Ihana kamala maaseutu -seminaari: Maallemuutto rakennetaan muuttaja kerrallaan 8.5.2026 Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhankkeen loppuseminaari “Ihana kamala maaseutu” kokosi 28.4.2026 Merikarvialle Koivuniemen Herran Farmille yli 60 maaseudun kehittäjää, kuntien edustajaa ja asumiskokeiluihin osallistuneita. Päivän aikana tarkasteltiin maallemuuttoa monesta näkökulmasta – kokemuksista tutkimustietoon ja tulevaisuuden suuntaviivoihin. Seminaarin keskeinen viesti oli selkeä: maaseudun vetovoima ei synny sattumalta, vaan se rakennetaan yhteistyöllä, pitkäjänteisellä kehittämisellä ja konkreettisilla ratkaisuilla. Tilaisuuden avaussanat lausui Juha Vanhapaasto, Leader Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja, joka on itse ollut mukana hankkeen hakuprosessissa kartoittamassa yhdessä kuntien kanssa kehittämistarpeita ja rakentamassa yhteistä tahtotilaa Älykäs kylä -teemaisen hankkeen hakemiselle. Nyt toteutetun hankkeen toimenpiteistä on valmistumassa Älykäs kylä -strategia, josta voi tutustua hankkeen toteuttamiin kehittämistoimiin, niiden toteutukseen ja oppeihin. Sieltä voi poimia parhaat maallemuuton edistämisentoimet omaan kuntaan, joten seuraa julkaisujamme. Pelkkä markkinointi ei riitä Kehittämispäällikkö Johanna Niilivuo Suomen Kylät ry:stä muistutti puheenvuorossaan, että kunnissa on panostettu erityisesti maallemuuton markkinointiin ja näkyvyyteen. Sen rinnalla tarvitaan kuitenkin enemmän konkreettisia toimia, jotka helpottavat muuttoa käytännössä. Keskeiset kysymykset ovat edelleen samat: löytyykö sopiva koti, onko työtä ja toimivatko arjen palvelut. Niilivuo nosti esiin myös muuttuvat asumisen tarpeet. Yksinasuvien määrän kasvu ja erilaisten elämäntilanteiden yleistyminen haastavat maaseudun tarjoamaan monipuolisempia asumisratkaisuja. Hänen viestinsä tiivistyi ajatukseen, että maallemuutto ei ole kampanja – vaan prosessi, joka rakentuu yksilöllisesti, muuttaja kerrallaan. Suomen Kylien kehittämispäällikkö Johanna Niilivuo korosti, että euron tontit eivät enää ole toimiva kampanja vaan asumiselle on tarjottava erilaisia vaihtoehtoja. Vuokra-asuminen ja yhden hengen taloudet ovat lisääntyneet viimeisimpinä vuosina. Kuva Leena Saloniemi. Konkreettisia tuloksia ja oppeja Verkostosta vetovoimaa -hankkeessa maaseudun vetovoimaa kehitettiin 2,5 vuoden ajan yhdeksän kunnan yhteistyönä. Työssä yhdistyivät viestintä, asumisen kehittäminen, kokeilut ja kuntien välinen yhteistyö. Hankkeen tuloksia esittelivät projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma ja hankekoordinaattori Noora Elonen. He korostivat, että aktiivinen ja monikanavainen viestintä oli keskeisessä roolissa hankkeen vaikuttavuuden kannalta. Hankkeen aikana julkaistiin lähes 30 artikkelia ja noin 250 somepostausta, joiden lisäksi saavutettiin lähes 50 mediaosumaa ja yli 1500 someseuraajaa. Yhteistyötä vahvistettiin kuuden webinaarin ja kymmenien kuntien yhteisten tapaamisten kautta, mikä lisäsi maaseudun näkyvyyttä ja toi kehittämistyön lähelle ihmisiä. Verkostosta vetovoimaa- yhteistyöhankkeen tuloksia esittelemässä Noora Elonen ja Noora-Mari Syväluoma. Kuva Jasmin Rikkonen. Samalla tehtiin konkreettisia avauksia asumiseen ja arkeen: hankkeessa tuotiin näkyväksi 45 tyhjillään olevaa asuntoa, kehitettiin 10 etätyötilaa ja tuotettiin 31 asukastarinaa kuvaamaan maaseudun arkea aidosti ja samaistuttavasti. Lisäksi asumisen tapahtumapäivä kokosi yhteen 168 tapahtumapistettä ja 56 asuntoesittelyä. Asumiskokeilut olivat hankkeen keskiössä, ja niiden kautta 43 osallistujaa pääsi tutustumaan maaseudun arkeen 20 toteutetun kokeilun myötä. Hankkeessa toteutettiin myös 12 kappaletta nuorille suunnattuja työharjoittelu- ja kesätyöpaikkavideoita, jotta nuoret tuntisivat oman kuntansa yrityskenttää paremmin ja hakeutuisivat töihin kotikuntaansa. Hankkeen vaikuttavuus syntyi kuntalaisten ja yritysten osallistamisesta ja siksi erilaisia yhteistyökumppaneita haluttiin seminaarissa myös muistaa. Hankkeen yritysyhteistyökumppanina palkittiin Alvarin leipomo Karviasta. Kuva Jasmin Rikkonen. “Maallemuuttoa ei voi jättää sattuman varaan. Kuntien on rakennettava pohja valmiiksi: tarjottava selkeä tieto asumisesta, tuotava esiin aito arki asukastarinoiden kautta ja huolehdittava, että muuttaja löytää tarvitsemansa tiedon helposti. Samalla on tärkeää tehdä näkyväksi etätyön mahdollisuudet ja arjen sujuvuus. Näin syntyy valmius ottaa uudet asukkaat vastaan”, summaa Noora-Mari Syväluoma hankkeen tuloksia. Asumiskokeiluissa koettu arki vahvisti muuttopäätöksiä Hankkeen näkyvin toimenpide olivat asumiskokeilut, joissa kymmenet osallistujat pääsivät kokemaan maaseudun arkea käytännössä. Syväluoma ja Elonen tiivistivät asumiskokeilujen merkityksen osuvasti: “Asumiskokeiluilla saavutettiin maalle muutosta haaveilevalle tunneside ja tietoisuus paikkakunnasta, mutta muuttopäätökseen vaikuttaa edelleen työn ja kodin löytyminen.” Seminaarin paneelikeskustelussa kokemuksiaan jakoivat muun muassa Helsingistä Kihniöön asumiskokeiluun saapuneet Elina Brusila ja Lassi Uusitalo sekä Porista Siikaisiin ja Karviaan osallistuneet Marika Hiltunen ja Tanja-Annika Sillanpää. Keskustelussa nousi esiin monia arjen havaintoja muun muassa helposti liikuttavista välimatkoista harrastusten monipuoliseen kirjoon ja ihmisten lämpimään kohtaamiseen, mutta ehkä mieleenpainuvin kommentti kuultiin Marika Hiltuselta, joka totesi räntäsateen ja pimeyden olleen maaseutuviikolla arjen luksusta. Pohjois-Satakunnassa ja Luoteis-Pirkanmaalla viime syksynä olleista asumiskokeilijoista saatiin paneelikeskustelijoiksi Elina ja Lassi (tuoleilla oikealla) sekä Marika ja Tanja-Annika. Ikaalisten kylissä maaseudun kehittämishanketta vetävä Päivi Kalliokoski on luotsannut jo Ikaalisten kokeilujen lisäksi asumiskokeiluita Hämeen kylissä (tuolilla vasemmalla). Seminaaripäivää oli juontamassa Kaisa Löfgren. Kuva Noora Elonen. Kokemukset osoittivat, että maaseudun arki voi yllättää positiivisesti. Luonnonläheisyys, rauha, yhteisöllisyys ja mutkaton ilmapiiri nousivat vahvoiksi vetovoimatekijöiksi. Samalla asumiskokeilut vahvistivat monelle ajatusta siitä, että maallemuutto on realistinen vaihtoehto – kunhan arjen perusasiat, kuten työ ja asuminen, loksahtavat kohdilleen. Seminaarissa korostui vahvasti viestinnän rooli. Maaseutua ei kannata markkinoida kiiltokuvana, vaan aitona arkena. Potentiaaliset muuttajat haluavat tietää, millaista elämä kunnassa oikeasti on – ei vain mitä palveluja siellä on. Asukastarinat, konkreettiset esimerkit ja arjen kuvaaminen nousivat keskeisiksi keinoiksi rakentaa uskottavaa mielikuvaa. Samalla muistutettiin, että tiedon tulee olla helposti löydettävää, saavutettavaa ja yhä useammin myös monikielistä. Iltapäivän huipentumana nähtiin maaseudun harrastamisen kirjoa, kun Merikarvian Lukon cheerleading-tytöt esiintyivät Koivuniemen Herran messunavetassa seminaariyleisölle. Kuva Jasmin Rikkonen. Rohkeutta olla oma itsensä Seminaarin päätteeksi koomikko Jussi Lankoski nosti esiin kuntien viestinnän ristiriidan: moni kunta kertoo ensimmäisenä, kuinka nopeasti sieltä pääsee pois. Huumorin kautta esiin nousi tärkeä viesti – maaseutua ei tarvitse selitellä. Aidot vahvuudet, omaleimaisuus ja rohkea viestintä tekevät kunnasta kiinnostavan. Loppuseminaari osoitti, että maaseudun kehittämisessä on otettu tärkeitä askeleita. Yhteistyö, kokeilut ja käytännönläheinen tekeminen ovat tuottaneet tuloksia, joille on hyvä rakentaa jatkoa. Keskeinen oivallus on, että maaseudun vetovoima syntyy kokemuksista ja kohtaamisista – ja niitä voidaan tietoisesti rakentaa. Maaseudun tulevaisuus ei synny yksittäisistä kampanjoista, vaan arjen teoista, kohtaamisista ja pitkäjänteisestä yhteistyöstä. Verkostosta vetovoimaa -hanke on osoittanut, että suunta on oikea – nyt tärkeintä on jatkaa siitä, mihin yhdessä päästiin. Ihana kamala maaseutu -seminaarin toteutuskin mukaili hankkeen nimeä, Verkostosta vetovoimaa. Yhdessä teemme maaseudusta Kamalan ihanan paikan asua ja elää. Yhteiskuvassa Noora Elonen, Kaisa Löfgren, Jussi Lankoski, Juha Vanhapaasto, Pauli Pukaralammi ja Noora-Mari Syväluoma. Kuva Jasmin Rikkonen. Lisätietoja hankkeesta Seminaari toteutettiin osana Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoimaa Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanketta, joka on yhdeksän kunnan yhteinen maaseudun elinvoimaisuuden kehittämishanke. Osarahoittajana toimii Euroopan unionin maaseuturahasto, ja hankeaika on 1.1.2024–30.6.2026. Lisätietoa hankkeesta https://aktiivinen.fi/tietoa-meista/asiantuntijapalvelut/verkostosta-vetovoimaa/ Yhteyshenkilöt Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke noora-mari.syvaluoma@kankaanpaa.fi 040 190 9440 Hankekoordinaattori Noora Elonen Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke noora.elonen@kankaanpaa.fi 040 577 1300 Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma, Hankekoordinaattori Noora Elonen Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
Viikko maalla muutti ajattelua – asumiskokeilut madalsivat muuton kynnystä 20.1.2026 Ihana kamala maaseutu -konsepti lähestyi maalle muutosta haaveilevia rohkein väittein mainoslauseissaan: Maaseutu ei sovi kaikille. Sopisiko se sinulle? Tällä pyrittiin löytämään asumiskokeiluihin juuri ne oikeat henkilöt, jotka ovat valmiita heittäytymään viikoksi maaseudun eloon ja ottamaan kokeiluviikosta kaiken hyödyn irti. Maalle muuton esteiksi oli aiemmin tunnistettu erityisesti työn löytyminen maaseudulta, joten lähtökohtaisesti haettiin henkilöitä, joille etätyö on jo osa arkea. Hakemuksia saatiin yhteensä 223 kappaletta, joista kokeiluihin päätyi 20 eri asumiskokeilijaporukkaa. Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan maaseutua haluttiin esitellä mitään kaunistelematta, jolloin ajankohdaksi valikoitui syksyinen arki. Kokeilijoille räätälöitiin majoituskohteet, harrastukset, yritysvierailut ja kohtaamiset paikallisten kanssa sen mukaan, mitä kukakin arjelta odottaa. ”Taustalla oli yksi selkeä tavoite: madaltaa kynnystä muuttaa maalle. Asumiskokeilut rakentuivat tosielämän ympärille, tarjoten realistisen näkymän arkeen uusilla asuinsijoilla”, sanoo projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma. Enemmän kuin matka – asumiskokeilu avasi oven arkeen Asumiskokeilut erosivat merkittävästi tavallisesta maaseutumatkailusta. Missä satunnainen matkailija näkee kylän pintapuolisesti, asukaskokeilija pääsee hetkeksi mukaan todelliseen arkeen: päiväkodin hiekkalaatikon reunalle, koulujen opetushetkeen, iltalenkille kuntoradalle, yhdistysiltaan ja kirkkokonserttiin muiden paikkakuntalaisten mukana. ”Kokeilijat pääsivät kurkistamaan kulisseihin – ei vain näkemään, vaan tunnustelemaan, miltä elämä todella tuntuisi, jos tämä olisikin pysyvää”, kertoo hankekoordinaattori Noora Elonen. He kohtasivat kuntalaisia kasvokkain, istuivat samassa kahvipöydässä kyläläisten kanssa ja pohtivat arjen pieniä, mutta merkityksellisiä valintoja oman arkensa näkökulmasta: missä tehdä etätöitä, mitä harrastaa, miten liikkua ja ketkä ovat ne ihmiset, joiden kanssa arkea jaettaisiin. Palautteiden perusteella asumiskokeilut täyttivät – ja usein ylittivät – osallistujien odotukset. ”Yksi suurimmista havaituista eduista oli se, kuinka monipuoliset palvelut ja harrastukset voivat olla aivan nurkan takana, vaikka kunnassa asuu vain muutama tuhat asukasta”, sanoo Elonen. Asumiskokeilijat ihastuivat paikallisiin kouluihin ja päiväkoteihin, joissa on pienet ryhmäkoot ja opettajat tuntevat koko koulun oppilaat nimeltä. Luonto ja sen saavutettavuus nousivat toistuvaksi teemaksi. Metsään, laavulle tai lenkille pääsi suoraan kotiovelta – eikä kiirettä tai ruuhkaa ollut. Hiljaisuus, puhdas ilma ja tähtitaivas näyttäytyivät monille kokeilijoille voimakkaana vastapainona kaupungin rytmille. Myös kuntien yhteisöllisyys ja ihmisten avoimuus tekivät vaikutuksen. Paikalliset kuntalaiset ottivat aidosti ja avosylin vastaan asumiskokeilijat, kutsuivat kotiinsa kahville, kertoivat arjestaan ja toivat todeksi asumisen alueella. Keskusteluja syntyi kahvipöydissä, iltalenkeillä, konserteissa ja kyläkahveilla. ”Suurta kiitosta saivat keskusteluhetket kunnanjohtajien kanssa, sillä näistä syntyi tunne helposta lähestymisestä ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista”, Elonen toteaa. Viikilän hevostilan yrittäjä Henna Viikilä esitteli hevostilan toimintaa Merikarvian asumiskokeilijana olleelle Kristiinalle. Kuva: Viikilän hevostila Mitä voimme oppia? Näkökulmia kuntamarkkinointiin ja maalle muuton edistämiseen Kuntien näkökulmasta kokeilut olivat paitsi näkyvä, myös merkityksellinen elinvoimatyön muoto. Kokeilujen järjestäminen vaati resursseja ja yhteistyötä, mutta ne myös loivat aivan uuden tavan markkinoida paikkakuntaa ja rakentaa siltoja potentiaalisten muuttajien suuntaan. Asumiskokeilut tarjosivat myös arvokasta tietoa maalle muuton esteistä ja mahdollisuuksista. Selkeimmät opit ja havainnot voidaan tiivistää näin: Kynnys ei ole kiinnostuksen puute – vaan käytännön epävarmuus. Monet haaveilevat maallemuutosta, mutta pelkäävät, ettei arki toimi. Kokeilut vastasivat juuri tähän: ne antoivat luvan testata ja tutustua turvallisesti ilman ostopakkoa. Palvelut on nostettava esiin arjen kontekstissa. On eri asia kertoa, että kunnassa on koulu kuin viedä perhe koululuokkaan keskelle arkipäivää. Koulut, päiväkodit, liikuntapaikat ja etätyömahdollisuudet tekevät vaikutuksen – etenkin jos niitä pääsee itse kokeilemaan. Näitä kannattaa tuoda näkyvästi esiin kuntaviestinnässä. Oikeat ihmiset, ei pelkät kuvat ja mainoslauseet. Kohtaamiset rakentavat mielikuvan. Ihmiset tekevät paikan. Yksi lämmin keskustelu voi painaa enemmän kuin kymmenen mainoslausetta. Siksi kunnan henkilöstön, yritysten ja yhdistysten panos oli kullanarvoinen. Aidosti eletty arki kiinnostaa enemmän kuin kiillotettu pinta. Pimeys, loska ja arjen harmaus eivät lannistaneet – ne toivat uskottavuutta. Kaupunkilaisia ei houkuttele siloteltu mökkielämä, vaan mahdollisuus nähdä, miltä heidän oma arki todella näyttäisi maaseudulla. ”Asumiskokeilut ovat myös erinomainen työkalu kuntamarkkinoinnin kehittämiseen. Ne synnyttivät sisältöä, tarinoita ja suosituksia, joita voidaan hyödyntää monikanavaisesti. Samalla kunnat saivat mahdollisuuden katsoa itseään ulkopuolisen silmin ja löytää vahvuuksia, joita ei aina itse näe”, muistuttaa Syväluoma. Karvian asumiskokeilijat nauttivat villistä menosta Karviassa hypäten Kyläluuta-pyörän kyytiin. Kuva: Tarja Hosiasluoma Askeleita kohti uusia alkuja Ihana kamala maaseutu -konsepti osui ajan hermoon. Se ei yritä myydä idylliä. Se ei väitä, että elämä maalla olisi kaikille täydellistä, mutta se tarjoaa rehellisen mahdollisuuden kokeilla. Ja niille, jotka ovat valmiita vaihtamaan ruuhkaiset työmatkat kahvikuppiin puuhellan lämmössä, tämä saattoi olla alku jollekin suurelle. ”Monelle viikko ei ollut vain kokeilu, vaan käännekohta. Asumiskokeilut madalsivat selvästi monen osallistujan kynnystä harkita maalle muuttoa. Moni kertoi, että konkreettinen kokemus oli ratkaiseva askel. Monelle viikko oli myös identiteettikysymys: Olisiko minusta maalla-asujaksi ja kuulunko minä tänne?”, sanovat Syväluoma ja Elonen. Asumiskokeilu osoittautui tehokkaaksi tavaksi vahvistaa kuntien vetovoimaa, herättää kiinnostusta ja hälventää ennakkoluuloja maaseudusta. Ihana kamala maaseutu -asumiskokeilujen voima piilee yhdeksän kunnan yhteistyössä ja yhteisessä näkyvyydessä. Asumiskokeilut eivät olleet tavanomainen kuntamarkkinointiteko, mutta tällaisena rohkeana ja erottuvana toteutuksena varsin toimiva kokonaisuus. Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan kunnat jättivät kokeilijoihin tunnejäljen, jonka voi saavuttaa vain aidoilla kohtaamisilla ja kamalan ihanalla arjella. Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhankkeen toteuttamat Ihana kamala maaseutu -asumiskokeilut huomioitiin Helsingin yliopiston satakuntalaisen osakunnan toimesta Paluumuutto -palkinnolla viime vuoden lopulla. Kuva: Marianne Hakala Lisätietoja hankkeesta Asumiskokeilut toteutettiin osana Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoimaa Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanketta, joka on yhdeksän kunnan yhteinen maaseudun elinvoimaisuuden kehittämishanke. Osarahoittajana toimii Euroopan unionin maaseuturahasto, ja hankeaika on 1.1.2024–30.6.2026. Lisätietoa tulevista asumiskokeiluista verkkosivuilla ihanakamalamaaseutu.fi ja Instagramissa @ihanakamalamaaseutu. Yhteyshenkilöt Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke noora-mari.syvaluoma@kankaanpaa.fi 040 190 9440 Hankekoordinaattori Noora Elonen Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke noora.elonen@kankaanpaa.fi 040 577 1300 Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma, Hankekoordinaattori Noora Elonen Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
Monta syytä ihastua Merikarviaan – Asumiskokeilijat yllättyivät palveluiden ja harrastusten määrästä 30.12.2025 Tiedotesarja 9/9 – Ihana kamala maaseutu Merikarvia toimi marraskuussa viimeisenä kuntana Ihana kamala maaseutu -asumiskokeiluille. Kolme erilaista kokeilijaporukkaa saapui kuntaan viikoksi asumaan ja tutustumaan arkeen maaseudulla. Asumiskokeiluun osallistuivat Karjalaisen perhe Kirkkonummelta, Kauppilan perhe Tampereelta sekä yksin matkannut Kristiina Vihdistä. Jokainen kokeilijaporukka sai omanlaisen majoituskokemuksen: joen rannalla Eumerin mökissä, keskustan tuntumassa sijaitsevassa omakotitalossa ja Rauhanlaakson tunnelmallisessa jokimökissä. Merellistä kuntaa esiteltiin monipuolisesti Kokeiluviikko käynnistyi yhteisillä aloituskahveilla ja eläinpihaan tutustumisella Koivuniemen Herran farmilla, joka on yksi paikkakunnan tunnetuimpia vierailukohteita. Viikon ohjelma oli rakennettu tukemaan arjen testaamista monipuolisesti kuitenkin niin, että kokeilijoiden omat kiinnostuksen kohteet oli huomioitu esimerkiksi harrastuksissa. Toiset suuntasivat salibandyyn, toiset jäähallille ja osa osallistui vauvauintiin tai jalkapallotreeneihin. Kunnanvirastolla kokeilijat saivat kattavan esittelyn Merikarviasta, jonka jälkeen siirryttiin yhteiselle lounaalle lounaskahvila Sinihelmeen kunnan edustajien kanssa. Lounaalla käytiin vilkasta keskustelua muun muassa kunnan palveluista, tonteista ja työllistymismahdollisuuksista. Lisäksi jaettiin ajatuksia myös arjen sujuvuudesta maaseudulla: ”Meidät yllätti se, miten maalla asuessa kaikki voi kuitenkin olla lähellä. Kävellen pääsee, eikä kylällä asioidessa tarvitse välttämättä käyttää autoa”, Kauppilan perhe kommentoi. Merikarvian aktiivinen yhdistyskenttä esittäytyi yhdistysillassa Korsutuvalla, jossa kokeilijat pääsivät kerralla näkemään vapaa-ajan mahdollisuudet laajasti. Viikon aikana osallistuttiin myös Eumer Fishing Centerin opastamana kalastukseen Merikarvianjoella ja tutustuttiin vapaa-aikakeskus Rysän liikuntapalveluihin kuntosalista ilma-aserataan. Eumer Fishing Centerin asiantunteva opas neuvoi asumiskokeilijoita kalastuksen saloihin Merikarviajoella. Arki maaseudulla ei suinkaan ole tylsää, vaan elämyksiä pääsee kokemaan myös pimeään vuodenaikaan, kun MerryCampingillä virkistäydyttiin talviuinnin ja avantosaunan merkeissä. Viikon kohokohtiin kuului myös Merikarvian ja Siikaisten Lions Clubien järjestämä kirkkokonsertti, jonka moni kokeilija mainitsi erityisen vaikuttavana. Perheille lasten viihtyminen on tärkeää Kaksi perhettä pääsi viikon aikana testaamaan Merikarvian palvelutarjontaa erityisesti lapsiperheen näkökulmasta. Ohjelmaan sisältyi tutustumiskäynnit päiväkotiin ja kouluun, joita kehuttiin erityisesti luonnonläheisistä pihoista ja ystävällisestä henkilökunnasta. 3-vuotias Malla Kauppila viihtyi pitkään hiekkalaatikolla muiden lasten kanssa, ja perhe koki olonsa tervetulleeksi. Viikon aikana testattiin myös seurakunnan perhekerhoa, vauvauintia, Suomen mallin taidekerhoa sekä Innon jalkapallotreenejä, joiden kautta kunnan monipuolinen lapsiperheille suunnattu palvelukattaus tuli konkreettisesti tutuksi. Jäähalli ja uimahalli olivat käytössä koko viikon ajan, ja molemmat perheet nostivat palautteissaan esiin sen, kuinka kattavasti Merikarvialla on tarjolla vapaa-ajan palveluita. ”Rauhallisempi elämänrytmi, pienen kylän tunnelma, hyvät liikuntamahdollisuudet ja edulliset asumiskustannukset olivat suurin syy ihastua Merikarviaan. Ja tietty meri!”, Eveliina Karjalainen toteaa. Karjalaisen perhe testasi myös Merikarvian jäähallilla luistelua asumiskokeiluviikon aikana. Viikossa osaksi Merikarvian yhteisöä Viikon aikana syntyi monia tärkeitä keskusteluja ja kohtaamisia niin kahvipöydissä kuin harrastusten ja yritysvierailujen yhteydessä. Matias Kauppila jopa heittäytyi täysillä kuntalaiseksi tekemällä etätöitä koko viikon kunnantalon hienoista etätyötiloista käsin. Paikallisten kanssa jaetut hetket koettiin aidosti merkityksellisiksi. Vierailut SeaPackillä, Kalaliike Eljas Sannalla, Koivuniemen Herran farmilla sekä Viikilän hevostilalla antoivat kokeilijoille näkymän paitsi yritystoimintaan, myös elämään pienellä paikkakunnalla. Kristiinalle vierailu Viikilän hevostilalla oli erityinen, sillä hän pääsi keskustelemaan suosikkiharrastuksestaan suomenhevosista Henna Viikilän kanssa. ”Harrastus ja ulkoilumahdollisuudet ovat tärkeitä itselle, ja Merikarvia ympäristöineen tarjoaa siihen upeat mahdollisuudet. Etenkin meri ja monimuotoinen joki koskineen teki vaikutuksen”, Kristiina kertoo. Kristiina pääsi Viikilän hevostilalle keskustelemaan tallin omistajan Henna Viikilän kanssa mieliharrastuksestaan eli suomenhevosista. Viikon päätti tunnelmallinen joulunavaustapahtuma kunnanvirastolla, jossa yhteisöllinen tunnelma tarttui myös asumiskokeilijoihin. Joulupuuron lomassa vastaan tuli jo useampia tuttuja kasvoja, joihin oli ehtinyt tutustua viikon aikana. Kokeilijat kiinnittivät huomiota siihen, miten kaikki tuntevat toisensa. Viikko Merikarvialla tarjosi konkreettisen mahdollisuuden testata, miltä elämä pienessä kunnassa voi tuntua, ja miten oma arki soljuisi meren ja joen äärellä. ”Asumiskokeilu oli todella upea mahdollisuus. Olemme vuosia miettineet millaista maalla olisi asua ja sopeutuisimmeko sinne. Kynnys muuttaa maalle on madaltunut huomattavasti” Karjalaisen perhe pohtii. Lisätietoja Ihana kamala maaseutu -asumiskokeiluja koordinoi Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoima Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke yhdessä kuntien kanssa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja hankeaika on 1.1.2024-30.6.2026. Mukana on yhdeksän kuntaa Pohjois-Satakunnasta ja Luoteis-Pirkanmaalta. Hankekoordinaattori Noora Elonen ja Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma, Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
Siikaisiin saavuttiin läheltä ja kaukaa testaamaan maalla asumista 16.12.2025 Marraskuun lopulla pimeimpään vuodenaikaan Siikaisiin saapui kaksi pariskuntaa testaamaan, miltä arki maaseudulla tuntuisi. Kööpenhaminasta asti saapuivat Noora ja Joakim, jotka haaveilevat muutosta takaisin Suomeen ja rauhallisemmasta arjesta luonnon keskellä. Porilaiset Marika ja Harri puolestaan majoittuivat järven rannalle, keskelle metsää Hirvijärvellä. Siikainen toimi kahdeksantena paikkakuntana Ihana kamala maaseutu -asumiskokeiluissa, joita järjestettiin syksyn mittaan yhdeksässä kunnassa. Pimeys sai kehuja Kokeiluviikon aikana testattiin käytännössä sitä, millaisia mahdollisuuksia pienellä kunnalla voi olla tarjota maallemuutosta haaveileville. Arkea testattiin liikunta-, käsityö- ja luontoharrastusten merkeissä. Marika ja Harri pääsivät myös mieleiselle Opi tunnistamaan lintuja -kurssille, mikä on Merikarvia-Siikaisten kansalaisopiston suosittu ja useamman vuoden kokoontunut ryhmä. Lisäksi he osallistuivat yhdistysiltaan, tutustuivat kouluun, päiväkotiin ja liikuntahalliin, sekä lounastivat kunnanjohtajan kanssa. Marikalla ja Harrilla oli toiveissa majoitus kaukana katuvaloista, ja sitä he saivat. “Täällä ei ole valosaastetta. Mikä ihana pimeys! Kauneutta ja puhdasta ilmaa kaikkialla”, Marika ja Harri kommentoivat. Hirvijärven majoituskohde kauempana keskustasta teki vaikutuksen. Marika opiskelee erä- ja luonto-oppaaksi, ja Siikaisen vahva luontoympäristö, metsä ja hiljaisuus herättivät uusia ajatuksia myös työn näkökulmasta. Yhteinen retki Katselmakalliolle ja Haapakeitaan luontoreitille oppaan kera olikin erityisen mieleinen. Kohde kuuluu Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin alueeseen, ja kokeilijat pääsivät kuulemaan alueen luonnosta nuotion ja eväiden äärellä. Eteläpään valaistuihin kuntoportaisiin pääsi kuntoilemaan myös pimeällä. Kööpenhaminasta Siikaisiin testaamaan maaseudulla asumista Noora ja Joakim päätyivät mukaan kokeiluun nähtyään ilmoituksen somessa. Kööpenhaminassa asuva pariskunta kaipaa tilaa toteuttaa itseään ja arkeen enemmän läsnäoloa. Viikko Siikaisissa tarjosi molemmille aikaa rauhoittua, mutta myös osallistua aktiivisesti. He majoittuivat Eteläpään mökkialueella, jossa metsä ja järvi ovat heti oven takana. “Tällaisessa ympäristössä stressaavampikin arki on helpompi ottaa vastaan”, Noora kuvasi. Eteläpään palveluita hyödynnettiin viikon aikana laajasti. Kokeilijat kävivät muun muassa tutustumassa kuntorataan ja kuntoportaisiin, kuulivat Hanna Marnon taiteesta, sekä osallistuivat avantosaunaan ja pulahtivat virkistävään veteen. Mökiltä oli helppo siirtyä pizzalle läheiseen Eteläpään ravintolaan, ja lisäksi kokeilijat pääsivät keskustelemaan alueen kehityksestä ja palveluista yrittäjä Anni Haapakosken kanssa. Siikaisten asumiskokeiluviikko startattiin yhteisillä aloituskahveilla Eteläpään ravintolassa, ja samalla kuultiin yrittäjä Anni Haapakoskelta alueen palveluista ja kehittämisestä. Joakim pääsi seuraamaan naapurikunnan jäähallilla järjestettyjä höntsäpelejä, mikä oli entiselle jääkiekkoilijalle mieluisa yllätys. Hän harrastaa myös frisbeegolfia, ja pääsi viikon aikana tutustumaan Siikaisten harrastusmahdollisuuksiin niin hallitreeneissä kuin ulkona maastossakin. “Näkemämme ja kokemamme aktiviteetit toivat hyvin esiin millaisista palasista oma arki voisi muodostua ja millaisiin asioihin sitä voikin hakeutua mukaan jopa helpommin kuin kaupungissa”, he pohtivat palautteessaan. Pienen kunnan yhteisöllisyys ja kohtaamiset nousivat esiin Asumiskokeiluviikon aikana molemmat parit pääsivät osallistumaan kylätapahtumiin ja keskustelemaan paikallisten kanssa. Yhteisöllisyys, ystävällisyys ja kylän aito kiinnostus uusia tulijoita kohtaan tekivät vaikutuksen. Yritysvierailut Satateräksellä sekä Ravintorenkaalla näyttivät kokeilijoille kunnan aktiivista ja innovatiivista yrittäjyyttä. “Yllättävintä oli miten lähellä toisiaan kunta ja kuntalaiset ovat. Toiminta perustuu yhtenäiseen luottamukseen ja toisiaan oikeasti kuunnellaan ja arvostetaan”, Noora kuvasi. Viikkoon mahtui myös kulttuurielämyksiä. Merikarvian ja Siikaisten Lions Clubit tarjosivat joulun alla lämpimän kirkkokonsertin, johon kokeilijat osallistuivat. Myös Siikaisten tunnelmallinen joulunavaus kokosi ihmiset yhteen joulupuuron, musiikin ja yhdessäolon äärelle. ”Tämän yhden viikon myötä Siikainen tuntuu erittäin potentiaaliselta asuinpaikalta, moni paikka ja ihminen tuli tutuksi ja tuttuun paikkaan on helppo palata”, Marika ja Harri kiteyttävät. Lisätietoja Ihana kamala maaseutu -asumiskokeiluja koordinoi Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoima Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke yhdessä kuntien kanssa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja hankeaika on 1.1.2024-30.6.2026. Mukana on yhdeksän kuntaa Pohjois-Satakunnasta ja Luoteis-Pirkanmaalta. Hankekoordinaattori Noora Elonen ja Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma, Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
Verkostosta vetovoimaa -hanke palkittiin Paluumuutto -palkinnolla 21.11.2025 Palkinnon perusteluissa Satakuntalainen Osakunta kiittää hanketta Pohjois-Satakunnan kuntien vahvasta yhteistyöstä ja rohkeasta otteesta elinvoiman kehittämiseen: ”Osakunta näkee tämän Pohjois-Satakunnan kuntien yhteistyön ihailtavana ja lupaavana. Vain puhaltamalla yhteen hiileen pystymme kehittämään rakasta maakuntaamme ja pitämään sen elinvoimaisena. Tämä hanke onkin siinäkin mielessä kannatettava, että se tarjoaa mahdollisuuden työskennellä omaa koulutusta vastaavissa työtehtävissä pienemmässä maakunnassa, mikä suoraan parantaa paluumuuttoa ja samalla elävöittää maakuntaa.” Palkintona on Aarikan suunnittelema puinen karhuveistos, joka luovutettiin Satakuntalaisessa Ehtoossa Raumalla lauantaina 25. lokakuuta. Palkinnon vastaanotti Leader Pohjois-Satakunnan puolesta toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto. Hankkeen saama tunnustus ilahdutti suuresti hankkeen työntekijöitä, Noora-Maria ja Nooraa. – Olemme todella iloisia ja otettuja tästä tunnustuksesta. Palkinto kertoo siitä, että yhteistyömme kuntien, yritysten ja alueen asukkaiden kanssa kantaa hedelmää ja nähdään tärkeänä myös maakunnan ulkopuolella, hanketiimi toteaa. Aiemmin Paluumuutto -palkinnon ovat saaneet muun muassa SuomiAreena, Helsingi Raumlaiste Seora, Prizztech Oy, Porin kaupungin Porisuhdeneuvoja-kampanja sekä Ulvilan ja Rauman kaupungit. Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke on yhdeksän kunnan yhteinen elinvoimaisuuden kehittämishanke. Mukana olevat kunnat ovat Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Merikarvia, Parkano, Pomarkku ja Siikainen. Hanketta osarahoittaa Euroopan maaseuturahasto. Hanke on toteuttanut vuoden aikana näkyvää kampanjointia Ihana kamala maaseutu -konseptilla, joka on pitänyt sisällään asumisentapahtumapäivän sekä maaseudulle suunnattuja asumiskokeiluja. Hankkeessa vahvistetaan alueen veto- ja pitovoimatekijöitä muun muassa käännättämällä kuntien verkkosivuja kielille tekoälyavusteisesti, kehittämällä etätyötiloja kuntiin sekä parantamalla kuntien matkailullisten luontokohteiden näkyvyyttä digitaalisesti. Lue lisää hankkeesta hankesivulta. Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma, Hankekoordinaattori Noora Elonen Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
Vieraanvarainen Pomarkku ihastutti asumiskokeilijat – Lentopallopelejä ja vauhdin hurmaa 6.11.2025 Tiedotesarja 7/9 – Ihana kamala maaseutu Pomarkku vastaanotti lokakuun puolivälissä kaksi asumiskokeiluseuruetta tutustumaan kamalan ihanaan maaseudun arkeen. Satu ja Ilkka Espoosta majoittuivat hulppeaan Kiilholman kartanoon, ja yksin matkassa ollut Elisa Vantaalta sai nauttia vanhan ajan tunnelmasta Satun Kahvikamarissa. Pomarkku sai toimia seitsemäntenä asumiskokeilukuntana syksyn mittaan järjestettävissä Ihana kamala maaseutu -asumiskokeiluissa. Viikon aikana kokeilijat pääsivät tutustumaan niin paikalliseen kulttuuriin, yrityksiin kuin kunnan monipuolisiin harrastusmahdollisuuksiin. Ohjelma oli räätälöity asumiskokeilijoiden toiveiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaiseksi, ja sen toteuttamiseen osallistui paljon pomarkkulaisia kuntalaisia, yhdistyksiä ja yrityksiä esitellen kunnan parhaita puolia. Yhteisöllinen tunnelma ja aidot kohtaamiset tekivät vaikutuksen Asumiskokeiluviikko alkoi Satun ja Ilkan osalta heti paikallisen yrittäjän tapaamisella, kun he pääsivät tutustumaan Mansikkahalmeen Muksuihin yrittäjän Tarja Mattilan opastuksella. Kunta puolestaan vastaanotti asumiskokeilijat maanantaina tervetulokahveilla, jossa päästiin heti keskustelemaan Pomarkun kunnan palveluista ja mahdollisuuksista. Satu ja Ilkka Pomarkun kauniin kylänraitin varrella sijaitsevaa kivisiltaa ihastelemassa. Kumpikin seurue nosti palautteissaan esiin Pomarkun vieraanvaraisuuden ja aktiiviset paikallistoimijat, jotka järjestivät viikolle mieleenpainuvaa ohjelmaa ja mahdollistivat kohtaamisia. ”Yhdeksi merkityksellisimmistä asioista nousi pomarkkulaisten vieraanvaraisuus; joka paikassa oli hyvin tervetullut olo, ja kaikki olivat meistä sopivan kiinnostuneita”, Satu ja Ilkka kommentoivat. Keskustelut paikallisten kanssa opastetuilla retkillä, harrastuksissa ja kahvipöytien äärellä nousivat koko viikon kohokohdiksi. ”Oli ihan kamalan ihanaa kyläillä erilaisten ihmisten luona. Jotenkin tuntui, että aika monen kanssa oli aidosti mukava ja helppo jutustella kahvittelun äärellä”, Elisa kertoo. Luontoa, lentopalloa ja painonnostoa Luonnonläheisyys ja hiljaisuus olivat tärkeitä elementtejä, jotka nousivat esiin useissa kommenteissa. Katajamäen laavulle suuntautunut syksyinen retki oli rentouttava kokemus osallistujille. ”Eväät ja opastuksen tarjosi Pomarkun Martat. Me asumiskokeilijat saimme keskittyä hymyilemään ja nauttimaan”, Satu ja Ilkka kiittelevät. Pomarkun kylämäinen tunnelma nousi esiin asumiskokeilijoiden palautteissa, ja siihen päästiinkin hyvin tutustumaan viikon aikana. Luonto ja harrastukset olivat lähellä, ja ystävälliset kuntalaiset esittelivät mielellään kuntaa ja sen aktiviteetteja. ”Olisi ihana elää seuraten luonnonkiertoa ja tuntea olevansa ehkä vähän tiiviimpi pala jotakin yhteisöllistä ja kylämäistä”, Elisa pohtii. Viikon aikana kokeilijat pääsivät testaamaan myös paikallista liikuntatarjontaa, kuten kuntopiiriä, kuntosalia, joogaa ja lentopalloa. Monitoimihalli mahdollistaa laajan liikuntatarjonnan kuntalaisilla, mistä myös asumiskokeilijat pääsivät nauttimaan. Ilkka teki salilla oman ennätyksensä painonnostossa, ja koko porukka kehui erityisesti matalan kynnyksen lentopallopelailua mahtavaksi kokemukseksi. Paikallisia elämyksiä Pomarkussa Pomarkusta löytyy paljon mahtavia elämyksiä, jotka ovat kuntalaisille lähellä ja osa arkea. Elisa pääsi upealla valokuvausretkelle Poosjärven Lumon yrittäjän Jaana Mälkin kanssa. Kauniissa syksyisissä maisemissa Jaana nappasi myös Elisasta muutaman kuvan. Lisäksi visiitti Mukkalan kauppa-autolla oli mieleenpainuva kokemus. Viikko huipentui Satakunnan Elämysrautatiellä, jossa koettiin vauhdin hurmaa resiina-ajelulla asumiskokeilujen koordinaattoreina toimivien Noora-Marin ja Nooran kanssa. Yhdessä testattiin sekä isompia että pienempiä resiinoja, ihailtiin kauniita maisemia ja keskusteltiin viikon kuulumisista. Marjaana Setälä-Hietanen keitti vielä kahvit asumiskokeilijoille Villa Rouheessa, jonne saapui myös kunnan edustajat ojentamaan viimeiset muistamiset ja kiitokset asumiskokeilijoille. Paikallisia Pomarkkulaisia elämyksiä koettiin Satakunnan Elämysrautatiellä. Kuvassa Elisa ja Noora-Mari resiina-ajelulla kauniissa syksyisessä säässä. Asumiskokeilu tarjosi konkreettisen mahdollisuuden testata, voisiko maaseutuelämä sopia itselle. Pomarkku jätti molempiin seurueisiin positiivisen vaikutelman ja synnytti uusia ajatuksia tulevaisuuden mahdollisuuksista. Elisa tiivisti viikon tunnelmat näin: ”Oli myös ihanaa istua aamuisin ja iltaisin pönttöuunin lämmössä, saunoa ja hiljentyä tarkkailemaan luontoakin. Kaikki oli ihanan lähellä ja lähikaupassa kassa tervehti sisään astellessa. Jotenkin tällaista ihmisten kohtaamista jään monesti kaupunkiarjessa kaipaamaan.” Lisätietoja Ihana kamala maaseutu -asumiskokeiluja koordinoi Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoima Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke yhdessä kuntien kanssa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja hankeaika on 1.1.2024-30.6.2026. Mukana on yhdeksän kuntaa Pohjois-Satakunnasta ja Luoteis-Pirkanmaalta. Hankekoordinaattori Noora Elonen ja Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma, Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
Kahvia, kyläteitä ja kohtaamisia – meidän kuntakierros Ihana kamala maaseutu -päivänä 30.10.2025 Yhdeksän kuntaa, kymmeniä tapahtumapisteitä ja satoja kilometrejä syyskuisessa maisemassa. Tapahtumakoordinaattorit kiersivät lauantaina 13.9.2025 yhden päivän aikana koko Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan – Merikarvian joen kuohuista Jämijärven bingoiltaan. Tämä on kertomus siitä, millaisena Ihana kamala maaseutu -asumisen tapahtumapäivä näyttäytyi meille maaseudun ytimestä. Kihniön sadonkorjuumarkkinoilla tapasimme Kihniöön juuri saapuneet asumiskokeilijat. Ihana kamala maaseutu -asumisen tapahtumapäivää oli rakennettu useampi kuukausi yhdessä yhdeksän kunnan ja Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhankkeen kanssa. Olimme hanketyöntekijöinä laatineet markkinointimateriaaleja, rekrytoineet tapahtumakohteita yhteiselle tapahtumakartalle ja koko yhtenäinen maaseutualue esittäytyisi päivän aikana, mitä upeammilla tapahtumapisteillä. Halusimme näin taustaorganisaatiosta käsin jalkautua kyseisenä päivänä kuntiin ja nähdä, mitä kaikkea elinvoimisilla maaseutukunnillamme on meille tarjota. Suunnittelimme reittimme niin, että ehdimme päivän aikana poiketa jokaisessa kunnassa ja poimimme aikataulusta reitin varrelle myös hyvin erilaisia kohteita. Tervetuloa mukaan! Aamukahveja, kylänraittia ja tonttikampanjaa – Merikarvia, Pomarkku ja Siikainen Lähdimme liikkeelle varhain aamulla Merikarvialta. Aamu oli raikas, ja Merikarvianjoelta nousi syksyinen usva. Ensimmäinen pysähdys oli Lankosken Köffillä valtatie 8 varrella. Tästä nappasimme mukaan kahvit ja kunnon ruisleivät. Paikan päällä leivotut munkitkin näyttivät herkullisilta ja tapahtumapäivänä myös kesän viimeiset pehmikset olisivat olleet tarjouksessa. Myöhemmin iltapäivästä Lankoskella oli Kahvimyllyllä ohjelmassa myös sieniretki lähimetsään. Ruissarin voimin kuitenkin lähdettiin liikkeelle ja valtatietä pitkin kohti Pomarkkua. Kuntasloganinsa mukaan parhaana kotipaikkanakin tunnustautuva Pomarkku oli valmiina tapahtumapäivään ja pienen kunnan karttaan olikin täytetty jos jonkinlaisia tapahtumapisteitä. Vain muutamia mainitaksemme, vierailijoilla oli mahdollisuus päästä järvipelastusseuran kyydissä veneretkelle Isojärvelle, partiolaisten kanssa lettujen paistolle ja paikalliseen asumiseen tutustumalla juuri valmistumassa olevaan hirsikotiin. Ainutlaatuinen pomarkkulainen elämys on vanhalla rautatiellä resiina-ajelu ja sinne päätimme suunnata ensimmäisenä. Oli aamuvarhainen vielä, joten itse ajelulle emme vielä päässet, mutta kuivaharjoittelua suoritimme juna-aseman varikolla. Noormarkku Pomarkku Sydänyhdistyksen järjestämänä Elämysrautatiellä oli myöhemmin päivällä tarjolla makkaranpaistoa, munkkikahvit ja sydänpiirin järjestämä luento Sydänmielellä. Pomarkussa Satakunnan elämysrautatiellä pääsi testaamaan erilaisia resiinoita. Jatkoimme matkaa upeaa Pomarkun kylätietä pitkin. Sen varrella on vanhoja rakennuksia ja kivisilta, ja maisema on tunnettu viehättävyydestään. Poikkesimme Pomarkun kirkonkylän koululle kurkkaamaan, miltä maalaiskoulun lauantaipäivä näytti. Piha-alueella oli liikuntatunti menossa ja mukaan olisi päässyt pelaamaan pesäpalloa. Kouluilla ja päiväkodeilla oli päivän aikana merkittävä rooli, sillä jokaisessa kunnassa oli avoimia ovia, joissa pääsi tutustumaan maaseutukuntien koulujen toimintaan. Pomarkusta lähdimme ajelemaan kohti Siikaista. Matkan varrelle osui Galleria Kerimannin tienhaara, jossa poikkesimme nappaamassa kuvan kehyksissä. Galleria Kerimannissa on esillä kuvataiteilija Sirpa Ojalan sekä valokuvaaja Pentti Ojalan töitä. Tapahtumapäivänä kävijät saivat myös itse osallistua yhteisen taideteoksen, Minun maaseutuni, maalaamiseen. Siikaisten keskustassa tapahtumapäivän valmistelut olivat jo täydessä käynnissä ja SiikaParkissa meitä oli vastassa kunnanjohtaja Heli Kaskiluoto. Kunnan infopisteellä pääsi tutustumaan kunnan toimintaan ja keskustelemaan viranhaltijoiden kanssa. Päivän aikana oli mahdollista kommentoida myös työn alla olevaa kuntastrategiaa. Siikainen oli julkaissut myös tonttiarvonnan, johon ehtii osallistua vielä vuoden loppuun asti. Tonttiarvonnan kohteena on Pyypolulla sijaitseva tontti, johon voittaja voi rakentaa loma-asunnon lähelle Siikaisjärven rantaa luonnon keskelle. Näin ollen kävimme totta kai kuvauttamassa myös itsemme tonttikyltin vierellä. Tulisiko meistä siikaislaisia? Siikaisissa oli käynnissä tonttikampanja, jossa ottamalla kuvan mainoksen edessä ja lähettämällä sen kuntaan on mahdollista voittaa kaunis minitalotontti Siikaisten Eteläpäästä. Tapahtumapäivänä myös kuntiemme kylät olivat aktiivisesti järjestämässä kylätapahtumia. Yksi näistä osuikin täysin matkallemme ajellessamme Siikaisista kohti Kankaanpäätä. Sammin kyläyhdistys järjesti perinteiset traktorien mäkivetokisat ja aamupäivästä ennen puolta päivää tapahtuma-alueella olikin jo kuultavissa monenlaista pörinää ja pärinää. Kisapaikalla oli runsaasti talkoolaisia, traktoreita, nuorten bändi esiintymässä ja lapsille pomppulinna. Myöhemmin saimme tiedon, että tapahtuma rakentui yli 100 talkoolaisen voimin ja lipunostaneita vierailijoita yli 1200. Hienoa, että talkookulttuuri elää täällä vahvana! Siikaisten Sammin kylässä järjestettiin jo perinteeksi muodostunut traktorien mäkivetokisa. Taidetta, burgereita ja markkinoita – Kankaanpää, Karvia ja Kihniö Kankaanpään tapahtumakirjo näyttäytyi hyvin mielenkiintoisena, sillä ohjelmassa oli yleisurheilun seuracup-kilpailuja, ohjattuja luontohetkiä, leffaelämyksiä, lähiruokaa ja tietysti taidetta. Me poikkesimmekin taideyhdistyksen ylläpitämässä Kankaanpään galleriassa, jossa oli vaihtuvana näyttelynä esillä Kuvaseura Pikselin Minun luontoni -näyttely. Gallerialta on helppo myös lähteä kiertämään Kankaanpään taidekehän teoksia, joita löytyy kaupungista yhteensä yli 120. Kankaanpään taidegalleriassa oli avoimet ovet tapahtumapäivänä. Seuraavaksi reittimme johdatti meitä kohti Karviaa. Valtavat sipulipellot tulivat vastaan lähellä Karvian keskustaa ja emme voineet olla pysähtymättä nappaamaan pari kuvaa tästä. Karviassa vierailijat pääsivät päivän aikana taiteilemaan pastelliväreillä Moon Karviasta -myymälässä, tutustumaan kotiseutumuseon aarteisiin jopa 1600- ja 1700 -luvuilta, ja ihailemaan Anne Mattilan teoksia Annen taidekahvilassa. Hanketiimi suuntasi Karviassa kokeilemaan ainutlaatuista elämystä, Alvarin leipomon taikinapyttykarusellia. Vellikellontiellä sijaitsevassa leipomossa on itsepalvelupuoti, josta löytyy leipurin yllätyksiä ja paikallisia tuotteita ympäri vuorokauden. Itsepalvelupuodissa on myös käytöstä poistettu taikinapytty, jonka kyytiin voi istahtaa ja pyttyä voi myös soittaa äänimaljan tavoin. Hui, sitä vauhdin hurmaa! Nälkä alkoi kuitenkin jo ilmoitella itsestään, ja onneksemme matkan varrelle osui Käntynmäen kyläkauppa, jossa pihalle oli pystytetty grilli ja valmistumassa oli herkullisia burgereita. Yli sadan vuoden historiaa kantava kyläkauppa elää kuitenkin täysin nykypäivässä ja vakiasiakkaita käy molemmin puolin maakuntarajaa. Kyläkauppa ei ole pelkkä elintarvikekauppa vaan kaikkea, mitä asiakas kysyy, pyritään toimittamaan, vaikka sitten kotiinkuljetuksella. Jälkkäriksi nappasimme vielä jäätelötötteröt ja jatkoimme matkaa kohti Kihniötä. Matkan varrella söimme herkulliset burgerit Karviassa Käntynmäen kyläkaupan myyntipisteellä. Neva-Lylyn luontoreitti, laavut ja avoin sauna olisi osunut matkallemme, mutta epäilimme, että saunan lauteille istuessa unohtuisi työmurheet ja rentoutuisimme niin, että matka jäisi kesken. Näin painoimmekin kaasua ja suuntasimme seuraavaksi Sattumankauppaan. Sattumankauppa on vintageputiikki, josta löytyy kodintavaraa sekä vaatteita, vanhana ja uutena. Omistaja Hanna kertoi, ettei ollut ehtinyt laittaa mainoksia ulos, kun väkeä oli jo aamusta asti jonoksi asti. Tutkimme kaupan valikoimaa, ja Hanna kutsui meidät takahuoneeseen kahville ja keksille. Keskustelimme kaupan arjesta ja siitä, miten Hanna viihtyy maaseudulla perheensä kanssa. Hanna vinkkasi meille, että meidän kannattaisi poiketa melkein naapurissa sijaitsevassa Wallmaskin tehtaalla ja kahvit juotuamme suuntasimmekin sinne. Aivan Kihniön päätien varressa sijaitsevan rakennuksen alakertaan astuessamme, emme tahtoneet uskoa silmiämme. Wallmask Oy valmistaa jääkiekko-, maahockey ja salibandymaalivahtien maskeja suoraan Kihniöstä maailmalle ja näitä oli kerättynä näyttelyluontoisesti esille maskitehtaan tiloihin. Paikan päällä itse yrittäjä Petri kertoi, että hän aloitti yritystoiminnan sivuhommana 1990-luvulla oman jääkiekkoharrastuksensa myötä, kun hän ei halunnut ostaa kalliita maskeja. Vuonna 2000 hän ryhtyi päätoimiseksi yrittäjäksi, ja yritys valmistaa nykyään kilpavarusteita ammattilaisille ja harrastajille. Oli hienoa nähdä, miten kihniöläisestä ”kellariyrityksestä” lähtee maskeja suoraan kansainvälisille pelaajille saakka. Pääsimme tutustumaan mielenkiintoiseen WallMask yritykseen Kihniössä. Yritys piti tapahtumapäivänä avoimet ovet! Ohjelmamme mukaisesti suuntasimme seuraavaksi Kihniön sadonkorjuumarkkinoille, jotka järjestettiin Nerkoon metsästysmajalla. Markkinatunnelma ja haitarinsoitto kaikui korviin heti auton oven avattuamme. Päärakennuksessa paikalliset Martat tarjosivat sadonkorjuulounasta. Tapasimme markkinoilla Kihniöön saapuneita asumiskokeilijoita ja Suomen kylien kehittämisasiantuntijan Johanna Niilivuon. Museoelämyksiä, kesäkurpitsoja ja bingoa – Parkano, Ikaalinen ja Jämijärvi Kihniöstä jatkoimme Parkanoon, jossa pysähdyimme Karhunmäen Militaria-museolla. Yksityisen henkilön keräämä museokokoelma oli vaikuttava ja sisälsi paljon sota-ajan käsiaseita, puhdetöitä ja kalustoa eri maista. Tapahtumapäivänä Militaria-museon avoimet ovet olivat houkutelleet vierailijoita parin tunnin aikana yli sata henkeä. Militariamuseo Karhumäessä oli esillä valtava kattaus mielenkiintoista sotahistoriallista esineistöä. Päivä alkoi olla jo pitkällä, mutta ehdimme hyvin iltapäivästä tutustumaan vielä Ikaalisiin paikalliseen asumiseen. Pääsimme vierailulle Käräjätupana tunnettuun taloon, joka on rakennettu vuonna 1864 Vanhaan Kauppalaan. Rakennus toimi alun perin Tuomarintalon talousrakennuksena, mutta se muutettiin asuinkäyttöön 1900-luvun alkupuolella. Talo on säilyttänyt vanhat kakluunit ja ikkunat, ja omistaja on aloittanut sen kunnostuksen. Hän kertoi muuttaneensa Ikaalisiin muutama vuosi sitten ja esitteli kotiaan uuden tulokkaan näkökulmasta. Ikaalisten Wanhan Kauppalan alueelta löytyi vanha Tuomarintalo, jonka nykyiset asukkaat esittelivät kaunista kotiaan tapahtumapäivänä. Ikaalisissa pysähdyimme lähtiessämme vielä Änkön tilalla, jossa toimii itsepalvelumyymälä ja kasvimaa. Myynnissä oli tilan omaa naudan-, mangalitzasian- ja kaninlihaa sekä kasvimaalta nostettuja perunoita, sipuleita, kurkkuja ja kurpitsoita. Nappasimme itsepalvelukasvimaalta kotiin viemisiksi isot kesäkurpitsat ja punasipuleita. Maksu tapahtui kätevästi mobilepaylla pellon reunassa olevien ohjeiden mukaisesti. Jämijärvellä päivä alkoi kääntyä illaksi. Paikallisessa pubissa järjestettiin kunnanjohtajan bingo, joka keräsi tuvan täyteen kuntalaisia. Palkintoina oli paikallisia tuotteita, antiikkiesineitä ja kirjoja. Tapasimme täällä myös Jämijärvelle saapuneet asumiskokeilijat, jotka pääsivät heti viikkonsa aluksi mukaan paikalliseen rennon iloiseen tunnelmaan. Kun ilta hämärtyi, bingo vaihtui paikallisessa pubissa karaokeksi ja me palasimme takaisin Merikarvialle. Päivän viimeinen pysähdys oli Koivuniemen Herran farmilla, jossa järjestettiin perinteiset lavatanssit. Tanssilattia oli täynnä ja tunnelma iloinen. Teimme vielä viimeisen someraportin illan tansseista ja jäimme hetkeksi seuraamaan meininkiä. Oli mukava päättää päivä musiikin ja naurun sävyissä. Jämijärven kunnanjohtaja Aku Autio toimi bingoisäntänä suositussa bingoillassa. Tupa oli täynnä! Kamalan ihana kiitos – Maaseutu näyttäytyi elinvoimaisena Päivän aikana kiersimme yhdeksän kuntaa ja kymmeniä tapahtumapisteitä. Jokaisessa kunnassa oli omat vahvuutensa, ja kaikkialla meidät otettiin lämpimästi vastaan. Kävijöitä oli runsaasti, ja tapahtumajärjestäjät kertoivat päivän olleen onnistunut. Moni harmitteli, ettei ehtinyt kaikkiin kiinnostaviin kohteisiin – mutta se on hyvä merkki. Meille päivä oli täysi. Ajoimme pitkän matkan, tapasimme paljon ihmisiä ja näimme, miten erilaisia tapahtumia, tiloja ja tarinoita maaseutu pitää sisällään. Monessa paikassa tapahtumat perustuivat talkootyöhön, ja se näkyi ja tuntui. Päivä osoitti, että elävä maaseutu syntyy ihmisten käsistä, ei julisteista tai kampanjoista. Yhdeksän kuntaa Pohjois-Satakunnassa ja Luoteis-Pirkanmaalla antoivat parastaan, ja voimme todeta päivän päätteeksi, että elinvoimaisuus näkyy ja kuuluu. Tapahtumakoordinaattorit lähettävät lämpimät kiitokset kaikille tapahtuman järjestämiseen osallistuneille sekä tapahtumassa vierailleille. Lisätietoja Ihana kamala maaseutu -asumisen tapahtumapäivän 13.9.2025 toteutti Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoima Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke yhdessä kuntien kanssa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja hankeaika on 1.1.2024-30.6.2026. Mukana on yhdeksän kuntaa Pohjois-Satakunnasta ja Luoteis-Pirkanmaalta. Hankekoordinaattori Noora Elonen ja Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma, Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
Onnistuneet asumiskokeilut Ikaalisissa – Aktiivista maalaiskaupunkia esiteltiin kahdelle pariskunnalle 29.10.2025 Tiedotesarja 6/9 – Ihana kamala maaseutu Lokakuun alussa Ikaalisiin saapui kaksi nuorta pariskuntaa Tampereelta tutustumaan siihen, miltä arki maaseutukaupungissa voisi tuntua. Leena ja Jami sekä Jesperi ja Elli viettivät viikon Ikaalisten maisemissa osana Ihana kamala maaseutu -asumiskokeiluja. Molemmat parit olivat kiinnostuneita maallemuutosta, mutta kaipasivat lisää kokemuksia päätöksen tueksi. Kummatkin parit pääsivät majoittumaan kauniisiin järvimaisemiin. Maalaiskaupungin mahdollisuudet yllättivät Kokeiluviikko alkoi yhteisillä tervetulokahveilla ja avantosaunalla Toivolansaaresta, ja jo heti ensimmäisenä päivänä molemmat parit kokivat tulleensa lämpimästi vastaanotetuiksi. Viikon ohjelmassa oli monipuolisia aktiviteetteja – palveluista ja asumisesta harrastuksiin ja luontokohteisiin. Erityisen merkittäviksi osoittautuivat lounas kaupungin johdon kanssa Kauppilan matkailutilalla ja yhteinen ilta Paskonnokan laavulla, mitkä tarjosivat mahdollisuuden kuulla ja keskustella kaupungin palveluista ja historiasta. ”Asuminen pienellä paikkakunnalla on kiinnostanut jo hetken, mutta asumiskokeiluviikko konkretisoi tätä halua. Ikaalisesta löytyy lähes kaikki palvelut, joita kaipaamme”, Leena ja Jami kertovat. Ikaalisista löytyy asuinympäristöjä monenlaisiin elämäntyyleihin: tunnelmallisista kyläyhteisöistä Wanhan Kauppalan historialliseen miljööseen ja kauniisiin järvenrantatontteihin. Asumiskokeilijoille räätälöity ohjelma mahdollisti tutustumisen Ikaalisiin monipuolisesti ja omien kiinnostuksenkohteiden mukaan. Asumiskokeilijat lounastivat Ikaalisten kaupungin johdon kanssa kauniissa miljöössä Kauppilan matkailutilalla. Sujuvaa etätyötä ja rentouttavaa kylpemistä Ikaalisissa Molempien asumiskokeiluparien viikkoon kuului töiden tekemistä. Jami työskentelee jo valmiiksi ensihoitajana Ikaalisissa, mutta halusi tutustua paikkakuntaan asukkaan näkökulmasta. Muut kokeilijat tekivät töitä ja opiskelivat etänä, mikä onnistui erinomaisesti niin majoituskohteista kuin kaupungin tarjoamista etätyötiloista käsin: ”Etätyöpiste Ikaalisten matkatoimistolla yllätti todella positiivisesti: rauhallinen, valoisa ja toimiva tila, joka loi erinomaiset puitteet työpäiville”, Jesperi ja Elli kertovat. Ikaalisten asumiskokeiluun kuului myös rentoutumista, kuten kaupungin sloganiin sopiikin. Kokeilijat kutsuttiin kylpyyn, eli järjestettiin esittely Ikaalisten kylpylässä sekä pääsy kylpylään ja uudistettuun saunamaailmaan. Kylpylän ympäristö ja luonto saivat runsaasti kiitosta. Asumiskokeilijat pääsivät tutustumaan myös Ikaalinen Spa&Resortin toimintaan sekä uimaan ja saunomaan kylpylään ja uusittuun saunamaailmaan. Maaseudun arki konkretisoitui liikkumisen helppoudessa ja luonnonläheisyydessä Asumiskokeilujen teeman mukaisesti maaseudulla pääsi testaamaan, mitkä seikat maaseudulla asumisessa ovat itselle ihania ja kamalia. ”Hiljaisuus yllätti. Se miten on tottunut kaupungin taustameluun, eikä sitä tajunnut ennen kuin kokeiluviikon jälkeen takaisin kaupunkiin palatessa”, Elli ja Jesperi kuvailevat. Yksi viikon keskeisimmistä oivalluksista liittyi kuitenkin siihen, miten sujuvasti arki voi Ikaalisissa toimia. Molemmat pariskunnat korostivat, kuinka helppoa oli liikkua sekä jalan että autolla. Välimatkoja sai testata viikon aikana konkreettisesti, kun toinen asumiskohde sijaitsi pidemmän matkan päässä keskustasta Höytölän kylässä. Ikaalinen tarjoaa mainiot ja luonnonläheiset puitteet aktiiviseen elämäntyyliin. Asumiskokeilijat pääsivät tutustumaan Valkean Ruusun areenan liikuntapalveluihin sekä monenlaista aktiviteettia tarjoavaan Vatulanharjun alueeseen. Luonnonläheinen arki konkretisoitui myös koiranomistajille. Nuori Silli-koira pääsi Leenan ja Jamin mukana nauttimaan maaseudun eduista, kuten metsistä, kauniista lenkkipoluista sekä omasta pihasta. ”Ikaalisen yhtenä vahvuutena on meidän mielestämme luonto ja sen läheisyys. Kunta on selkeästi panostanut ulkoilumahdollisuuksiin, ” Leena ja Jami pohtivat. Lisätietoja Ihana kamala maaseutu -asumiskokeiluja koordinoi Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoima Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke yhdessä kuntien kanssa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja hankeaika on 1.1.2024-30.6.2026. Mukana on yhdeksän kuntaa Pohjois-Satakunnasta ja Luoteis-Pirkanmaalta. Hankekoordinaattori Noora Elonen ja Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma, Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
