Leaderin ja maaseudun kehittämisen kuulumisia Brysselistä

Euroopan maaseutuverkoston (EU CAP Network) alaisuudessa työskentelee alatyöryhmiä. Yksi niistä on Leader ala-työryhmä (Subgroup on LEADER and Territorial Development). Se kokoontuu kerran vuodessa ja käy läpi Leader-rahoituksen toimeenpanon tilannetta, keskustelee ajankohtaisista asioista ja antaa oivallisen mahdollisuuden tavata kollegoja. Suomesta alatyöryhmässä ovat mukana Laura Jänis maa- ja metsätalousministeriöstä, Juha-Matti Markkola maaseutuverkostoyksiköstä, ja Leader-ryhmien edustajana Alexandra de Haas Lokalkraft Leader Åland:sta.

Muutkin pääosastot (DG:t) halutaan mukaan keskusteluihin

Tämän vuoden tapaamisen teemana oli työstää Euroopan maaseutuverkoston vuotuista toimintasuunnitelmaa, joka alkaa kesäkuussa. Kokouksen keskusteluissa välittyi yleinen huoli maaseudun kehittämisen ja Leader-toiminnan tulevaisuudesta. Euroopan komission viime vuonna esittelemä uudistus, ns. yhden rahaston malli, muuttaa tilannetta merkittävästi. Ehdotuksessa ei ollut totuttua korvamerkintää Leader-toiminnalle, vaan Leader-rahoitus on samalla viivalla esim. nykyisentyyppisen aluekehittämisrahoituksen kanssa.

Tämän vuoksi kokous esitti vahvan toiveen, että saamme EU-tasolla keskusteluun mukaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston (DG AGRI) lisäksi muiden pääosastojen virkahenkilöitä. Erityisesti DG REGIO:ta, alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastoa, toivottiin mukaan. Olisi tärkeää, että myös muita pääosastoja oli keskustelussa Leader-ryhmien ja jäsenmaiden Leader-asiantuntijoiden kanssa. Euroopan maaseutuverkostoa toivottiin mahdollistamaan tätä keskustelua EU-tasolla. Se samalla aktivoisi dialogia eri ministeriöiden välillä jäsenvaltiossa.

Ymmärrys maaseudun kehittämisen ja Leader-rahoituksen tärkeydestä ja vaikuttavuudesta täytyy saada laajasti leviämään. Kokouksessa siteerattiin Kanadan pääministerin Mark Carney maailman talousfoorumissa käyttämää ilmaisua ”If you’re not at the table, you’re on the menu”. Leader-toimijat haluavat varmistaa, että he ovat pöydän ääressä.

Uusia mahdollisuuksia Interregin kautta

Koska LEADER-toiminnan tuleva rahoitus on epävarmaa korvamerkinnän puuttumisen vuoksi, keskustelussa tarkasteltiin myös mahdollisuuksia hyödyntää Leader/CLLD-toimintatapaa CAP-rahoituksen ulkopuolella.

Esimerkiksi käynnissä oleva IMPACT-hanke (REGIOn rahoittama), joka hakee parhaillaan 30 pilottialuetta edistämään rajat ylittävää yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä (CLLD) Interregin kautta. Malli perustuisi samaan alhaalta ylös -toimintatapaan kuin LEADER, mutta toteutuisi rajat ylittävien alueiden kumppanuuksissa, joiden pohjana olisivat yhteiset, alueiden tarpeisiin perustuvat strategiat.

On tärkeää selvittää jo nyt, miten paikallista kehittämistä voidaan hyödyntää myös muissa rahoitusohjelmissa Leaderin täydentäjänä. Näin voidaan turvata menetelmän jatkuvuus ja varmistaa, että yhteislähtöinen paikallinen kehittäminen säilyy keskeisessä roolissa maaseudun kehittämisessä.

Leaderin lisäarvo tulee sosiaalisen pääoman kautta

Professori Elena Pisani kuvasi Leader-toiminnan vaikutusta sosiaalisen pääoman vahvistumiseen. Leader-toimintatapa perustuu verkostoihin, yhteiseen tekemiseen ja vahvistaa luottamusta. Pisani kannusti viestimään Leaderistä selkeästi ja käyttämään myös määrällisiä, mahdollisimman yksinkertaisia indikaattoreita, joilla mitataan esimerkiksi Leader-verkostojen laajuutta. Keskeistä on havainnollistaa Leader-toimintatapaa, joka ei ole vain hankkeiden rahoittamista.

Leaderin lisäarvoa ja tulevaisuutta on pohdittu myös itävaltalaisten vetämässä kansainvälisessä hankkeessa ’Our Common Future’. Leader-toimintaa tarvitaan tämän päivän haasteiden taklaamiseen. Leaderissä yhdistyvät julkinen ja yksityinen sektori, teoria ja käytäntö ja eri tasot paikallisesta kansainväliseen.

Kesäkuussa on EU:n maaseutuverkoston järjestämä työpaja, jossa pohditaan Leaderiä ja sosiaalista resilienssiä. Elävät maaseutualueet ja paikalliset yhteisöt ovat tärkeitä yhteiskunnan kestävyydelle – ja niillä on merkitystä myös disinformaation leviämisen estäjinä.

Leader-alakomitean aineistot löytävät täältä: https://eu-cap-network.ec.europa.eu/events/subgroup-leader-and-territorial-development-4th-meeting_en

Viljelijöille parempia tapoja hallita ja hyödyntää oman tuotantonsa dataa

Suomi on liittymässä perustajajäsenenä eurooppalaiseen maatalous- ja elintarvikesektorin digitaali-infrastruktuurikonsortioon, EDIC for Agri-Foodiin. Kuulostaa jännittävältä, mutta mikä se sellainen EDIC on? Juuret juontavat EU:n digitaalinen vuosikymmen 2030-ohjelmaan.   

Viljelijälle tämä ei aluksi juurikaan näy, mutta pitkällä aikavälillä hyödyt ovat suurempia. Raportointi automatisoituu, tiedot liikkuvat paremmin viranomaisten ja palveluiden välillä, tekoälyratkaisut voivat tukea päätöksentekoa ja eurooppalainen kilpailukyky vahvistuu. EDICin malli ei anna uutta pääsyä viljelijän dataan viranomaisille, vaan mahdollistaa sen, että viljelijä voi itse päättää, mihin ja miten hänen dataansa hyödynnetään. 

EDICiä voi ajatella demokraattisia periaatteita toteuttavana kansanvälisenä organisaationa tai yleishyödyllisenä yhdistyksenä. Se mahdollistaa yhteiset investoinnit, resurssien yhdistämisen ja skaalautuvien ratkaisujen kehittämisen. Tarkoituksena on esim. kotiuttaa EU:n digitaalisen kehityksen rahoitusta yhteisten eurooppalaisten tutkimus- ja infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseksi. 

Teknisten kehittämisen lisäksi muutos on myös periaatteellinen: tarkoituksena on vähentää riippuvuutta globaaleista toimijoista ja heidän käyttöehdoistaan. Datan jakamisen lisäksi kiinnitämme huomioita myös datan omistajuuteen ja omistajan mahdollisuuksiin hallita itse dataansa ja siihen liittyviä suostumuksia. Näin EDICin toiminta lisää viljelijän mahdollisuuksia hyötyä täysimääräisesti omasta datastaan esimerkiksi tekoälyratkaisujen, automaation ja riskienhallinnan kautta. Myös elintarvikesektorin toimijat hyötyvät, kun viljelijöillä on turvallinen tapa jakaa tuotetun ruoan alkuperä- tai vastuullisuustietoja. 

Ensimmäinen konkreettinen askel on digitaalisen maatila-ID:n ja peltolohkopassin rakentaminen. Rakentamiseen saadaan rahoitusta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta. Tarkoituksena on luoda eurooppalainen maatilojen tunnusjärjestelmä, joka yhdistää nykyiset kansalliset tunnukset. Tämä helpottaa rajat ylittävää tietojen käyttöä – mutta vain viljelijän suostumuksella ja EU:n tietosuojalainsäädäntöä noudattaen.  

Työ etenee vaiheittain. EDIC for Agri-Foodin toiminnan odotetaan alkavan 2026 alussa ja konsortion toimintaa vetää Ranska. Ensimmäinen kehitysvaihe 2026–2027 keskittyy perusinfrastruktuurin rakentamiseen ja pilottien käynnistämiseen. Vuosina 2028–2030 järjestelmien on tarkoitus olla laajasti käytössä ja osa koko EU:n yhteistä maatalouden data-avaruuden arkkitehtuuria. 

Suomelle perustajajäsenyys on strateginen etu. Se mahdollistaa, että suomalaiset vaikuttavat järjestelmien kehitykseen varhaisessa vaiheessa, jo ennen kuin EU-tason ratkaisut ovat valmiita. Pienelle maalle se on olennaista, sillä jos emme ole mukana, sopeudumme muiden ratkaisuihin myöhemmin. Suomessa kehityshanketta tulee koordinoimaan Luonnonvarakeskus yhdessä Ruokaviraston ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa. 

EDIC for Agri-Food on osa laajempaa eurooppalaista kehitystä, joka pyrkii turvaamaan maatalouden ja elintarvikesektorin datan, teknologian ja tulevaisuuden pysymisen eurooppalaisissa käsissä. Viljelijälle se tarkoittaa vähemmän byrokratiaa, parempia työkaluja ja ennen kaikkea vahvempaa oikeutta omaan dataansa. 

Euroopan maaseutuparlamentti vaati tukea, tunnustusta ja kumppanuutta

Euroopan maaseutuparlamentti (ERP) on prosessi, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maaseudun asukkaiden ääni Euroopassa sekä edistää heidän omaehtoista toimintaa yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja hallitusten kanssa. Euroopan maaseutuparlamentin lopputulemana on julkilausuma. Julkilausuma ydinviestinä on, että maaseutu ei ole menneisyyden jäänne – se on tulevaisuuden ratkaisu. Julistus vaatii, että EU:n visiot – kuten EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio- eivät jää paperiksi, vaan muuttuvat vaikuttavaksi toiminnaksi. Toiminnan aika on nyt.

Euroopan maaseutuparlamentin julistuksen pääkohdat

Maaseudun ihmiset eri puolilta Eurooppaa vaativat tunnustusta, tukea ja aitoa kumppanuutta. Julistus nostaa esiin maaseudun ihmisten roolin Euroopan tulevaisuuden rakentajina. Se korostaa, että maaseutu tarjoaa ratkaisuja Euroopan ja maailman keskeisiin haasteisiin – kuten ilmastonmuutokseen, ruokaturvaan ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.

Maaseudun yhteisöjen sitoutuvat itse vaalimaan perinteitä ja kulttuuria, rakentamaan osallistavia, sukupolvien välisiä yhteisöjä, vahvistamaan paikallista yrittäjyyttä ja digiosaamista sekä edistämään innovaatioita, yhteisölähtöistä päätöksentekoa ja solidaarisuutta.

Julkilausuman vetoomus päättäjille:

  • Muuttakaa Rural Vision ja Rural Pact konkreettisiksi toimiksi ja varmistakaa riittävä rahoitus.
  • Varmistakaa, että integroidut, paikkaperustaiset ja yhteisölähtöiset politiikat pysyvät EU:n alue-, maatalous-, meri- ja sosiaalipolitiikan ytimessä.
  • Varmistakaa, että LEADER-CLLD ja Smart Villages ovat pakollisia tulevissa politiikkakehyksissä
  • Suojelkaa ja laajentakaa maaseuturahoitusta – ei vain maataloudelle, vaan koko maaseudun kehittämiseen
  • Tunnustakaa oikeus jäädä, palata ja liikkua – varmistaen, että maaseudun ihmisillä on pääsy työhön, koulutukseen ja mahdollisuuksiin.

Maaseudun kehittäminen Skotlannissa

Maaseutuparlamentti järjestettiin Skotlannin itäosissa Inveruriessa, Aberdeenin pohjoispuolella. Pitopaikka avasi mielenkiintoisen ikkunan Brexitin jälkeiseen maaseudun kehittämiseen Skotlannissa. Maaseutualueiden haasteet ovat Skotlannissa hyvin samanlaiset kuin monilla muillakin Euroopan maaseutualueilla: ikärakenne, väestön väheneminen reuna-alueilla, palveluiden kaikkoaminen, yhteisöllisyyden heikkeneminen, digiyhteyksien heikkous ja maatalouden taloudelliset haasteet. Keskusteluissa nousi vahvasti esille myös ihmisten mielenterveys ja hyvinvointi. Brexitin jälkeen panostukset maaseudun kehittämiseen ovat merkittävästi pienentyneet ja haastavat erityisesti harvaan asuttujen alueiden elinvoiman kehittämistä. Julkiset panostukset infrastruktuuriin, yritysrahoitukseen, yleishyödyllisiin investointeihin ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen toimintaan ovat romahtaneet.

Oli ilahduttavaa, että Skotlannissa Leader-ryhmät ovat kuitenkin jatkaneet työtään. Muualla Isossa Britanniassa näin ei ole käynyt.  Skotlannissa on 20 Leader-ryhmää, joiden rahoitus Skotlannin hallitukselta on ollut 29 miljoonaa puntaa. Brexitin jälkeen Leader-ryhmät ovat rahoittaneet yli 1000 hanketta. Seitsemällä Leader-ryhmällä on nuoriso-Leader-toimintaa. Leader-hankkeiden ytimessä ovat olleet yhteisöllisyyttä tukevat hankkeet: kylätalojen kunnostaminen ja yhteisölliset investoinnit. Investoinneista esimerkkeinä esiteltiin yhteisöpuutarhoja, kyläsatamien kunnostusta ja esim. kyläkahviloiden perustamista.

Skotlannissa paikallisella kulttuuriperinnöllä on erittäin vahva merkitys. Sen pohjalta kehitetään yleishyödyllistä yritystoimintaa ja paikallista kehittämistä. Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yrittäjyys on vahvasti paikallisen kehittämisen toimintamalli, jonka kautta yhdistetään esimerkiksi luksustason whiskey-tislaamon, kiertotalouden, ympäristötoimet ja kylätoiminta.  Merkittävänä erona Suomeen on merkittävät yksityiset panostukset toimintaan. Skotlannissa on useita suuria ja merkittäviä kansainvälisiä yrityksiä ja suuria maanomistajia, joista osa haluaa panostaa maaseudun kehittämiseen.

Lisätietoja Euroopan maaseutuparlamentista: Euroopan maaseutuparlamentti

Mitä vaikuttavuusarvioinnit voivat paljastaa meille?

Ystäväämme yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP) arvioidaan näin rahoituskauden puolivälissä. Tulostavoitteiden osalta Suomen CAP-suunnitelman toteutuminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti, mutta se ei kuitenkaan kerro koko kuvaa siitä, saavutetaanko suunnitelmalla haluttu vaikuttavuus.

Tulostavoitteiden saavuttaminen kertoo lähinnä siitä, että rahaa on käytetty niihin toimenpiteisiin, joihin se on suunniteltu käytettävän. Vaikuttavuuden arvioimiseksi tarvitaan kuitenkin syvempää tarkastelua. Siksi teetämme ulkopuolisia arviointeja, jotka selvittävät, miten CAP-suunnitelman toimenpiteet ja ratkaisut todella toimivat käytännössä.

CAP-politiikkaa suunnitellaan monivaiheisesti: ennakkoarvioinnin, tutkimuksen, sidosryhmien kuulemisen ja maa- ja metsätalousministeriön valmistelun pohjalta valitaan ne toimenpiteet ja yhdistelmät, joiden uskotaan parhaiten edistävän tavoitteita. Valinnat perustuvat kuitenkin sen hetkiseen tietoon ja maailman tilanteeseen. Niiden taustalla on myös iso joukko ennakko-oletuksia siitä, miten toimenpiteet ja rahoitus vaikuttavat.

Se miten hyvin toimenpiteet toimivat, kuinka moni niihin sitoutuu ja miten CAPin ulkopuoliset tekijät vaikuttavat ilmiöön, selviää kuitenkin vasta sitten, kun politiikkaa on toteutettu jonkin aikaa. Jotta saisimme kiinni miten CAPin vaikuttavuus on toteutumassa, tarvitsemme arviointeja. Arvioinnit auttavat ymmärtämään vaikuttavuutta, tukevat politiikan kehittämistä ja päätöksentekoa sekä lisäävät läpinäkyvyyttä julkisten varojen käytössä.

Nyt valmistumassa olevat CAPin väliarvioinnit tarjoavat mahdollisuuden tarkastella toteutusta kriittisesti ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä rahoituskauden loppupuoliskolle. Arviointien tulokset ovat keskeisiä sekä vaikuttavuuden varmistamiseksi että politiikan legitimiteetin vahvistamiseksi.

Haluatko tietää, mitä väliarvioinnit kertovat CAP-suunnitelman toteutumisesta ja vaikuttavuudesta?

Tule mukaan Suomen CAP-suunnitelman arviointiseminaariin 2.12.2025 kuulemaan tuoreita tuloksia ja keskustelemaan siitä, mihin suuntaan politiikkaa on syytä kehittää.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Tervetuloa!