Tutkimus: Etelä-Savon metsien taloudellinen merkitys vähentynyt metsänomistajien keskuudessa – etäomistaminen yleistä

Yhteistyössä Suomen Metsäkeskuksen kanssa suoritettuun kyselyyn vastasi 499 eteläsavolaista metsänomistajaa. Vastaukset edustavat Etelä-Savoa kohtalaisesti, sillä maakunnassa on noin 39 000 yksityistä metsänomistajaa.

  • Metsän kokonaismerkitys on alkanut muuttumaan taloudellisesta näkökulmasta yhä enemmän kohti metsän mittaamattomia arvoja. Edelleen 52 % vastaajista kokee metsän olevan tulojen hankinnan lähde. Kuitenkin 25 % vastaajista piti metsää arvokkaana itsenään ilman hyötynäkökulmaa ja 23 % piti metsää hyvinvoinnin ja virkistyksen lähteenä, tutkijatohtori Jarno Föhr LUT-yliopistosta kertoo.

Vastanneista 70 % oli miehiä, 29 % naisia ja 1 % ei halunnut ilmoittaa sukupuoltaan. Miesvaltaisuus heijastaa hieman metsänomistamisen sukupuolittuneisuutta Suomessa. Suurin osa vastanneista, 57 %, asui muualla kuin Etelä-Savossa, joka selittää etäomistamisen yleisyyttä jo koko Suomen mittakaavassakin. Valtaosalla vastanneista oli korkea koulutustaso, sillä 74 % omasi alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen. Varsinaista metsäalan koulutusta oli peräti 27 %:lla vastanneista.

Vastaajien ikä painottui vahvasti yli 50-vuotiaisiin: heitä oli 84 % vastanneista. Metsien siirtyminen nuoremmille sukupolville on yhä ajankohtaisempi aihe. Vaikka metsänomistajien ikä painottuu vanhempiin ikäluokkiin, vastanneista 70 % aikoi pitää omistusmääränsä ennallaan lähitulevaisuudessa. Vastanneista 20 % aikoi ostaa lisää metsämaata ja 4 % aikoi myydä maataan. Suuri enemmistö, 82 %, halusi metsän tulevaisuudessa säilyvän sukunsa omistuksessa ja 61 % aikoi siirtää metsänsä eteenpäin perintönä. Vastanneista 16 % aikoi kaupata metsänsä ja 10 % haluaa antaa sen lahjana.

Vastaajien metsien sijainti painottui suurimpiin kuntiin, lähinnä Mikkeliin ja Savonlinnaan, mutta niitä oli runsaasti muuallakin maakunnassa. Suurin osa metsistä, 59 %, oli yksinomistuksessa ja 27 % yhtymien omistuksessa. Metsistä 17 % oli yhteisomistuksessa aviopuolison kanssa. Pieni osa metsistä oli perikuntia tai kuolinpesiä ja yhteismetsiä. Vastaajien omistamien metsien pinta-alat vaihtelivat alle kymmenestä yli 100 hehtaariin, ja määrällisesti eniten oli 20–49 hehtaarin kokoisia metsiä (35 %:lla vastaajista).

  • Vaikka suurin osa kyselyyn vastanneista piti metsiä pääasiassa tulonlähteenä, niin niiden merkitys vastaajien taloudelle oli melko vähäinen, kuvaa Föhr.

Metsien tuottamien tulojen merkitys taloudessa oli 35 %:lle vastaajista lähes merkityksetön – alle 10 % kokonaistuloista ja 41 %:lle pienehkö, kokonaistuloista 10–29 %. Lisäksi metsätulojen merkitys oli ainoastaan 16 %:lle vastaajista kohtalainen 30–49 %, 7 %:lle suuri (≥50 %) ja 1 % vastaajista ei osannut kertoa metsätulojen merkitystä kokonaistuloihinsa.

Helsingin yliopiston vastaavanlaisesta kyselytutkimuksesta Etelä-Savossa vuodelta 1989 selviää, että vastaavilla tulokriteereillä metsien tuottama talousmerkitys oli 25 %:lle lähes merkityksetön, 33 %:lle pienehkö, 22 %:lle kohtalainen ja 10 %:lle suuri. Tuolloin 10 % vastaajista ei osannut kertoa metsätulojen merkitystä kokonaistuloihinsa.

 

Kyselytutkimus suoritettiin Metsästä moneksi -hankkeessa:

  • Hankkeen tavoite: tuottaa uusinta tietoa metsien mahdollisista monikäytöistä ja toimijoiden suhtautumisista ja näkemyksistä niihin kestävästä näkökulmasta katsottuna.
  • Toteuttajat: LUT-yliopiston Bioenergian laboratorio ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.
  • Toteutusaika: 1.11.2024–31.12.2026.
  • Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Itä-Suomen elinvoimakeskukselta.

 

Lisätietoja:


Panostamalla metsiin parannetaan Etelä-Savon maaseudun elinvoimaa

 

  • Etelä-Savon metsistä saatavat hakkuutulot ovat Suomen suurimmat kunnittain tarkasteltuna. Metsien elinvoimaa, kasvua sekä metsätalouden kannattavuutta tulisi edistää kestävällä metsänhoidolla. Kiristyvät vaatimukset EU:n metsäpolitiikan taholta tuovat uusia hyödyntämismahdollisuuksia kestävämmälle metsien monikäytölle.  Avainasemassa tässä ovat yksityiset metsänomistajat, sillä he omistavat peräti 76 % Etelä-Savon metsistä, hankkeen projektipäällikkö Jarno Föhr LUT-yliopistosta kertoo.

Metsillä on tärkeä rooli Etelä-Savossa. Etelä-Savon teollisuuden työntekijöistä 28 % työskentelee jo nyt metsäteollisuudessa. Yli 40 prosenttia maakunnan kokonaisenergiasta ja pääosa kaukolämmöstä saadaan metsäbiomassasta. Lisäksi metsiin liittyvät palvelut ja erikoistunut osaaminen tarjoavat monille toimeentulon maakunnassa. Hankkeella on merkitystä myös uuden Etelä-Savon alueen metsäohjelman kehittämiselle.

Hankkeen avulla saadaan uusinta tietoa metsien mahdollisista monikäytöistä ja toimijoiden suhtautumisista ja näkemyksistä niihin kestävästä näkökulmasta katsottuna. Metsien kestävässä monikäytössä yhdistyvät metsätalous ja ruoantuotannon mahdollisuudet metsästä. Uudenmaan suuntausta metsätalouden ja ruoantuotannon yhdistämisestä edustaa agrometsätalous, jossa puita kasvatetaan pelloilla ja ruoantuotanto tuodaan metsän puolelle.

Hankkeessa tarkastellaan eteläsavolaisia metsiä kestävän metsätalouden kannalta, joka tarkoittaa taloudellisia, ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia kestävyyden ulottuvuuksia. Hanke toteutetaan EU:n maaseuturahaston tuella Etelä-Savon maakunnassa ja se päättyy 31.12.2026.

Lisätietoa: