Pieni ala näkyy suoraan opiskelijamäärissä

Kalatalousalan koulutus on Suomessa pieni ja kapea erikoisala, mikä näkyy suoraan myös opiskelijamäärissä. Opetushallituksen tilastojen mukaan alan koulutuksiin hakeutuu ja niissä opiskelee vuosittain kymmeniä tai enintään muutamia satoja opiskelijoita. Määrät heijastavat alan todellista kokoa: onhan kyse varsin rajallisen kokoisesta toimialasta, jossa työpaikkoja ja koulutustarpeita on koko maassa suhteellisen vähän. Lisäksi kalatalous vaatii usein erityistä kiinnostusta alaa kohtaan, mikä rajaa hakijajoukkoa entisestään ja tekee koulutuksesta luonteeltaan selvästi erikoistuneen.

Eija Kuula fileeraushommissa kisälliaikoinaan. Eija valmistui ammattikalastajaksi.

Kuva: Eija Kuula

Huippuvuosista selvä pudotus

Opetushallituksen ylläpitämän Vipunen-tilastopalvelun mukaan 2000-luvun puolivälissä kalatalouden perustutkinnossa aloitti tyypillisesti noin 150–200 opiskelijaa vuodessa, mutta 2010-luvun loppua kohden määrät ovat vähentyneet selvästi. Näidenkin lukujen kohdalla ollaan kaukana 1980-1990 lukujen kultaisista vuosista. Viime vuosina uusia opiskelijoita on ollut vuosittain enää noin 80–120, ja valmistuneiden määrä on pysynyt tätä pienempänä, usein vain 50–100 tutkinnon suorittaneen tasolla vuodessa. Koska ala on pieni, jo muutamien kymmenien opiskelijoiden muutos näkyy tilastoissa voimakkaasti. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kalatalousalan koulutus ei siis ole kasvanut, mutta opiskelijamäärät ovat vakiintuneet nykyiselle tasolle.

Kansallinen kalatalousverkosto pyysi kalatalousalan koulutusta tarjoavilta oppilaitoksilta tuoreimmat tiedot tämän kevään yhteishausta kalatalouden peruskoulutukseen.

Hakijoita niukasti mutta kiinnostusta on

Vuonna 2026 Ammattiopisto Livian aloituspaikkoja oli tarjolla 15 kappaletta. ”Vuoden 2026 yhteishaussa oli 28 hakijaa, joista 10 hakijaa oli merkinnyt kalatalouden perusopinnot ensisijaiseksi hakupaikakseen. Elokuussa 2025 aloittaneessa ryhmässä oli yhteensä sellaiset n. 15 oppilasta. Jatkuvassa haussa aikuisia ja tulee koko ajan lisää. Ei huono!”, kommentoi kalabiologian lehtori Arto Katajamäki.

Ammattiopisto Lappian Petteri Lepistö kertoo sähköpostilla, että jatkuvan haun osalta on mahdotonta vielä sanoa ensi elokuun tilannetta. ”Meillä on viisi aloituspaikkaa: neljä ensisijaista hakijaa oli perustutkintoon yhteishaussa 2026, kuusi ensisijaista hakijaa perustutkintoon yhteishaussa 2025, kaksi ensisijaista hakijaa perustutkintoon yhteishaussa 2024”.

Koulutuskeskus Salpauksessa opiskelijamäärät ovat vaihdelleet vuosittain, mutta kokonaisuutena kiinnostus koulutusta kohtaan on säilynyt. Kalatalouden lehtori Arto Immonen kertoo, että ensisijaisten hakijoiden määrä on kasvanut erityisesti vuonna 2026 (10 hakijaa), kun taas aiempina vuosina painotus on usein ollut toisessa ja kolmannessa hakutoiveessa, joissa hakijamäärät ovat paikoin olleet ensisijaisia suurempia. Alemmat hakutoiveet keräävät yleensä vain yksittäisiä hakijoita. Immonen korostaa, että jatkuva haku on tärkeä väylä kalatalouden maailmaan: ”Tällä hetkellä sen kautta on tullut kuusi hakijaa, joista osa on hakeutunut tutkinnon osan koulutukseen, ja aiempien vuosien kokemuksen perusteella merkittävä osa opiskelijoista on tullut juuri tätä kautta.”

Motivoituneet opiskelijat ovat määrää tärkeämpiä

On hyvä muistaa, että pelkät hakija- tai opiskelijamäärät eivät kerro koko totuutta. Kalatalous on käytännönläheinen ja vahvasti motivoituneiden tekijöiden varassa toimiva ala, johon hakeudutaan usein aidosta kiinnostuksesta. Pienet opiskelijaryhmät mahdollistavat yksilöllisen ohjauksen ja tiiviin yhteyden työelämään, mikä näkyy osaamisen laadussa. Vaikka hakijamäärät eivät päätä huimaa, alalle tulevat opiskelijat ovat usein sitoutuneita, ja jatkuvan haun kautta koulutukseen löytää myös aikuisia alanvaihtajia. Näin ollen ala ei välttämättä tarvitse suuria massoja, vaan ennen kaikkea osaavia ja motivoituneita tekijöitä.

Mestari-kisälli -malli toimii siltana alalle

Mestari Kimmo ojentaa todistuksen kisälli Samille. Kuva: Janne Niemimäki

”Toisen asteen kalatalousalan koulutuksesta kiinnostuneiden määrä on hienoisesti noussut mestari-kisälli-tyyppisten rekrytointihankkeiden myötä”, kertoo kalaleader-aktivaattori Janne Ruokolainen Sisä-Suomen Kalaleaderista. ”Usein nämä koulutukset järjestetään yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten kanssa, vaikka varsinainen kouluttaja onkin elinkeinokalatalouden yrittäjä, esimerkiksi kaupallinen kalastaja.”

Mestari-Kisälli -hankkeiden hakijoina ovat tavallisesti yleishyödylliset toimijat, kuten Leader-yhdistykset tai kehittämisyhtiöt. Virallisen koulutuksen ja epämuodollisemman oppimispolun yhdistelmä lisää alalle pyrkiville nuorille ja ammatinvaihtajille laajemmat mahdollisuudet työllistyä kalatalouteen. Erityisesti Mestari-kisälli-hankkeissa on koulutusta ja sen toteutusta usein räätälöity opiskelijan henkilökohtaisen tilanteen mukaan. Myös virallisessa koulutuksessa on entistä paremmin mahdollista huomioida opiskelijan erityistarpeet.

Entä voisiko kalatalouden korkeakoulutus vielä palata? Ruokolainen on tulevaisuuden suhteen optimistinen ja vinkkaa myös uudesta hankkeesta, josta toivotaan nostetta jokin aika sitten kuopatulle iktyonomi (AMK)-tutkinnolle. ”Kalatalouden ammattikorkeakoulutasoista koulutusta päästään pitkästä aikaa kokeilemaan, kun Turun Ammattikorkeakoulun Kalaverkko-hanke pääsee toden teolla vauhtiin. Siinä AMK-tasoisia profiloivia kursseja tarjotaan kalanjalostussektorin teemoissa. Hankkeesta saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää muidenkin kalatalouden sektoreiden AMK-koulutusta suunniteltaessa. Mikäli AMK-tasoinen koulutus saadaan laajemminkin toteutumaan, on syytä olettaa sen lisäävän myös toisen asteen koulutuksen, ja koko alan, houkuttelevuutta koulutusmahdollisuuksia puntaroivien keskuudessa.”

Johanna Möttönen, Janne Ruokolainen