Yhteisöllisyys luo pohjan kylien varautumiselle

Yhteisöllisyys on yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vuorovaikutusta ihmisten välillä. Sitä pidetään houkuttelevuus- ja pitovoimatekijänä alueille ja parhaimmillaan se lisää ihmisten hyvinvointia ja ehkäisee erilaisia sosiaalisia ongelmia. Yhteisöllisyydellä on merkitystä myös maaseudun turvallisuudelle.

Yhteisö luo puitteet yhteisöllisyyden kokemukselle. Maaseudulla perinteisiä yhteisöjä ovat kyläyhdistykset, mutta yhteisö voi olla myös epämuodollinen ryhmä, jota yhdistävät jaetut arvot, tarpeet tai kiinnostuksen kohteet. Yhteisö voi syntyä kertaluonteisen ponnistuksen ympärille tai rakentua pitkäaikaisen harrastuksen varaan. Kummassakin tilanteessa ominaista on yleensä hyvä me-henki, josta kumpuaa tekemisen meininki ja sitoutuminen.

Yhteisöt vahvistavat kokonaisturvallisuutta

Kuuluminen yhteisöön luo turvallisuutta, sillä jokainen meistä tarvitsee ympärilleen toisista ihmisistä koostuvan turvaverkon. Yhdistykset ja järjestöt perustuvat ihmisten väliseen toimintaan ja ovat siksi lähellä ihmistä. Vapaamuotoisemmat yhteisöt tavoittavat myös heitä, jotka muuten ovat yhteiskunnan toiminnasta sivussa. Tämä toteutuu, kun toimintaan on matala kynnys liittyä ja osallistua voi omista lähtökohdista käsin.

Yhteisöjen taika on siinä, että kaikki ovat toimijoita, eivät auttajia ja autettavia. Luottamus vahvistuu ja auttamisvalmius kasvaa, kun ihmiset kohtaavat ja toimivat yhdessä. Paikallisyhteisöillä on suuri merkitys arjen turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. Ne rakentavat edellytyksiä huolenpidolle, varautumiselle ja henkiselle kriisinkestävyydelle sekä vahvistavat ihmisten tulevaisuususkoa, joka luo mielekkyyttä elämään.

Maaseudulla, pitkien välimatkojen alueilla yhteisöllisyydestä on hyötyä esimerkiksi silloin, kun viranomaisten apu ei ole heti saatavilla. Toisaalta, jos vaikkapa kylällä ei ole yhteisöllisyyden tunnetta, on vaikea kehittää turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä asioita.

Varautumisessa on tärkeää, että ihmiset luottavat sekä omaan että yhteiskunnan kykyyn suojautua, toimia kriisitilanteissa ja palautua niistä. Tämä luottamus rakentuu turvallisuuden kokemuksesta ja vakaasta yhteiskunnasta. Ihmiset itse voivat vaikuttaa siihen, miten yhteinen turvallisuus juuri omassa elinpiirissä toteutuu.

Kylät ovat maaseudun turvallisuusyhteisöjä

Maaseudulla kylät ovat tärkeitä yhteisöjä ja toiminnan mahdollistajia lähellä ihmistä. Kylissä tehdään paljon tärkeää perustyötä, kuten ylläpidetään yhteisiä kokoontumis- ja harrastuspaikkoja, järjestetään tapahtumia sekä säilytetään ja edistetään paikallistuntemusta ja -kulttuuria. Kaikki tämä lisää toisten tuntemista ja synnyttää yhteishenkeä, mikä lisää turvallisuutta.

Yhteisessä toiminnassa ihmiset tulevat tutuiksi ja jos jotain poikkeavaa sattuu, on tutulta ihmiseltä helpompi esimerkiksi pyytää apua. Aktiivisia, mukana olevia ihmisiä on myös helpompi aktivoida, kun tilanne niin vaatii. Siksi onkin tärkeää saada mahdollisimman moni mukaan kyläyhteisön toimintaan ”hyvän sään aikana”, olivatpa he sitten vakituisia tai kausiasukkaita.

Yhteisöllisyys oli yksi Suomen Partiolaisten Johtajatulet-koulutustapahtuman teemoista. Viikonlopun aikana käytiin keskustelua myös vapaaehtoistoimijoiden merkityksestä kokonaisturvallisuudelle. Yhteisöllisyyden kokemus on yksi tärkeä syy olla mukana vapaaehtoistyössä, ja sen edistäminen yhteisön varautumista edistävä tekijä.

Kylien turvallisuustyö rakentuu infrasta, osaamisesta ja asenteista

Yhteisöllisyyttä luovan perustoiminnan lisäksi kylissä tehdään paljon turvallisuus- ja varautumistyötä: suunnitellaan yhteistä toimintaa, kouluttaudutaan, varmistetaan tiedonkulkua ja tehdään turvallisuusinvestointeja. Kyläyhdistys voi esimerkiksi järjestää varautumisharjoituksen tai hankkia yhteisen varavoimalähteen.

Turvallisuuteen liittyviä asioita on syytä harjoitella säännöllisesti, jotta taidot pysyvät mielessä. Näin myös kynnys tarttua tositilanteessa toimeen säilyy matalana. Asukkaiden ja alueen organisaatioiden osaaminen on tärkeä kartoittaa. Häiriötilanteessa on hyvä tietää, löytyykö erityisosaamista läheltä – esimerkiksi eläkeläisiltä, kausiasukkailta tai maahanmuuttajilta.

Lisäksi yksilötason turvallisuudesta huolehtiminen on osa yhteisöllistä turvallisuutta. Oma pesä kuten kotivara, palovaroittimet ja asenteet on hoidettava ensin kuntoon. Vastuu turvallisuudesta on meillä kaikilla ja kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen.

Vapaaehtoistoiminta vahvistaa varautumista ja kriisinkestävyyttä

Maailma on täynnä erilaisia riskejä ja uhkakuvia, joista on tärkeää keskustella ja tietää, mihin tulee varautua. Silmiä ei pidä ummistaa, mutta ei myöskään liiaksi mässäillä pelolla. Paras tapa lisätä turvallisuuden tunnetta kriisien keskellä on toiminta.

Mitä paremmin on tietoinen mahdollisista riskeistä, sitä paremmin ne osataan välttää, ja mitä paremmin varustaudutaan ja harjoitellaan, sitä paremmin poikkeavista tilanteista selvitään. Vielä kun lisätään tietoisuus siitä, että myös ihmiset ympärillä osaavat toimia kriisin tullen, on homma jo melko kestävällä pohjalla.

Maaseudun yhteisöjen ja kylien toiminta perustuu pääasiassa vapaaehtoistyöhön. Tiedetään, että yhteisöllisyyden kokemus ja sosiaaliset suhteet ovat keskeisiä vapaaehtoistyöhön motivoivia tekijöitä. Parhaiten yhteisöllisyys pääsee kehittymään aidoissa kohtaamistilanteissa ja yhdessä toimiessa, jolloin myös sitoutuminen toimintaan lisääntyy. Samalla tutustutaan toisiin, mikä edesauttaa luottamuksen rakentumista.

Keskinäinen luottamus on edellytys yhdessä toimimiselle. Tärkeintä on kuitenkin yhteisten merkitysten olemassaolo. Voisin kuvitella, että turvallisuuteen liittyen tuo merkitys on kyllä löydettävissä. Olisiko teidän yhteisössänne aika istua alas kahvikupin äärelle ja miettiä, mitä voitte yhdessä tehdä turvallisuuden eteen?

* * *

Kirjoittaja Hanna Alanen on yhteisöpedagogi, joka työskentelee Leader Kantrissa hankeneuvojana. Kantrilla on käynnissä kolme omaa varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvää hanketta. Lisäksi Hanna tuottaa ostopalveluna kylien turvallisuuteen, varautumiseen ja kestävyyteen liittyviä tilaisuuksia parhaillaan käynnissä olevaan, Pirkan Kylät ry:n EU:n maaseuturahoitteiseen Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeeseen.

Lisätietoja

Pirkanmaan Älykkäät kylätalot  hankerekisterissä (maaseutuverkosto.fi)

Leader Kantrin kyläturvallisuushankkeet 

  • Varaudutaan yhdessä – Aggregaatteja ja kyläradioita yhteishankintana!
  • Yhdessä valmiina! Kylien varautumishanke Kantrin alueella.
  • Nordic Preparedness. Kansainvälinen pohjoisten maaseutukylien ja -yhteisöjen kriisivalmiutta ja varautumista edistävä hanke.

 Lisätietoja verkkosivuilla (kantriry.fi)

Vastuullinen toiminta näkyväksi ja kilpailueduksi

Tervetuloa edistämään omien ja alueen kalastusmatkailupalveluiden vastuullisuutta ja vastuullisuusviestintää!

Aloitamme alustuksella kalastusmatkailun vastuullisuudesta tutustuen ja keskustellen mm:

  • Vastuullisen kalastumatkailun periaatteista
  • Sustainable Travel Finland ohjelmasta
  • Onko vastuullisuus kalastusmatkailun perusvaatimus vai myyntivaltti?
  • Vastuullinen viestintä – Hyviä ja ei niin hyviä esimerkkejä

Jatkamme työpajatyöskentelyyn, jossa

  • Tunnistamme vastuullisuuden kannalta tärkeimpiä kehittämiskohteita ja jo kunnossa olevia asioita
  • Ideoimme toimenpiteitä kehittämiskohteiden korjaamiseksi – Tuloksena toimenpidesuunnitelma vastuullisuuden ja sen viestinnän kehittämiseksi.
  • Työstämme vastuullisuuden näkymistä tuotekorteissa ja muussa viestinnässä

Tilaisuus on suunnattu aloitteleville kalastusoppaille, mutta se soveltuu erinomaisesti myös kokeneemmille oppaille sekä oheispalveluiden tarjoajille (esim. majoitusyritykset).

Työpajan tuloksena on kasvanut ymmärrys kalastusmatkailun vastuullisuudesta sekä konkreettisia askelmerkkejä oman toiminnan ja vastuullisuusviestinnän kehittämiseksi.

Kalastusmatkailu – Ideoista tuotteiksi

Tervetuloa ideoimaan ja kehittämään kalastusmatkailuun liittyviä tuoteideoita sekä keskustelemaan Pirkanmaan alueen kalastusmatkailun kehittämisestä!

Aloitamme keskustelevalla alustuksella kalastusmatkailusta käyden läpi mm:

  • Kalastusmatkailun markkinat ja -trendit
  • Mahdollisuuksia ja vaatimuksia – konkreettisia esimerkkejä erilaisista kalastusmatkailutuotteista ja -paketeista
  • Erilaiset asiakasryhmät ja niiden huomiointi palvelumuotoilussa – vinkkejä ja käytännön esimerkkejä

Jatkamme työapajatyöskentelyyn, jossa

  • Ideoimme alueelle sopivia kalastusmatkailutuotteiden aihioita pienryhmissä toisiamme sparraten.
  • Tutustumme hyvän tuotekortin ominaisuuksiin  ja työstämme tuotekortit valituista tuoteideoista.
  • Keskustelemme ja sparraamme esiin nousseita tuoteideoita.
  • Osallistujat saavat tuotekorttipohjat hyödynnettäväksi tulevien tuotteiden ja tuotekuvausten tekemiseen.

Tilaisuus on suunnattu aloitteleville kalastusoppaille, mutta se soveltuu erinomaisesti myös kokeneemmille oppaille sekä oheispalveluiden tarjoajille (esim. majoitusyritykset ja muut luontoyrittäjät).

Työpajan tuloksena on kasvanut ymmärrys kalastusmatkailumarkkinasta, konkreettisia tuoteideoita ja tuotekortteja. Unohtamatta verkostoitumista ja hyviä yhteistyöideoita.

Kouluttajina Johannes Sipponen ja Pirjo Räsänen, Ellare Oy.

Tervetuloa avaamaan uusi aikakausi Pirkanmaan kalastusmatkailussa!

Milloin? 19.2.2025 klo 17.00–19.30
Missä? Nokian Veneilijät ry:n Kerhomaja Ankkuri, Nokia

Illan kohokohdat:

  • Kari Kylkilahti, Johanna Möttönen ja Salia Binaud avaavat hankkeen tavoitteet ja esittelevät uusia mahdollisuuksia sinulle.
  • Anne-Maarit Sepling (Kalastajan Kanava) kertoo, miksi yritysyhteistyö on avain menestykseen ja jakaa tuoreet tulokset ”kalastaja matkailijana” -kyselystä.
  • Kimmo Rintala (Tampereen Aikuiskoulutuskeskus) esittelee kalastusmatkailun palvelumuotoilukoulutuksia, jotka voivat nostaa yritystoimintasi uudelle tasolle.
  • Anu Nylund (Mood of Finland) tarjoaa vastuullisuusviestinnän tuoreimmat vinkit ja käytännön esimerkit.

💡 Tule hakemaan vinkit, verkostot ja inspiraatiota – ilmoittaudu viimeistään 14.2.2025
🖊️ Ilmoittautuminen: tinyurl.com/kmnokia192

”Vastuullinen kalastusmatkailu näkyväksi Pirkanmaalla” -hanke on Leader Kantri ry:n ja Kuha-Suomen Kalaleaderin hallinnoima. Lisätietoa hankkeesta löydät täältä.

Kansainvälisiä terveisiä Leader-kongressista

Kansainvälinen Leader-työ mahdollistaa muualta oppimisen

Leader-ryhmät ovat maaseudun yritysten ja yhteisöjen hankkeiden rahoittamisen ohella myös paikalliskehittäjiä, jotka toteuttavat osana tätä omia kehittämishankkeita sekä Suomessa että kansainvälisesti. Kansainväliseen toimintaan kuuluu yhteistyöhankkeita, joissa verkostoidutaan sekä vaihdetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä maiden välillä.

Hankekumppaneilta opittuja käytänteitä ja esimerkkejä tuodaan osaksi omaa toimintaa – ja päinvastoin. Kansainväliset hankkeet ovatkin aluekehittämistä, maaseudun elävänä pitämistä ja innovaatioiden esiin nostamista siinä missä kotimaisetkin Leader-hankkeet.

Leader-toiminnan rantauduttua Suomeen EU-jäsenyyden myötä on kansainvälisestä yhteistyöstä tullut merkittävä väylä edistää paikallista kehittämistä. Suomi on ollut jo pitkään kansainvälisen yhteistyön suurvalta, ja esimerkiksi vuosina 2014–2022 suomalaiset Leader-ryhmät olivat mukana toteuttamassa kaikkiaan noin 120 kansainvälistä hanketta. Yhteensä Euroopassa toteutettiin noin 250 kansainvälistä Leader-hanketta, joten lähes puolella hankkeista on ollut suomalainen hankekumppani.

Leader Kantrilla oli viime rahoituskaudella kaikkiaan neljä kansainvälistä hanketta Älykkäiden kylien, kiertotalouden ja metsien monikäytön teemoista. Hankekumppaneina oli Leader-ryhmiä Ruotsista, Latviasta, Kreikasta, Luxemburgista, Portugalista sekä Skotlannista.

Hymyileviä ihmisiä katsomassa kameraan
Kansainvälisen tapahtumat ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja muiden eurooppalaisten maaseudun kehittäjien kanssa. Kuvassa Kantrin henkilökuntaa oikealta katsoen: Salia Binaud, Kari Kylkilahti ja Heidi Hallongren.

Puhutaan yhteistyöstä

”Let’s talk about cooperation” -teema keräsi kansainvälisestä yhteistyöstä kiinnostuneita Leader-ryhmiä yhteen Poitiers’in Futuroscopeen, ELARDin toista kertaa järjestämään kansainväliseen LEADER-kongressiin. ELARD (European Leader association for Rural Development) on Euroopan Leader-yhdistys, joka yhdistää noin 2500 paikallista toimintaryhmää 29 maasta. Mukaan mahtuu myös maita, jotka eivät ole Euroopan unionin jäseniä, mutta ovat ottaneet käyttöön Leader-metodologian.

Tämänvuotisen tapahtuman teema, kansainvälinen yhteistyö, tavoitteli uusien kumppanien löytämistä ja tätä kautta uusien kansainvälisten hankkeiden käynnistymistä. Tapahtumassa vaihdettiinkin runsaasti kokemuksia sekä saatiin uusia ideoita. Kaksipäiväisen tapahtuman aikana verkostoiduttiin, kuultiin esityksiä ja paneelikeskusteluja Leader-työn nykytilasta Euroopassa sekä keskusteltiin siitä, miten tehdä yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja miten saada kumppanuuksista parhaat mahdolliset tulokset.

Kari Kylkilahti, Salia Binaud, Heidi Hallongren
Kari Kylkilahti, Salia Binaud ja Heidi Hallongren

Kantrin toimistolta matkassa oli toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti, paikalliskehittäjät Heidi Hallongren ja Salia Binaud sekä Kantrin johtokunnan puheenjohtaja Eeva Erenius. Suomesta paikalla oli myös Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio ja Leader Pohjois-Satakunnan kv-konkari, kansainvälisten asioiden päällikkö Krista Antila sekä Leader-kentän verkostokoordinaattori Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostoyksiköstä.

Kantrin porukka osallistui muun ohjelman ohella myös hankeideoiden ”pitchaamiseen” ja uuden nuoriso-teemaisen hankeidean tiivistäminen kahden minuutin myyntipuheeksi herättikin runsaasti kiinnostusta. Yhteisen hankkeen suunnittelua ollaan parhaillaan aloittamassa latvialaisen ja portugalilaisen Leader-ryhmän kanssa.

Uusia kumppanuuksia ja entistä vahvempia verkostoja

Kantrin henkilökunta koki matkan erittäin hedelmälliseksi areenaksi verkostoitua ja solmia kumppanuuksia. Yhteistyömahdollisuuksista keskusteltiin myös ranskalaisten, ruotsalaisten, virolaisten ja hollantilaisten kanssa. Uusia kansainvälisiä hankkeita on siis käynnistymässä myös tälle rahoituskaudelle liittyen vastuulliseen matkailuun, varautumiseen ja nuoriin, ja näiden hankkeiden suunnittelu ja keskustelu yhteistyöstä on täydessä vauhdissa Poitiers’sa tavattujen tahojen kanssa.

*      *      *      *      *

Kansainvälinen hankekilpailu toi Suomeen ykkössijan

Kongressissa palkittiin rahoituskauden 2014–2022 parhaita eurooppalaisia yhteistyöhankkeita. Ykkössijalle 33 finalistin joukosta Leader Pohjois-Satakunnan LEAD-ryhmänä hallinnoima neljän maan (Espanja, Viro, Italia, Suomi) ja kuuden alueen yhteinen 5StarNature-hanke, jossa oli mukana sellaisia maaseutualueita, joilla on laadukas luonto ja erittäin arvokkaita resursseja.

Hankkeen tavoitteena oli tutkia ja parantaa kansainvälisen matkailun mahdollisuuksia, etsiä luontomatkailun hyviä käytäntöjä, kouluttaa yrittäjiä ja rahoittaa neljän maan verkostoa, jossa yhdeksi ytimeksi on noussut myös alueiden Geopark-kohteiden kehittäminen. Hankeyhteistyön jatkuvuus ja itse hankkeen teeman ulkopuolella kehittyneet yhteistyökuviot lisäävät tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta synnyttäen uusia kehityskulkuja.

Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoima, neljän maan yhteinen 5StarNature-hanke palkittiin kongressissa rahoituskauden 2014–2022 parhaana eurooppalaisena yhteistyöhankkeena. Palkinnon otti vastaan kansainvälisten asioiden päällikkö Krista Antila (oikealla).

5starnature-hankkeen partneritahot Leader Pohjois-Satakunnan kanssa olivat Espanjan Extremadura Divan alue, Pohjois-Italian kaksi toimintaryhmäaluetta Biellan ja Torinon alueelta sekä Viron Järvamaa ja Western Harju-alue. Jokainen alue määritteli hankkeessa viisi oman alueensa timanttivahvuutta, joita testattiin ja kehitettiin matkailullisesti. Jokainen alue luonnollisesti toteutti omien tarpeidensa mukaan erilaisia personalisoituja toimia.

Virossa perustettiin vastinhankkeissa monien toimien muassa kaksi uutta festivaalitapahtumaa kopioiden Espanjan tapahtuma Otono magico -tapahtuma. Virolaisten lanseeraamat tapahtumat Porikuu- ja Kurjailma -festivaalit jatkuvat myös tapahtumina edelleen. Italiassa ja Espanjassa kehitettiin mm. pyöräilytapahtumia sekä tehtiin runsaasti matkailumarkkinointia ja järjestettiin yrittäjäkoulutuksia. Espanjan partnerin paikalliselle tapahtumalle saatiin hankkeen tuloksena kansainvälisen tapahtuman virallinen status. Italiassa pyöräilytapahtumat BikingGAL ovat vakiinnuttaneet sijansa tapahtumakentässä.

Hankekilpailussa menestyminen on osoitus alueiden ja toimijoiden hyvästä synergiasta. Kansainvälinen hanke on aina enemmän kuin paikallisesti toteutettavat hankkeen osiot. Se on myös tulevaisuuden rakentamista sekä kehityskulkujen käynnistämistä ja vahvistamista.

Ihmisiä poseeraamassa kameralle.

Leader Pohjois-Satakunnalla oli kuluneella ohjelmakaudella 22 kansainvälistä hanketta ja tämän lisäksi useita kansainvälisiä selvityshankkeita. Kumppaneita hankkeissa on ollut lähes kaikista EU-maista. Kansainvälisten yhteistyöhankkeiden määrä on suurin koko Euroopan Leader-yhteisöohjelmassa.

Lisää 5starnature-hankkeesta

Hankkeen esittelyvideo

Blogikirjoitus Leader Pohjois-Satakunnan sivuilla

Lisätietoja hankkeesta ja finalisteista ELARD:in kilpailusivuilla

 

(lisää…)