Sisävesiammattikalastajien risteily kokosi alan ajankohtaiset kysymykset yhteen

Sisävesiammattikalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2026 järjestettiin 7.–9.4. Helsinki–Tukholma–Helsinki-risteilynä. Ohjelmassa käsiteltiin muun muassa sisävesikalastuksen sääntelyä, saalisilmoituksia, jäljitettävyyttä, kotimaisen kalan menekkiä, suoramyyntiä, vientimahdollisuuksia, yritysten kehittämistä sekä kalastajien työhyvinvointia. Puheenvuorojen esitysmateriaalit on koottu tämän tietokortin yhteyteen.

Avaus: sisävesikalastus osana huoltovarmuutta

Kansanedustaja Kirsi ”Kike” Elomaa nosti avauspuheenvuorossaan esiin sisävesiammattikalastuksen merkityksen huoltovarmuudelle, kotimaiselle ruoantuotannolle ja vesienhoidolle. Keskeisiksi huoliksi nousivat kaupallisten kalastajien luvansaanti, byrokratian kasvu sekä se, että sisävesikalastus jää keskusteluissa helposti merikalastuksen ja vesiviljelyn varjoon.

MMM:n ajankohtaiset: määritelmät, ilmoitusvelvollisuus ja uudet tukimallit

Maa- ja metsätalousministeriön Orian Bondestam kävi läpi sisävesikalastukseen liittyviä ajankohtaisia valmisteluasioita. Esillä olivat muun muassa kaupallisen kalastajan määritelmän tarkastelu, yleiskalastusoikeuksien ja kaupallisen kalastuksen suhde, saalisilmoitusvelvollisuuden noudattaminen sekä YKP:n mukainen eräjäljitettävyys. Lisäksi Bondestam esitteli EMKVR:n uusia setelimalleja sekä valmisteilla olevaa lainantakausvälinettä.

Elinvoimakeskus: saalisilmoitukset ja jäljitettävyys käytännössä

Petri Savola Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta avasi saalisilmoittamisen säädöspohjaa ja käytännön haasteita. Puheenvuorossa muistutettiin, että sisävesillä kaupallisen kalastajan on ilmoitettava saaliit myös silloin, kun kalastusta ei ole harjoitettu, ja että ilmoituksiin liittyvät puutteet koskevat usein esimerkiksi purkamispaikkoja, pyydystietoja tai kalastusalueita. Jäljitettävyydessä korostui sähköisen tiedon merkitys: eräkoodi voidaan muodostaa järjestelmässä, itse tai ostajan toimesta, kunhan tarvittavat tiedot kulkevat mukana.

K-Ryhmä: kotimaiselle kalalle on kysyntää, mutta helppous ratkaisee

Kirsi Romppainen K-Ryhmästä tarkasteli kotimaisen kalan menekinedistämistä kaupan näkökulmasta. Kuluttajat ovat yhä hintatietoisempia, mutta samalla moni haluaa syödä enemmän kalaa ja suosia kotimaista tuotantoa. Kasvun esteiksi nousivat muun muassa kalan käsittelyn vaikeaksi kokeminen, hinta, saatavuuden vaihtelu ja uusien helppojen kalatuotteiden vähyys. Paikalliselle kalalle on mahdollisuuksia, mutta yhteistyö kaupan kanssa vaatii ennakointia, toimitusvarmuutta, avointa viestintää ja kalastajan tarinan tuomista esiin.

Yrityskummit: ulkopuolinen sparraaja voi auttaa myös kalastajaa

Minna Järvinen Suomen Yrityskummeista esitteli maksutonta mentorointia yrittäjän arjen tueksi. Yrityskummi voi auttaa pysähtymään, jäsentämään liiketoimintaa, kehittämään hinnoittelua, miettimään uusia myyntikanavia ja vahvistamaan yrittäjän omaa jaksamista. Kalastusalalla mentoroinnista voisi olla hyötyä erityisesti sesonkien välisen ajan hyödyntämisessä, kannattavuuden parantamisessa ja yrityksen kehittämissuunnan kirkastamisessa.

Yrittäjästä työnantajaksi: palkkaaminen vaatii suunnittelua

Harri Hellsténin esitys käsitteli yrittäjän siirtymistä työnantajaksi. Vaikka Hellstén ei päässyt paikalle, esitysmateriaali oli mukana aineistossa. Materiaalissa korostuu, että ennen palkkaamista on syytä pohtia tarkasti työn sisältö, työajat, osaamistarve, palkkaus ja vaikutus yrityksen talouteen. Kirjallinen suunnitelma, selkeä työsopimus, perehdytys, työnantajavelvoitteiden tunteminen ja ongelmatilanteisiin varautuminen ovat erityisen tärkeitä pienissä yrityksissä.

Kalatie Eurooppaan: markkinatietoa ja logistiikkaa vientiin

Mari-Johanna Korkeela esitteli Naturpoliksen Kalatie Eurooppaan -hanketta, jossa selvitetään Koillismaan ja Kainuun kalatuotteiden vientimahdollisuuksia Keski-Eurooppaan. Hankkeessa tarkastellaan kohdemarkkinoita, logistisia reittejä, huutokauppamallia sekä vastuullisuus- ja ilmastovaikutuksia. Tavoitteena on rakentaa markkinakartta ja konkreettinen toimenpidesuunnitelma, joka vahvistaa alueen kalatalouden kilpailukykyä ja kotimaisen kalan asemaa.

Itä-Suomen muikku ja kuore: huoltovarmuutta ja vientiä

Pekka Sahama esitteli SavoGrow’n hanketta, jossa muikun ja kuoreen vientiä yhdistetään huoltovarmuusajatteluun. Itä-Suomi tuottaa suuren osan Suomen muikusta, ja alueella on vahvat kalakannat sekä vajaakäytössä olevaa pakastus- ja jalostuskapasiteettia. Hankkeen ratkaisuiksi nousivat kalastajien ja jalostajien yhteinen toimintamalli, huoltovarmuus- ja vientipuskurivarastot sekä vientiä tukevat verkostot.

Digistä tehoa kalan suoramyyntiin

Elina Pusaa Keski-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksesta ja Roy Norro Norron Oy:sta esittelivät valtakunnallista hanketta, joka auttaa kalastajia ottamaan käyttöön digitaalisia suoramyynnin välineitä. Taustalla on havainto, että kuluttajat ja ravintolat haluaisivat ostaa kalaa suoraan, mutta eivät aina löydä kalastajia. Hankkeessa kehitetään Ammattikalastaja.fi-karttapalvelua, suoramyyntialustaa sekä käytännön koulutuksia, joiden tavoitteena on parantaa pienimuotoisten kalastusyritysten kannattavuutta ja lisätä lähikalan käyttöä.

SAKL:n ajankohtaiset: koko elinkeinon toimintaympäristö muutoksessa

Mikko Malin Suomen Ammattikalastajaliitosta kävi läpi ammattikalastuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Esillä olivat muun muassa kalastajamäärät merellä ja sisävesillä, merituulivoiman vaikutukset kalastukseen, SUP-direktiivin vaikutukset kalastusvälineisiin, polttoaineen hinnannousu, merimetsoihin liittyvä lainsäädäntö sekä EU:n valvontasäädösten kiristyminen. Malinin katsaus osoitti, että sisävesikalastuksen kysymykset kytkeytyvät laajasti koko ammattikalastuksen toimintaympäristöön.

Pro Kala ja kalan kulutus

Risteilyn toisena päivänä kuultiin myös Pro Kalan uuden toiminnanjohtajan esittäytyminen. Puheenvuorossa nousi esiin, että suomalaiset syövät edelleen vähän kalaa: vuonna 2024 kulutus oli noin 12 kiloa henkilöä kohden, josta tuontikalan osuus oli selvästi kotimaista kalaa suurempi.

Ryhmätyöt: käytännön esteitä ja konkreettisia kehittämistarpeita

Ryhmätyöskentelyssä kalastajat pohtivat muun muassa jalostamista, työnantajana toimimista, hyvinvointia ja markkinointia. Jalostamisen esteiksi nousivat sääntely, tilavaatimukset, investoinnit ja neuvonnan tarve. Työnantajuudessa korostuivat sesonkiluonteisuus, työntekijöiden osaamisen löytäminen, perehdytys, dokumentointi ja työturvallisuus. Hyvinvointikeskusteluissa esiin nousivat fyysinen kuormitus, sääolosuhteet, pitkät työpäivät, tauot ja turvallisuusvarusteet. Markkinoinnissa painottuivat tarinan, paikallisuuden, aitojen some-sisältöjen, ravintolayhteistyön ja Ammattikalastaja.fi-palvelun kaltaisten näkyvyyskanavien merkitys.

Yhteenveto

Risteilyn keskeinen viesti oli, että sisävesiammattikalastuksella on merkittävä rooli kotimaisessa ruoantuotannossa, huoltovarmuudessa, alueellisessa elinvoimassa ja vesien kestävässä käytössä. Samalla ala tarvitsee parempaa tiedonkulkua, toimivia lupakäytäntöjä, selkeää sääntelyä, uusia myyntikanavia, kannattavia jalostus- ja vientimalleja sekä tukea yrittäjyyden arkeen. Risteily tarjosi ajankohtaistiedon lisäksi paikan yhteiselle keskustelulle, verkostoitumiselle ja uusien ratkaisujen ideoinnille.

Huomiona: ohjelmassa oli myös osuuksia Ruotsin kalastuksesta, Ruotsin kalastuksenvalvonnasta, Melan työhyvinvointipuheenvuorosta, vihreästä siirtymästä ja energia-auditoinneista, mutta niistä ei ollut erillistä esitysaineistoa.