Saaristomerellä arvostetaan kalatalousyrittäjiä 20.10.2025 Kustavin Yrittäjät perustelee valintaansa näin: ”Jannen Lohi Oy on kotimaisen kirjolohen kasvattaja, joka on perannut ja myynyt kalaa markkinoille jalostamoiden ja tukkujen kautta jo pitkään. Vuodesta 1989 toimineen yrityksen tarina on jatkunut menestyksekkäänä kahdeksan vuotta sitten tehdyn sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Liiketoimintaa on kehitetty ja kasvatettu. Pieni mutta sitoutunut tiimi pitää kiinni kehityksestä ja tavoittelee kasvua. Tästä yrityksestä välittyy aitous, osaaminen ja intohimo kala-alaa kohtaan.” Palkinnon vastaanottivat yrittäjät Matias Juslin ja Sauli Juslin. Kemiönsaaren Yrittäjät perustelee valintaansa näin: ”Aktiebolag Holmbergs Four C on vuonna 2013 perustettu perheyritys, jonka juuret ulottuvat vuosikymmenten kalastusperinteisiin. Kahdeksan vuotta sitten avattu kahvila Taalintehtaalla yhdistää oman kalanjalostuksen ja asiakaspalvelun. Yritys tunnetaan lämpimästä palvelusta, rohkeasta tekemisestä sekä aktiivisesta roolistaan yrittäjäyhdistyksessä, sekä Kemiönsaaren esiin tuomisessa. Kolmen hengen voimin yritys jatkaa perinteiden vaalimista ja kehittämistä – nuoremman sukupolven johdolla ja vahvalla kotiseuturakkaudella.” Palkinnon vastaanottivat yrittäjät Carina Holmberg ja Clara Holmberg-Nordell. Lämpimät onnittelut palkinnon saajille! Matias Jusliniin ja Jannen Loheen voi tutustua lähemmin Saaristomeren Kalaleaderin blogisarjassa ”Rannikollamme on sankareita” täällä Matias Juslin Carinan ja Claran yrityksen ja kalastajaisän Börje Holmbergin tarinan voi lukea täällä Börje, Carina ja Clara Holmberg Ps. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Saaristomerellä valitaan kalatalousyrittäjiä vuoden yritykseksi. Toivosen Lähikala oli Mynämäen vuoden yritys vuonna 2024. Maria Saarinen
Kalatalouden kehittäminen on kestävyyslaji – sopeudu pieniin askeliin ja ajoittaiseen sulkasatoon 1.10.2025 Jään eläkkeelle vuoden vaihteessa. Lähes 35 vuotta kalatalousalalla on sisältänyt niin onnistumisia kuin vastoinkäymisiäkin ja ennen kaikkea monta hyvää tarinaa, joita ei raporteista löydy. Kaikkein tärkeintä ovat kuitenkin olleet ihmiset ja merkitykselliset kohtaamiset, jotka ovat jättäneet pysyvän jäljen ja muuttaneet minua paremmaksi ihmiseksi. Olen ollut mukana toteuttamassa kymmeniä hankkeita ja viime vuosina myös rahoittamassa niitä Saaristomeren Kalaleaderin kautta. Aina ei kaikki ole sujunut suunnitelmien mukaisesti – olen kokenut projektin koko tunnekirjon alkuinnostuksesta helvetilliseen sekaannukseen ja syyllisten etsintään. Toisaalta on ollut myös hetkiä, jolloin pitkästä väännöstä huolimatta saavutettiin tuloksia. Se tuntui yhtä hienolta kuin kalansaalis, joka saa verkonmerkit sukeltamaan. Hankkeissa olen tehnyt tiivistä yhteistyötä erityisesti ammattikalastajien kanssa. Vuosien varrella heistä on tullut minulle enemmän kuin yhteistyökumppaneita. Olemme jakaneet yhteisen tavoitteen ja kantaneet huolta Saaristomeren tulevaisuudesta sekä elinkeinokalatalouden elinvoimaisuudesta. Arvostan kalastajia, ihmisinä ja ammattilaisina, korkealle. Luulen, että olen entisessä elämässäni ollut Myrskyluodon Manta. Elinkeinokalatalouden tämänhetkisistä haasteista huolimatta uskon alan tulevaisuuteen Suomessa, ja näen sen valoisampana kuin nykytilanne antaa ymmärtää. Elämme ajassa, jossa epävakaus korostaa huoltovarmuuden ja omavaraisuuden merkitystä. Maailma tarvitsee ruokaa, sitkeyttä ja kotimaisia tekijöitä. Jos saisin lähettää päättäjille viestin, sanoisin, että jättäkää korulauseet sikseen ja kysykää, mitä ala todella tarvitsee ollakseen elinvoimainen. Panostakaa niihin nuoriin, joita ala kiinnostaa, mutta kuunnelkaa myös vanhojen hiljaista tietoa ennen kuin se katoaa. Puhukaa asioista niiden oikeilla nimillä. Työvuosieni varrella on ollut aikoja, jolloin olen tuntenut uupumusta ja masennusta. Niistäkin on kuitenkin aina noustu takaisin pintaan, kiitos yhteisen päämäärämme ja toivon, joka ei ole koskaan täysin sammunut. Työni olisi ehkä kuitenkin ollut henkisesti helpompaa, jos olisin ollut vähän enemmän kuin kana ja vähän vähemmän porilainen. En tarkoita, että olisi pitänyt juosta sinne tänne pää rytmikkäästi nykien, ja erityisen vauhdikkaasti silloin, kun ruokaa on tarjolla. Enkä sitä, että tarvittaessa ei kannattaisi puskea läpi harmaan kiven. Ajatustani voi ehkä parhaiten selventää esimerkin avulla. Miten on mahdollista, että onneton kanariepu, jolla ei ole mitään myrkkyjä tai puolustautumismekanismeja, on selvinnyt täällä miljoonia vuosia? Asiantuntijoilla on tähän vastaus: – Kanat eivät pohdi asioita, vaan ne toimivat vaistojensa ohjaamina. Ne mukauttavat toimintaansa sen mukaan, onko se hyödyllistä tai haitallista. Itsepäiset eläimet ovat kuolleet sukupuuttoon, mutta kana, joka osaa muuttaa mielipidettään, on jäänyt henkiin (eläintenkouluttaja Tommy Wirén). Siksi kana on yhä täällä. Ja juuri siksi minun on aika siirtyä eläkkeelle. Haluan sydämestäni kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita yhteisistä vuosista, tuestanne ja luottamuksestanne. Erityisesti haluan kiittää kalan alkutuottajia arvokkaasta elämäntyöstänne meidän suomalaisten kuluttajien hyväksi. Kiitos ystävyydestänne. Kiitos kaikesta, mitä minulle opetitte. Maria Saarinen kalatalousaktivaattori Saaristomeren Kalaleader Maria Saarinen
Setälä Jari: Loppuraportti – Saaristomeren särkikalat massan kautta tuotteiksi 4.9.2025 Hankkeessa selvitettiin Varsinais-Suomen merialueen luonnonkalaa hyödyntävän arvoketjun mahdollisuudet tuottaa särkikalaa, särkikalamassaa ja särkikalasta valmistettuja tuotteita taloudellisesti kannattavalla tavalla. Hankkeen aikana oltiin yhteydessä noin 50 kala-alan yritykseen ja asiantuntijaan. Työ toteutettiin 13.1. – 31.5.2025.
