Luonnonvarakeskus selvitti kuluneen rahoituskauden, eli vuosien 2014–2020, maaseutuohjelman valintakriteereiden toimivuutta ja kehittämistarpeita. Selvitystä hyödynnetään ensi vuonna alkavan uuden EU:n rahoituskauden valmistelussa. Valintakriteereiden tehtävänä on varmistaa vaikuttavien hankkeiden valinta ja hakijoiden tasapuolinen kohtelu.

Selvityksessä tarkasteltiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2020 toteuttavien toimenpiteiden rahoituksen valintakriteereitä ja arvioitiin niiden toimivuutta. Kohteena olivat ELY-keskuksista suoraan myönnettävät kehittämishanke- ja yritysrahoitukset, maatalouden rakennetuet sekä ei-tuotannollisista investoinneista kosteikkotuet.

Kehittämishanke- ja yritysrahoituksen toimenpiteissä ympäristö- ja ilmastoasioiden painotusta toivottiin lisää

Kehittämishankerahoituksen, kuten myös yrityksen perustamistuen kohdalla valintakriteerien painotuksia pidettiin keskimäärin varsin sopivina. Sen sijaan yritysten investointituissa tuettavan toimenpiteen tai yrityksen toimipaikan sijainnin kriteeriä pidettiin keskimäärin selkeästi liian pienenä, mutta yhteistyöhön liittyvän kriteerin painoarvoa selvästi liian suurena.

ELY-keskuskyselyn perusteella valintakriteereiden keskimääräinen toimivuus päätöksenteon tukena on ollut kohtuullisella tai suhteellisen hyvällä tasolla sekä kehittämishanke- että yritysrahoituksessa.

Kehittämishankerahoituksen arviointia helpottaisi valintakriteereiden lukumäärän lisääminen, mutta myös kriteerien pilkkominen pienempiin osiin, jolloin yhdessä kriteerissä arvioitavia asioita ei olisi niin monta ja kriteereiden sisällölliseltä päällekkäisyydeltä vältyttäisiin. Yritysrahoituksen kohdalla oleellisena koettuna heikkoutena on ollut valintakriteereihin liittyvän tiedon puuttuminen Hyrrä-hakemuslomakkeelta.

Niin yritys- kuin kehittämishankerahoituksen kohdalla ympäristö- ja ilmastovaikutusten painoarvon lisääminen valintakriteereissä sai kannatusta. Yritysrahoitukseen lisättäväksi valintakriteeriksi ehdotettiin tuettavan toimen tai kohteen kytköstä ohjelmaan ja alueelliseen maaseudun kehittämissuunnitelmaan, jollainen jo sisältyy kehittämishankerahoituksen valintakriteereihin.

Kosteikkotukien kehittämiseen tarvitaan lisää vaikuttavuuden tutkimusta

Nykyisellä rahoituskaudella kiinnostus kosteikkojen perustamiseen on edelleen kasvanut. Kosteikkotukia kohtaan on enemmän kiinnostusta kuin, mitä ohjelman kautta pystytään rahoittamaan.

Nykyisiä valintakriteereitä pidettiin pääsääntöisesti hyvinä ja selkeinä, joskin alueellisten näkökulmien huomiointiin toivottiin yleisesti parempia mahdollisuuksia. Toisaalta ELY-keskusten asiantuntijat näkivät hakubyrokratian yhtenä hankkeiden kompastuskivenä, ja pitivät tärkeinä hankehakujen yksinkertaistamista.

Koska kosteikkojen toimintaan vesiensuojelun keinona liittyy edelleen suurta vaihtelua, tarvitaan aihealueen osalta edelleen myös vaikuttavuustutkimusta.

Maatalouden investointituessa kannattavuus ja ilmastovaikutukset paremmin esille

Selvityksen perusteella nuoren viljelijän aloitustuen valintakriteerit ovat toimineet hyvin päätöksenteon tukena, ja niiden painotuksen koettiin olleen tarkoituksenmukainen. Tilan kehittämistoimia ja mahdollisuuksia kuvaavan kriteerin arviointi koettiin hankalimmaksi.

Maatilojen investointituessa valintakriteereitä on ollut käytössä kuusi. Ympäristövaikutuksilla oli suuri merkitys investointitukihakemuksissa, vaikka valintakriteereiden painotus suosi hankkeen taloudellista vaikutusta. Haastavimmaksi koettiin valintakriteeri, joka arvioi hankkeen vaikutuksia ohjelman muiden tavoitteiden toteutumiseen.

Aloitustukien osalta kehittämiskohteena tuodaan esiin kestävyystavoitteiden huomioon ottaminen valintakriteereissä. Investointituen kriteereihin ehdotetaan lisättäväksi oma kriteerinsä hankkeen suorille ja välillisille ilmastovaikutuksille. Muiden ympäristövaikutusten arviointiin jäisi jo käytössä ollut ympäristökriteeri sisältökuvaukseltaan päivitettynä.

Investointien taloudellisia vaikutuksia koskevaa valintakriteeriä ehdotetaan laajennettavaksi siten, että vaikutusta arvioitaessa yrityksen tuloksen lisäksi otettaisiin huomioon hankkeen kannattavuus.

Analyysin keskeiset viestit valintakriteereiden kehittämiseksi

• Valintakriteerit ovat pääsääntöisesti palvelleet hyvin hankkeiden arviointia. Ohjausvaikutuksen voimakkuus riippuu käytettävissä olevien varojen niukkuudesta tai minimiehtojen tiukkuudesta. Tarkennuksia kriteereihin kannattaa kuitenkin tehdä.
• Hakemuslomakkeessa tulisi kysyä nykyistä suoremmin juuri niitä asioita, joita päätöksentekijä pisteytyksessään käyttää. Muuten arviointiin uhkaa jäädä liikaa tulkinnanvaraisuutta, mikä on omiaan heikentämään päätösten osuvuutta ja hakijoiden yhdenvertaisuutta.
• Kehittämishanke- ja yritysrahoituksessa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden konkretisointi ja niiden nostaminen omiksi kriteereikseen voisi edesauttaa kyseisten näkökulmien nykyistä merkittävämpää huomioimista sekä helpottaa niiden arviointia.
• Maaseutunäkökulma ei aina välity päätöstilanteeseen asti niin, että päätöksentekijä kokisi pystyvänsä painottamaan sitä riittävästi. Ratkaisukeinoina tähän voisivat olla opastukset maaseutuvaikutusten arviointiin sekä tarkennukset ohjelman ja alueellisen suunnitelman mukaisuuden valintakriteeriin.

Materiaalit:

• Kehittämishankerahoitus, yritysrahoitus ja kosteikkotuet. Luonnonvarakeskus.
• Maatalouden rakennetuen valintakriteereiden arviointi ja kehittäminen. Luonnonvarakeskus

Lisätietoja:

Olli Voutilainen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, olli.voutilainen@luke.fi, p. +358 29 532 2402 (kehittämishanke- ja yritysrahoitus)

Anja Yli-Viikari, tutkija, Luonnonvarakeskus, anja.yli-viikari@luke.fi, p. +358 29 532 6662 (kosteikkotuet)

Olli Niskanen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, olli.niskanen@luke.fi, p. +358 29 532 6025 (maatalouden rakennetuet)

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitusta maksettiin viime vuonna Suomessa noin kaksi miljardia euroa. Summasta EU-rahoitusta on noin 48 %. Ruokavirasto on julkaissut tiedot vuonna 2021 maksetuista EU-tuista verkkopalvelussaan.

Valtaosa rahoituksesta, 1,75 miljardia euroa, on viljelijätukia. Kahden miljardin euron summa sisältää lisäksi muun muassa maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja, neuvontakorvausta, kyläkauppatukea, tuottajaorganisaatiotukea, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita sekä rahoitusta maidon ja hedelmien jakeluun kouluissa ja päiväkodeissa.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus on merkittävä osa Suomen vuosittain saamasta EU-rahoituksesta: edellisvuonna sen osuus oli 53 prosenttia kaikesta EU-rahoituksesta

Tuet turvaavat kotimaisen ruoantuotannon

– Tuilla on pitkäjänteisesti varmistettu kotimaisen ruoan riittävyys. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun kansainvälinen elintarvikekauppa ja raaka-ainemarkkinat ovat vakavasti häiriintyneet, kertoo neuvotteleva virkamies Martti Patjas maa- ja metsätalousministeriöstä.

Ilman viljelijätukia kotimainen ruoantuotanto ei olisi Suomen oloissa ja korkeilla tuotantokustannuksilla mahdollista nykyisessä laajuudessa edes normaaleissa markkinaoloissa. Tuet varmistavat kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuuden ja ovat erottamaton osa maamme huoltovarmuutta erityisesti kriisiaikoina ja kriiseihin varauduttaessa. Suomalaiset syövät pääasiassa kotimaassa tuotettua ruokaa: Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista.

Viljelijätuilla edistetään myös ympäristöä huomioivaa viljelyä ja kestävää kotieläintuotantoa. Suomalaisista maatiloista 83 % on sitoutunut ympäristökorvaukseen, jonka saamisen ehtoina ovat suunnitelmalliset ympäristö- ja vesiensuojelutoimet. Puolet kotieläintiloista saa eläinten hyvinvointikorvausta toimista, joilla taataan tuotantoeläimille lainsäädännön vaatimuksia paremmat oltavat. Luonnonmukaiseen tuotantoon sitoutuneiden maatilojen osuus on kasvanut nykyisen rahoituskauden aikana 15 prosenttia ja tuen määrä kolmanneksella. Luomutuotanto edistää luonnon monimuotoisuutta ja eläinten hyvinvointia sekä vähentää maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta. Vuonna 2021 maatilojen ympäristötoimiin ja -investointeihin sekä luonnonmukaiseen tuotantoon maksettiin 50,3 miljoonan euron lisärahoitus, joka saatiin EU:n elpymisvaroista. EU:n elpymisvaroilla tuetaan yhteiskunnan toipumista koronapandemiasta ja edistetään siirtymää ympäristöystävällisiin ratkaisuihin.

Neuvonta ja koulutus viljelijöiden tukena kannattavuuskriisissä

Maatalouden kannattavuustilanne on ollut jo pitkään vaikea. Tilannetta on pyritty helpottamaan rahoittamalla viljelijöiden neuvontaa ja koulutusta. Viljelijät voivat tilata EU:n maaseuturahastosta rahoitettavaa neuvontaa maatilansa kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi tai osaamisensa kehittämiseksi. Maatiloista 46 prosenttia on hyödyntänyt neuvontaa nykyisellä rahoituskaudella.

Koulutushankkeet edistävät myös viljelijöiden liiketaloudellista osaamista. Nykyisellä rahoituskaudella koulutushankkeisiin on osallistunut noin 47 000 henkilöä, joista 53 prosenttia on viljelijöitä tai maataloustuotteita jalostavia tai myyviä pk-yrittäjiä. Koulutushankkeet parantavat viljelijöiden ja muiden yrittäjien osaamista esimerkiksi yrityksen johtamisesta, markkinoinnista, ympäristönhoidosta, luonnonmukaisesta tuotannosta ja energiatehokkuudesta.

Investoinnit luovat työpaikkoja ja vaikuttavat positiivisesti aluetalouteen

Maaseudun ja maatalouden tuet vaikuttavat merkittävästi maakuntien ja kuntien talouteen. Vaikutukset eivät rajoitu vain rahoitusta saaneeseen yritykseen, sillä kehittyvät yritykset hankintaketjuineen luovat työpaikkoja ja tuovat verotuloja alueelle. Maaseudun kehittämisrahoitus on usein tekijä, joka mahdollistaa yrityksen investoinnin tai nopeuttaa sitä.

Viime vuonna sekä maatilojen että muiden maaseudun yritysten investointeihin maksettiin rahoitusta yhteensä noin 148 miljoonaa euroa, josta noin 71 % oli maatalouden investointeja ja 29 % muiden maaseudun yritysten investointeja.

Hankkeet kehittävät maaseudun palveluja

Maaseudun kehittämishankkeissa on rakennettu esimerkiksi laajakaistayhteyksiä, lähiliikuntapaikkoja, luontoreitistöjä sekä muita investointeja, jotka parantavat alueen vetovoimaa ja asumisviihtyvyyttä. Palveluista hyötyvät paikallisten asukkaiden lisäksi mökkeilijät, matkailijat ja maaseutukunnissa etätöitä tekevät ihmiset. Paikalliset Leader-yhdistykset suuntaavat rahoitusta niihin kohteisiin, jotka ovat alueen kehittämisen kannalta tärkeitä. Euromääräisesti pienelläkin tuella voi olla suuri alueellinen vaikutus.

Rahoituspäätökset tehdään alueilla

Maatalouden ja maaseudun tuet haetaan Ruokaviraston asiointipalvelujen kautta. Päätökset rahoituksesta tehdään pääasiassa kunnissa ja ELY-keskuksissa. Ruokavirasto maksaa tuet kuntien ja ELY-keskusten päätösten perusteella. Kyläkauppatuen ja markkinatuet, kuten koulumaito- ja hedelmätuet, myöntää Ruokavirasto.

Rahoitusta saivat viime vuonna muun muassa viljelijät, yhdistykset, yritykset, kunnat, järjestöt, kauppa ja teollisuus, neuvontaorganisaatiot sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot. Tuensaajia vuonna 2021 oli yhteensä 56 418. Tuensaajista noin 88 prosenttia on maatiloja.

Eniten maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen. Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.

Rahoituksen saamiseen liittyy ehtoja, jotka hakijoiden pitää täyttää. Tukien valvonnalla varmistetaan, että tuensaajat noudattavat ehtoja.

Tiedot vuonna 2021 maksetuista tuista

EU-tukitietojen verkkopalvelu (ruokavirasto.fi) (ei sisällä tietoja kokonaan kansallisesti rahoitetuista tuista)

Tiedonluovutuspyynnöt

Ohjeet tiedonluovutuspyynnön tekemiseen (ruokavirasto.fi)

Yhteydenotot ja lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä (tukipolitiikka ja tukien vaikuttavuus)

Neuvotteleva virkamies Martti Patjas, 029 516 2474 (viljelijätuet)
Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola, 029 516 2264 (hankerahoitus)
Johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski, 029 516 2470 (yritysrahoitus)
Neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, 040 733 6219 (markkinatuet)

etunimi.sukunimi@gov.fi

Lisätietoa Ruokavirastosta

Viestintäasiantuntija Riika Isola, 040 714 5768
Viestintäasiantuntija Pia-Maria Jokipii, 040 167 9112

etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Suomalainen maatila -infografiikka (ruokavirasto.fi)
Blogiteksti: 56 418 syytä maksaa tuet oikein ja ajallaan (ruokavirasto.fi)

Maaseuturahaston valtakunnallisten maaseutuhankkeiden ideahaku on avautunut. Teemoina haussa ovat tuottajayhteistyö ja -organisaatioiden perustaminen sekä kestävän matkailun verkostoyhteistyö.

Valittavien hankkeiden avulla edistetään maatilojen kannattavuuden ja markkina-aseman paranemista osana ruokajärjestelmää. Lisäksi luodaan matkailun kehittäjille työkaluja, joilla vastataan maaseudun matkailumarkkinoiden muutokseen ja koronapandemian luomaan uudenlaiseen kysyntään.

Haku toteutetaan kaksivaiheisena. Ideahaussa voi esittää maaseudun kehittämiseen liittyviä ja valtakunnalliseen hankerahoitukseen soveltuvia ideoita 14.4.2022 saakka. Ideahakuvaiheesta jatkovalmisteluun valituista ideoista laaditaan varsinainen hankesuunnitelma ja hankehakemus.

Valtakunnallisten hankkeiden ideahaku kohdennetaan tällä hakukierroksella kahteen hakuteemaan:

Teema 1: Tuottajayhteistyö ja -organisaatioiden perustaminen alkutuotannon kannattavuuden edistäjinä

Hakuun voi esittää ideoita, joilla haetaan ratkaisuja alkutuotannon kannattavuuden parantamiseen ja vahvistetaan viljelijöiden yhteistyömuotoja ja -käytäntöjä. Hankkeiden tavoitteena voi olla mm. tukea tuottajaorganisaatioiden syntymistä ja vahvistaa tuottajayhteistyötä ja tuottajien asemaa markkinoilla.

Esimerkkejä hankkeissa toteutettavista toimenpiteistä:

• Tuotantokustannusten alentamiseen ja resurssitehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimet
• Markkinalähtöisen kaupan edistäminen, tavoitteena saada lisäarvoa tuotteille ja parantaa arvoketjun kannattavuutta
• Digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen
• Osaamisen kehittäminen, tiedon kokoaminen ja välittäminen valtakunnallisesti

Teema 2: Kestävän matkailun verkostoyhteistyö

Ideahaussa haetaan monipuolisesti yhteistyötä ja osaamista lisääviä ja kehittäviä valtakunnallisia hankkeita. Hankkeiden tulee edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää matkailua.

Esimerkkejä hankkeissa toteutettavista toimenpiteistä:

• Alan yhteisten tarpeiden kokoaminen
• Lisätään yrittäjien osaamista digitaalisesta saavutettavuudesta
• Verkostoyhteistyön kehittäminen
• Työntekijöiden saatavuusongelmiin ja yritystoiminnan kannattavuuden haasteisiin vastaaminen
• Palveluiden laadun kehittäminen ja uudet palvelutuottajat maaseudulle
• Matkailupalveluiden ja markkinoinnin yhteinen, toimialojen välinen kehittäminen

Valtakunnallisten maaseutuhankkeiden ideahausta järjestetään infotilaisuus keskiviikkona 16.3.2022 klo 13–14. Mukaan ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet.

Lisätietoa sekä hakulomakkeen löydät täältä.

Lisätietoja:

Lisätietoja valtakunnallisten kehittämishankkeiden hausta antavat Hämeen ELY-keskuksessa:

Lassi Hurskainen, maaseudun kehittämisen asiantuntija
p. 0295 025 046, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Timo Kukkonen, kehittämispäällikkö
p. 0295 025 065, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Hakuohjeet:

Valtakunnallisten maaseutuhankkeiden teemallinen ideahaku