Maatilojen neuvontapalveluilla on suuri merkitys osaamisen ylläpitämisessä ja uuden tiedon viemisessä käytäntöön

Hakeutuessaan neuvojaksi maatilojen neuvontapalveluihin neuvoja sitoutuu toimimaan osana AKIS-järjestelmää. AKIS-toiminnan (Agricultural Knowledge and Innovation System) perimmäisenä tarkoituksena on maatalouden ja maaseudun tiedon liikkumisen ja innovaatioiden edistäminen.

Neuvojilla on tässä työssä keskeinen rooli, sillä erityisesti juuri he toimivat tiedon ja taidon välittäjinä maatilojen ja muiden sidosryhmien välillä. Heillä on usein myös paras tietämys oman toimialueensa ja erikoisosaamisensa sen hetkisestä kokonaiskuvasta sekä lähitulevaisuuden kehityssuunnista. Juuri sen vuoksi AKIS-toiminnalla ja neuvontakorvauksella korvattavalla neuvonnalla on vahva kytkös. Näin mahdollistetaan paremmin uuden tiedon ja innovaatioiden jalkauttaminen tilatasolla ilman, että tiedonhankinnan taloudellinen kustannus nousee maatilalla suureksi.

Ja tämä on jo näkynyt käytännössä. Esimerkiksi ohjeistusta innovointiin ja digitaalisen teknologian käyttöön on annettu jo yli 8 300 neuvontatapahtuman yhteydessä. Nykyaikaiseen maatalousteknologiaan, tuotekehitykseen ja yritystoiminnan kehittämiseen sekä innovatiiviseen maataloustoiminnan käynnistämiseen on neuvontaa annettu yhteensä jo lähes 400 kertaa.

AKIS-toiminta asettaa kuitenkin niin neuvojille kuin heidän taustaorganisaatioilleen myös painetta oman osaamisen ylläpitoon ja jatkuvaan kehittämiseen. Erityisesti se korostuu näinä aikoina, kun niin drooniteknologia kuin tekoälykin ovat tuoneet oman mausteensa myös maataloussektorille ja niihin nojaava teknologia kehittyy hurjaa vauhtia.

Eikä siinä vielä kaikki. Tiedon ja tietämyksen lisäksi korostuu myös kyky välittää tietoa siten, että viesti on samalla sekä ymmärrettävä että riittävän tarkka ja yksilöllinen. Tämä on tärkeää, jotta neuvonnan saaja voi saada neuvonnasta parhaalla mahdollisella tavalla irti sen tiedon mitä on hakenut ja mieluiten vielä niin, että se pysyvällä tavalla kehittää myös neuvonnan saajan tietotaitoa ja osaamista.

Neuvojilla onkin siis suuri rooli AKIS-järjestelmässä. Neuvojilla on vastuullinen taakka kannettavana, jotta AKIS-toiminta onnistuu alussa mainitun perimmäisen tarkoituksensa toteuttamisessa, eli maatalouden ja maaseudun tiedon liikkumisen ja innovaatioiden edistämisessä. Jotta neuvojat tässä vaativassa tehtävässä onnistuvat parhaansa mukaan, tulee kuitenkin taustaorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien pitää huoli siitä, että heillä on paras mahdollinen perusta tämän taakan kantamiseen. Neuvoja on kuin Atlas, joka kannattelee AKIS-palloa, ja meidän muiden toimijoiden tehtävä on huolehtia, että hartiat ovat tehtävään riittävän leveät.

Rattoisaa joulunaikaa ja menestystä uudelle vuodelle 2026!

Kalastajan alkutuotanto ja rekisteröity elintarvikealan toiminta (Tuula Koimäki)

Ruokaviraston asiantuntija Tuula Koimäki esittelee kalastajien alkutuotannon ja rekisteröidyn elintarvikealan toiminnan keskeiset ohjeet ja vaatimukset. Alkutuotanto tarkoittaa elävien kalastustuotteiden pyyntiä ja keräämistä markkinoille, ja siihen liittyy kalastusaluksilla suoritettava käsittely, kuten teurastus ja jäähdytys. Kalastajien on rekisteröidyttävä elintarvikelain mukaisesti kunnallisille elintarvikevalvontaviranomaisille, erityisesti jos he aikovat myydä saaliinsa suoraan kuluttajille. Rekisteröinti on pakollista, jos kalastaja käsittelee kalojaan maissa.

Kalan myynti suoraan kuluttajalle on sallittua alle 5000 kg vuodessa, mutta myynti toisiin elintarvikehuoneistoihin on rajoitettua. Kalastajien on myös kiinnitettävä huomiota lainsäädännön mukaisiin hygieniakäytäntöihin ja erityisesti lämpötilahallintaan tuotteidensa säilytyksessä ja käsittelyssä. Kalastustuotteiden käsittelyssä on aina varmistettava, ettei niitä altisteta haitta-aineille, ja puhtaan veden käyttö on välttämätöntä elintarviketurvallisuuden takaamiseksi. Jäähdytyskäsittelyn ja loistarkastusten merkitys korostuu erityisesti riskituotteiden, kuten graavikalan, käsittelyssä.

Savustustoiminta kalastustuotteille vaatii erityisjärjestelyjä, jotta elintarviketurvallisuus voidaan taata. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen tulee noudattaa tiukkoja rakenteellisia ja hygieniavaatimuksia sekä rekisteröidä kaikki asiakkaiden toiminnot viranomaisille. Ruokavirasto tarjoaa kattavan ohjeistuksen sekä resursseja kalastajille, ja heidän on tärkeää pitää yhteyttä omiin elintarvikevalvontaviranomaisiinsa jatkossa.