Kolme näkökulmaa luontomatkailuun

Retki aloitettiin kokoontumalla kuuntelemaan Metsähallituksen edustajan Tiina Hakkaraisen esitystä Luontoon.fi-palvelusta sekä reittitiedon näkyvyydestä Lipas-järjestelmässä.  Tiina myös kertoi, kuinka maaseutuyrittäjien palvelut voidaan tuoda esille Visit Finlandin DataHubin kautta Luontoon.fi palveluun.

Retken varsinaiset työskentelyosuudet oli jaettu kolmeen osaan. Retken ensimmäinen osuus toteutettiin kävelykokouksena, jonka aikana osallistujat keskustelivat Rural Finland Tourism Hub-hankkeen tehtäväantona luontomatkailun tarpeista ja näihin pohjautuvista konkreettisista toimenpiteistä omassa yhteisössään.

MeijänPolku – liiku ja huilaa Keski-Suomessa liikkeen edustajat avasivat retken toisella rastilla käytännön esimerkkejä luonnossa pidettävistä kokouksista ja niiden hyödyistä. Luonto voi tarjota luovan ympäristön, jossa päätöksenteko ja ideointi saavat uutta näkökulmaa. Esimerkiksi kävelykokous on kokousmuoto, joka toteutetaan osallistujat kävelevät yhdessä ulkona samalla keskustellen. Kävelykokous sopii esimerkiksi ideointiin, pohdintaan, palautekeskusteluihin ja tilannepäivityksiin.

Retken viimeisellä etapilla Rural Finland Tourism Hub –hankkeen edustajat kokosivat yhteen retken aikana pidettyjen kävelykokouksien havainnot, joista keskeisimmät kehittämistarpeet koskivat palveluiden ja reittien kehittämistä, viestintää ja niukkoja resursseja. Metsän inspiroivassa ympäristössä löydettiin haasteisiin kuitenkin myös useita ratkaisuja.

Kehittämistarpeet esiin

Osallistujat nostivat esille monia yhteisiä haasteita, joihin eri alueet törmäävät. Luontoreittien kunto ja kehittäminen vaativat panostusta lähes kaikkialla, ja matalan kynnyksen luontokohteita sekä elämyksiä kaivataan kaikenikäisille. Monin paikoin reittejä jopa ajetaan alas resurssipulan vuoksi, samalla kun palveluiden ja aktiviteettien tarjonta ei vastaa kysyntään. Erityisesti Geopark-alueet kaipaavat kokonaisvaltaisia palvelupaketteja, ja myös reittien viitoitus, kartoitus, markkinointi ja viestintä kaipaisivat selkeää parantamista.

Kehittämistä vaikeuttaa vastuunjaon epäselvyys: reittejä voivat ylläpitää niin Metsähallitus, kyläyhdistykset, kunnat, yksityiset toimijat kuin muutkin tahot, ja tämä roolituksen hajanaisuus hidastaa etenemistä. Lisäksi Metsähallituksen vähenevät resurssit näkyvät reittien ja laavujen kunnossapidossa, kun taas luontokeskusten lakkautukset ja pienet matkailubudjetit heikentävät palveluiden jatkuvuutta.

Huolta herättävät myös vesistöjen tila, turvetuotannon vaikutukset ja luonnon monimuotoisuuden kaventuminen.

Ratkaisujen polulla

Konkreettisia ehdotuksia tarpeisiin löytyi kuitenkin runsaasti. Osallistujien mukaan asukkaiden osallistaminen kehittämistyöhön, rahoitusmahdollisuuksien aktiivinen hyödyntäminen ja pitkäjänteinen luontostrategia ovat keskeisiä edellytyksiä onnistumiselle. Yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden roolia tulisi vahvistaa, ja erityisesti luontoyrittäjien huomioiminen sekä uusien yrittäjien tukeminen nähtiin tärkeänä. Myös kyläsuunnitelmien tulisi entistä paremmin huomioida luonnon tarjoamat mahdollisuudet.

Talkoovoiman hyödyntämistä pidettiin arvokkaana, mutta sen nähtiin edellyttävän myös jonkinlaista korvausta, jotta motivaatio osallistumiseen säilyisi. Ehdotuksissa korostui lintujen suojelun nostaminen näkyväksi trendiksi sekä Metsähallituksen vahvempi panos esimerkiksi teiden auraukseen. Lisäksi Visit Finlandin lisätukea matkailun kehittämiseen toivottiin, jotta paikalliset ja valtakunnalliset tavoitteet voisivat kohdata entistä paremmin.

Yhteinen suunta eteenpäin

Pyhä-Häkin retki osoitti, että luontomatkailulla on valtavasti potentiaalia, mutta myös haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii yhteistä tahtoa ja resursseja. KyläAreenan osallistujat näkivät luonnon merkityksen paitsi matkailun, myös paikallisyhteisöjen hyvinvoinnin ja identiteetin vahvistajana. Kestävä maaseudun luontomatkailun kehittäminen edellyttää sitoutumista yhteisiin ratkaisuihin – vain yhteistyöllä voidaan onnistua.

Saila Valkeaniemi & Suvi Ahonen