osallistujat oppivat uuden työkalun tai lähestymistavan, kannattaa pohtia: mistä tiedämme, että oppimista tapahtui? miten opittu siirtyy käytäntöön? miten vaikutuksia voidaan seurata myöhemmin? Pelkkä osallistujapalaute ei välttämättä kerro, syntyikö todellista osaamista. Varmista, että teema näkyy koko ohjelmassa Tapahtuman teeman tulisi kulkea läpi koko ohjelman. Puheenvuorot, työpajat, vierailut ja esimerkit tulisivat olla teemaan sopivia ja sitä tukevia. Jos tapahtuman teema on esimerkiksi digitalisaatio tai tekoäly, myös vierailukohteissa olisi hyvä näkyä teeman mukaisia ratkaisuja. Muuten osallistujille voi syntyä tunne, että ohjelman osat on koottu irrallisesti ja hätäisesti. Tee maatila-/kohdevierailuista logistisesti sujuvia Käytännön vierailut ovat usein tapahtumien kohokohtia – mutta myös logistisesti haastavin osa. Pieni ennakointi helpottaa osallistujien liikkumista merkittävästi: Pyydä bussit paikalle vähintään 10 min ennen lähtöä, jotta voit varmistaa, että bussien kyydissä näkyy tapahtuman nimi ja vierailun kohde. Jos ei lue, niin olethan varautunut tulostetuilla lapuilla, jotka voi sujauttaa bussien tuulilasiin? Varmista, että kuljettaja tietää määränpään ja mahdollisen kohdenumeron. Jos osallistujat jaetaan vierailuryhmiin esimerkiksi kirjaimin, pitää bussikuskin voida vastata, onko hänen bussinsa ryhmän A vai B bussi. Vinkki vitonen: Jos vierailukohdevaihtoehdot ovat esimerkiksi pihvikarjatila, maitotila ja viljatila, niin ei ole haitaksi, että kuski voi kohdetta kysyttäessä sanoa myös beef, milk tai grain. Osallistujat eivät välttämättä muista vieraskielisen maatilan/kohteen nimeä, vaan todennäköisemmin tietävät vain, millaiseen tuotantoon heidän pitäisi olla menossa tutustumaan. Osallistujat saapuvat usein lähtöpaikalle yksitellen vessatauon, kahvin, tai muun tauon kautta. Epäselvyys kuljetuksista aiheuttaa helposti turhaa hämmennystä ja sinulle lisätyötä, kun joudut ohjaamaan jokaisen paikalle erikseen saapuvan omalle bussilleen. Kiitä tehokkaasti – osallistujien aikaa kunnioittaen Tapahtuman lopussa on tärkeää kiittää järjestäjiä ja yhteistyökumppaneita. Kiitokset voi kuitenkin toteuttaa osallistujien aikaa kunnioittaen esimerkiksi näin: listaa järjestäjät viimeiseen diaan kuvineen lisää nimet ja roolit ota aplodit yhdellä kertaa koko tiimille Pitkät yksittäiset kiitokset voivat tuntua raskailta erityisesti kahden intensiivisen päivän jälkeen. Lopuksi Erilaiset maataloushankkeiden ja asiantuntijoiden verkostoitumistapahtumat ovat erittäin tärkeä osa maatalouden kehittämistyötä. Ne mahdollistavat tiedonvaihdon, verkostoitumisen ja uusien ideoiden syntymisen. Juuri siksi on tärkeää, että osallistujien aika käytetään mahdollisimman hyvin. Usein suurimmat parannukset eivät vaadi lisää resursseja, vaan hieman enemmän suunnittelua osallistujan näkökulmasta. Hyvin suunniteltu tapahtuma ei ainoastaan välitä tietoa, vaan myös vahvistaa luottamusta yhteistyöhön, julkisten varojen käyttöön ja lisää motivaatiota kehittää uusia ratkaisuja yhdessä. Essi Wallenius
Hevosen ontuma – tunnistaminen, hoito ja ennaltaehkäisy -webinaari Ajankohta: 8.4.2026 kello 13-15 13.3.2026
CareCompanion-hanke käynnistyi – tekoälyä nautojen ja hevosten hyvinvoinnin tueksi 10.3.2026 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä (Kpedu) ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ovat käynnistäneet valtakunnallisen CareCompanion-hankkeen, jossa kehitetään tekoälypohjaista chatbot-ratkaisua nautojen ja hevosten hyvinvoinnin arvioinnin ja omavalvonnan tueksi. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2026–30.6.2028, ja se on Euroopan unionin osarahoittama EIP-hanke. Hankkeen rahoittajaviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus. CareCompanionissa kehitetään kielimalliin perustuva neuvontachatbot, joka tukee lypsy- ja lihanautatiloja, sekä hevosalan toimijoita eläinten hyvinvoinnin mittaamisessa, arvioinnissa sekä eläinten hyvinvoinnin lainsäädäntöön ja tukiehtoihin liittyvien kysymysten tulkinnassa. – Eläinten hyvinvointiin liittyvä tietoa kertyy koko ajan lisää ja tieto on usein laajaa ja hajallaan. Tavoitteemme on koota tutkimukseen ja sääntelyyn perustuva tieto helposti saavutettavaan muotoon tilojen arjen tueksi, kertoo projektipäällikkö Essi Wallenius Kpedusta. Tutkimus ja käytäntö kohtaavat Chatbot rakennetaan rajattuun ja asiantuntijoiden läpikäymään tietopohjaan. Tutkimustieto ja lainsäädäntö käsitellään erillisinä kokonaisuuksina, jotta käyttäjä näkee selkeästi, mihin vastaukset perustuvat. Hankkeessa toimii monialainen innovaatioryhmä, jossa on mukana alkutuottajia, eläinlääketieteellistä asiantuntemusta, sekä elintarvikealan toimijoita. Ryhmä osallistuu aktiivisesti chatbotin kehittämiseen ja testaukseen. – On tärkeää, että ratkaisu rakentuu aidosti käytännön tarpeista käsin. Innovaatioryhmä tuo tekoälyn kehitystyöhömme suoraan arjen näkökulman, sanoo hankkeen asiantuntija Lyydia Murto-Unkila HAMKista. Pilotointi käynnistyy rajatuilla aineistoilla Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa keskitytään tutkimustiedon koostamiseen ja botin pilotointiin rajatuilla aineistoilla. Chatbotin tekninen kehitys ja testaus etenevät vaiheittain Kpedun opetusympäristöissä, innovaatioryhmän jäsenten kanssa sekä yhteistyötiloilla. Hankkeen etenemistä kannattaa seurata aktiivisesti helmikuussa julkaistujen verkkosivujen kautta (www.kotielainapuri.fi). Hankkeen tapahtumista viestitään myös somessa, muun muassa Kpedu Kaustisen ja HAMKin kanavilla. CareCompanion-hanke yhdistää tekoälyn, eläinten hyvinvointitutkimuksen ja käytännön maatilaympäristön. Tavoitteena on kehittää ratkaisu, joka tukee tilallisten itsensä tekemää nautojen ja hevosten hyvinvoinnin systemaattista arviointia ja tekee hyvinvointitiedosta helpommin saavutettavaa koko toimialalle. Lisätietoja Essi Wallenius Projektipäällikkö, CareCompanion chatbot-hanke Kpedu Kaustinen 045 348 6004 essi.wallenius@kpedu.fi Essi Wallenius, Lyydia Murto-Unkila
Vaihtoehtoja hevosenlannan käsittelyyn -webinaaritallenne 19.12.2025 Linkki tallenteeseen: https://youtu.be/OFxEs8gXRnQ?si=_0g1mErWEqn5JceZ 03:22 Lämmön talteenotto ja hyödyntäminen hevostallin kompostilantalasta, Pinewood Stables 16:08 Talli-Jussi, Jukka Harjula Biojussi 29:29 Apevaunu, Antti Launto 44:21 Rumpukompostori, Sini Ahponen YSAO 51:26 Tuubikompostori, Elina Virkkunen LUKE 01:06:37 ManPas, Ilpo Pölönen Manpas Oy & Vesa Kukkamo Stall Blombacke 01:20:32 Investointituet Juha Ikäheimo ELY
Miten droonit muuttavat suomalaista maanviljelyä? 18.12.2025 Kärnä Aleksi, Miettunen Emilia, Kaartinen-Liuska Heidi, Koskela Marjut, Töyräskoski Niko, Saarinen Essi
Agritechnica 2025 – Digitalisaatio ja autonomia valtaavat maatalouden 10.12.2025 Vuoden 2025 Agritechnicassa kävi noin 480 000 vierasta 171 maasta. Näytteilleasettajia oli lähes 2 900. Näyttelyssä esiteltiin miten digitalisaatio, autonomia, tekoälyn edistyneet teknologiat ja robotiikka on integroitu maatalouden prosesseihin tehokkuuden parantamiseksi. Vertaistekno -hankeen tekijät pääsivät tutustumaan uutuuksiin ja alan trendeihin näyttelyssä. Autonomia oli vahvasti näkyvillä osastoilla, mutta ratkaisutavat vaihtelivat valmistajien välillä. Myös sähkövoimansiirrosta ja akkuteknologian kehityksestä oli esillä useita prototyyppejä ja konsepteja. Havainnoista kerättiin autonomia– ja sähkövoima -tietokortit, joissa esitellään havainnot näyttelystä. Niihin pääset linkeistä. Teknologian kehitys tuo uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Laitteiden ja ohjelmistojen hinnat ovat merkittäviä, ja niiden hyötyjen on oltava taloudellisesti mitattavissa. Käyttäjäkoulutus on välttämätöntä, jotta investoinnit tuottavat tulosta. Digitaalisuus ja automaatio ovat selvästi tulevaisuuden suunta, ja viljelijöiden kannattaa tarkkailla kehitystä aktiivisesti. Agritechnica säilytti asemansa maailman johtavana maatalouskonemessuna ja suomalaisten yrittäjien on hyvä seurata näyttelyn antia jatkossakin. Messuilla konemallistot ovat laajasti näytillä ja viljelijät pääsevät keskustelemaan valmistajien ydinryhmien kanssa laitteista kasvokkain. Myös suomalaisia esittelijöitä ja näytteilleasettajia oli messuilla lukuisia. Asiakkaiden lisäksi he tapaavat tapahtumassa jälleenmyyjiä, komponenttivalmistajia ja kolleegoita ympäri maailmaa. Varaosa- ja huoltotarvikkeita oli tänä vuonna laajemmin esillä. Alan haastava taloudellinen tilalle oli aistittavissa messuilla. Myyjät olivat erittäin aktiivisia ja keräsivät herkästi kiinnostuneiden yhteystietoja. Kahtena näyttelypäivänä ei tälläkään kertaa ehtinyt nähdä kaikkea kiinnostavaa. Toisaalta väkipaljouteen tottumattoman näyttelykiintiö ja asioiden omaksuminen tuli täyteen kahdessa päivässä. Siispä etukäteen tehty tarjonnan kartoitus ja uutuuslistojen läpiselailu on tärkeää onnistuneelle messumatkalle. Väkipaljoutta karttavalle on edelleen suositeltavaa valita ennakkopäivät, vaikka liput ovatkin kalliimpia. Ensimmäinen lehdistö- ja urakoitsijapäivä ei ainakaan tänä vuonna vaatinut mediakontakteja, joten jatkossa kyseinenkin päivä on hyvä vaihtoehto pohjoisesta matkaavalle. Kansainvälisien trendien seuraaminen on edellytys pysyä kehityksessä mukana. Silloin on mahdollista poimia uudet tehokkaat ratkaisut omaan toimintaan. Ja jos investointitarpeita ei hetkellisesti olisikaan, uuden omaksuminen ja verkostoituminen omalla alalla antaa vähintään uutta energiaa arkiseen työhön. Teksti: Teemu Kangas ja Essi Saarinen Kpedu Teemu Kangas ja Essi Saarinen, Kpedu
