Kylien turvallisuus ja varautuminen kiinnostaa Pohjanmaalla 5.1.2026 Pohjanmaan kylät ja yhdistykset ovat osoittaneet vahvaa kiinnostusta kylien turvallisuuden ja varautumisen kehittämistä kohtaan. Ennen joulua avasimme kyselyn, jonka tavoitteena oli kartoittaa kiinnostusta kyläturvallisuusiltojen järjestämiseen toiminta-alueellamme. Halusimme varmistaa, että voimme suunnata hankkeen toimintaa juuri niihin kyliin ja kuntiin, jotka ovat aidosti kiinnostuneita teemasta. Ja kyllähän aihe kiinnostaa! Lyhyessä ajassa olemme saaneet jo lukuisia vastauksia kyselyyn. Mitä kylät toivovat turvallisuusilloilta? Kyläturvallisuus ja kylien varautuminen ovat laajoja teemoja, joten kyselyssä halusimme myös selvittää, mitkä aiheet kylissä kiinnostavat eniten. Vastausten perusteella nousi selkeästi muutama pääteema, joita turvallisuusilloissa halutaan käsitellä. Kaiken kaikkiaan toiveet kertovat yhteisöjen halusta vahvistaa omaa kriisinkestävyyttään ja kehittää konkreettisia toimintamalleja arjen ja kriisitilanteiden varalle. Yhteisöllinen varautuminen ja roolijako Kylissä kaivataan selkeitä toimintamalleja yhteisölliseen varautumiseen, vastuunjaon selkeyttämistä yhdistysten ja vapaaehtoisten välillä, inspiraatiota ja ideoita yhteisten resurssien suunnitteluun. Kylän oma turvallisuus- ja varautumissuunnitelma Kyläturvallisuussuunnitelmat nousivat ilahduttavasti esiin vastauksissa ja ne koettiin tärkeiksi. Vastauksissa toivottiin konkreettisia esimerkkejä, rakenteita ja malleja, joiden avulla oma suunnitelma on helppo laatia. Viestintä ja tiedonkulku kriiseissä Käytännön ratkaisut kriisiviestintään kiinnostavat. Kyläradio kiinnostaa, mutta kylät haluavat kuulla myös muista tavoista varmistaa tiedonkulku silloin, kun perinteiset yhteydet eivät toimi. Arjen varautuminen Kotitalouksien varautuminen, kotivara ja ohjeet myrskyjen, sähkökatkojen tai muiden häiriötilanteiden varalle olivat keskeisiä teemoja vastauksissa. Kyläläiset kaipaavat selkeitä vinkkejä ja käytännön ohjeita. Naapuriapu ja kyläyhteisön vahvistaminen Yhteisöllisyys on kylätoiminnan ydin. Kyselyn vastauksissa toivottiin tukea naapuriavun organisointiin, uusien asukkaiden mukaan ottamiseen sekä luottamuksen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Turvallisuustaidot ja harjoitukset Vastauksissa toivottiin myös erilaisia koulutuksia esimerkiksi paloturvallisuuteen, ensiapuun ja alkusammutukseen liittyen. Myös henkinen kriisinkestävyys ja yhteiset turvallisuusharjoitukset kiinnostavat. Hyvät esimerkit muista kylistä Kylät haluavat oppia toisiltaan. Esimerkit muiden onnistumisista ja virheistä antavat arvokkaita oivalluksia ja voivat toimia mallina oman kylän kehittämiselle. Tapahtumien turvallisuus Monissa kylissä tapahtumat ovat keskeinen osa kylän toimintaa, joten monia vastaajia kiinnostaa myös tapahtumien turvallisuuden varmistaminen. Kylissä järjestettävät kyläturvallisuusillat ja erilaiset koulutukset ovat keskeinen osa SBÄR – Smarta byn är redo – Viisas kylä varautuu – hankkeen toimia. Tuntuu hyvältä aloittaa tämä vuosi tiedon kanssa, että olemme odotettuja ja toivottuja vieraita moniin kyliin. Miksi kyläturvallisuus ja kylien varautuminen on tärkeää? Välipäivinä riehunut Hannes-myrsky muistutti konkreettisesti siitä, kuinka haavoittuvaisia sekä kotitaloudet että kunnat voivat olla pitkien sähkökatkojen ja laajojen häiriöiden aikana. Monissa kodeissa huomattiin, että 72 tunnin varautumissuositukset olivat jääneet suunnitelman tasolle. Samalla nähtiin myös, kuinka nopeasti kylät, yhdistykset ja yritykset voivat toimia kriisin keskellä: nuorisoseurat avasivat ovensa lämmittelyä ja ruoanlaittoa varten, ja yritykset tarjosivat tilojaan sähköttömyydestä kärsiville. Monissa kunnissa kesti luvattoman kauan reagoida poikkeustilanteeseen. Kunnilla on keskeinen rooli paikallisen kokonaisturvallisuuden johtamisessa. Siksi olisi aika tunnistaa ja hyödyntää kylissä tehtävä työ ja rakentaa suunnitelmallisesti varautumiskumppanuuksia kylien, yhdistysten ja yritysten kanssa. Yhteisöllisessä varautumisessa, kylävarassa, on kyse yhteisön kyvystä toimia kriisitilanteessa: yhteisestä kokoontumispaikasta, harjoituksista, koulutuksista, naapuriavun käytäntöjen sopimisesta, viestintäverkostoista ja varautumista parantavista välineistä. Ennen kaikkea se on kuitenkin yhteistä tekemistä silloin kun kaikki on hyvin. Kun ihmiset tuntevat toisensa ja tekevät asioita yhdessä, apu löytyy kriisissäkin nopeasti. Kuntien olisi hyvä tunnistaa se, että tällainen yhteisöllinen varautuminen vahvistaa myös kuntien kriisinkestävyyttä. SBÄR – Smarta byn är redo – Viisas kylä varautuu on Aktion Österbottenin toiminta-alueella toteutettava kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa maaseutuyhteisöjen kriisivalmiutta, huoltovarmuutta ja yhteisöllistä varautumista. Hankkeen toteuttajina Aktion Österbotten r.f. ja yhteistyökumppanina Svenskfinlands Byar (SLF) yhteistyössä kyläyhdistysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Blogin on kirjoittanut kehittämisasiantuntija Piritta Syrjälä, joka toimii SBÄR – Smarta byn är redo – Viisas kylä varautuu-hankkeen projektipäällikkönä ja Kylävara-hankkeen ohjausryhmän jäsenenä
Maaseudun eeppinen ydin – maaseudun brändikirja kutsuu syventämään yhteyttä omiin maaseutujuuriin 8.11.2024 Lokakuussa 2024 lähes 40 maaseutuilijaa kokoontui Maaseutuleirille Nuorisokeskus Marttiseen, Virroille. Vuotta aiemmin oli järjestetty ensimmäinen Maaseutuleiri, jonka tuotoksena syntyi Maaseudun manifesti ja 10 toimintaohjetta. Näistä on ammennettu innostavaa maaseutusisältöä vuoden ajan mm. LinkedInissä, josta Maaseutuleirin taustalla oleva #maaseututreffit verkosto on saanut alkunsa ja jossa se edelleen toimii aktiivisesti kutsuen koolle maaseutuilijoita kerran kuukaudessa. Kuva: Anne Kalliola Tämän vuoden Maaseutuleirin tavoite oli kuitenkin asetettu vielä korkeammalle. Vuoden 2024 Maaseutuleirillä tultaisiin laatimaan brändikirja Suomen maaseudulle. Kun Maaseutuleirin työryhmä lähestyi Mikko Kalliolaa maaseudun brändikirja ajatuksen kanssa, tämä totesi ettei ole koskaan aiemmin tehnyt tällaista, laatinut brändikirjaa 24 tunnissa, joten pakkohan se on kokeilla kun tällainen tilaisuus on tarjolla. Maaseutuleirillä luotiin brändikirja, joka antaa äänen ja suunnan maaseudun tunteistamiselle. Tämä teos sai nimekseen Maaseudun eeppinen ydin ja se on paljon muutakin kuin opas – se on kutsu ymmärtämään ja kunnioittamaan maaseutua ihan uudella tavalla ja toisaalta se on myös kutsu keskusteluun ”Millainen on minun maaseutuni?”. Kuva: Anne Kalliola Suomalainen maaseutu on rohkeasti rouhea, vapaa ja ankara Maaseudun brändin määrittämisen kanssa lähdimme liikkeelle keskeisten tunteiden määrittämisestä. Mikko Kalliola ohjeisti ryhmät miettimään brand deck-korttien avulla, millainen maaseutu on ja millainen se ei ole. Monessa ryhmässä päädyttiin keksimään myös omia sanoja korteista löytyvien lisäksi. Ryhmätyön jälkeen koostettiin ryhmissä nousseet valinnat, keskusteltiin niistä ja lopuksi äänestettiin kolme tunnetta, joita maaseutu on ja kolme, joita se ei ole. Kuva: Anne Kalliola Me määritimme, että suomalaisen maaseudun brändi on rohkeasti rouhea. Se on kuin raspiviilalla tehty, vähän tikkuinen. Meille rouheus on konstailematonta omana itsenä olemista ilman ulkokultaa. Se on myös vapaa. Brändimme elää itsensä näköistä elämää. Vapaana muiden arvosteluista. Meille vapaus on mahdollisuuksia ja valtaa päättää omista asioista ja elää oman näköistä elämää. Suomalaisen maaseudun brändi on ankara. Se ei päästä itseään helpolla. Me ymmärrämme, että rajujen kelien ja pitkien etäisyyksien päässä elämä on joskus ankaraa. Emme ole maalaisia helppouden vuoksi. Vaikka brändimme on rouhea ja ankara, se ei milloinkaan ole aggressiivinen tai väkivaltainen. Se ei ole myöskään vaatimaton. Brändimme ei pidä kynttilää vakan alla, se ei nöyristele. Eikä se missään nimessä ole tavanomainen. Brändimme ei tarvitse mukautua muotteihin. Maaseutu ei ole koskaan tavanomainen. Kuva: Anne Kalliola Brändimääreiden määrittämisen jälkeen työ jatkui ryhmissä. Ryhmissä mietittiin, miten haluamme että maaseudusta puhutaan ja miten siitä ei puhuta. Mielentilana: Maaseutu on rouhea asenne, se on vapautta, kiireettömyyttä ja luonnon rytmiin mukautumista. Maaseutu on suomalaisen sydänmaa. Suomalaisen maaseudun brändille lähdettiin luomaan persoonaa ja äänensävyä. Jos maaseutu olisi persoona, hänet tunnettaisiin vahvana ja itsevarmana. Hän uskaltaisi näyttäytyä rehellisesti sellaisena kuin on, välillä väsyneenä ja kuluneena, mutta aina ylpeänä ja järkkymättömänä. Maaseutu olisi vahva ja juureva, pysyvä ja ajaton, kuin kallio, joka kestää sukupolvesta toiseen. Maaseudun brändille määritettiin myös kärkiviestit tunteen, tiedon ja tahdon tasolla. Tunneviesti: Kaikkia ei ole tehty asumaan maalla. Visuaalisuus on tärkeä osa mitä tahansa brändityötä ja myös maaseudun brändikirjaan määritettiin ohjeet visuaalisten elementtien käytöstä. Brändikirjan kuvituskuviksi päätyi Maaseutuleirillä kuvanneen Anne Kalliolan kuvia. Maaseudun brändin kuvakerronta on kuin laadukkaasta kotialbumista. Rouheutta ei haeta liioittelemalla, ankaruutta ei maskeerata. Kuvia ei ”ylikäsitellä” tekoälyllä. Brändikirjan typografia yllätti meidät kaikki, mukaan lukien markkinoinnin parissa pitkään työskennelleen fasilitaattorimme. Löysimme nimittäin tiedon, että Suomelle on määritetty virallinen kirjasintyyppi, joka perustuu avoimeen lähdekoodiin. Finlandica fontti suunniteltiin osana Suomen kansallista visuaalista identiteettiä, ja sen tilaajana toimi Suomen valtio neuvoston kanslia. Maaseutubrändi ottaa tämä Suomen virallisen fontin omakseen. Sama typografia, jolla maatamme markkinoidaan kansainvälisesti, on nyt myös suomalaisen maaseudun visuaalisessa työkalupakissa. Brändikirjaan laadittiin myös ohjeistus kirjan käyttämisestä. Siinä tehdään selväksi se, että brändikirja on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä, mutta ketään ei velvoiteta sen käyttöön eikä se korvaa minkään organisaation graafisia ohjeistuksia. Maaseutuilija: Ole arvokas maaseudun brändilähettiläs ja tuo aktiivisesti esille maaseutua oman arkesi ja omien kokemustesi kautta. Hyödynnä käsikirjaa ja sen graafista materiaalia oman kyläsi brändäyksen pohjana, mielikuvien vahvistajana ja osana tapahtumamarkkinointia. Kuva: Anne Kalliola Miten brändikirjaa voi käyttää? Tämä brändikirja on tehty kaikille meille, ketkä tavalla tai toisella olemme osa maaseututarinaa. Riippumatta siitä, toimitko maaseudun kehittäjänä, paikallisena yrittäjänä, asukkaana tai kausiasukkaana, Maaseudun eeppinen ydin tarjoaa sinulle konkreettisia tapoja ja visuaalisia elementtejä tuoda esille aitoa ja rehellistä suomalaista maaseutua. Ota Maaseudun eeppinen ydin omaksesi ja ryhdy maaseudun brändilähettilääksi Tutustu Maaseudun brändikirjaan, inspiroidu sen viestistä ja tarjoamista työkaluista. Käytä brändikirjaa työssäsi tai tukemaan omaa henkilökohtaista maaseutuviestintääsi. Kerro maaseudun tarinoita niille, ketkä haluavat niitä kuulla. Tee maaseudun brändistä elävää ja jätä oma jälkesi suomalaisen maaseudun tulevaisuuteen. Maaseudun brändikirja suomeksi Landsbygdens brandbook på svenska Maaseutuleiriä olivat tukemassa: Keskitien säätiö, Maaseudun säätiö, Maaseutuverkosto – Euroopan unionin osarahoittama, Aktion Österbotten – Maaseuturahasto ja Virtain kaupunki Piritta Syrjälä, Aktion Österbotten
Maaseudun eeppinen ydin – Maaseudun brändikirja 8.11.2024 Maaseudun brändikirja tarjoaa työkalut suomalaisen maaseudun brändäämiseen kiteyttämällä sen eeppisen ytimen. Se sisältää kaikki keskeiset määreet, joita voit hyödyntää viestinnässäsi rakentaaksesi yhtenäisen mielikuvan ja tunteen maaseudusta. Kaikki tässä esitetyt ideat, esimerkit, tarinat ja viestikärjet ovat vapaasti käytettävissä maaseudun kehittämiseen liittyvissä yhteyksissä. Kukaan ei omista tekijänoikeuksia tähän materiaaliin, joten se soveltuu erinomaisesti esimerkiksi alueellisiin hankkeisiin, projekteihin ja maaseutu yrittäjyyteen. Olemme nähneet uusien maaseudun kehityshankkeiden aloittavan oman brändin rakentamisen aina alusta. Mitä jos ottaisit tästä valmiiksi tehdyn pohjatyön omaksesi? Samalla rakennat yhteistä brändiämme. Sinulla on käsissäsi ja vapaasti käytettävissäsi markkinoinnin kultakimpale – ole hyvä. Tämä dokumentti on tehty yhteistyönä liki 40 maaseudun kehittäjän ja aktiivisen toimijan toimesta. Se sai lähtölaukauksen Maaseutuleirillä 10.10.2024. Maaseutuleiriä olivat toteuttamassa Piritta Syrjälä, Aktion Österbotten (Landsbyggare Österbotten -hanke) Riikka Koskinen, Töitä Suomesta Oy Johanna Niilivuo, Suomen Kylät ry Nora Backlund, Svenskfinlands Byar Maaseutuleirin toteuttamista tukivat: Aktion Österbotten, EU:n maaseuturahasto Maaseutuverkosto, Euroopan unionin osarahoittamana Keskitien säätiö Maaseudun Säätiö Virrat
