Agropilotti – Tee se itse -automaattiohjaus

Hankkeen yhteenveto

Agropilotti-hanke toteutettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoimana ajanjaksolla 1.2.2024–31.8.2025. Hankkeen lähtökohtana oli Etelä-Pohjanmaan maatalousyrittäjien tarve saada kustannustehokkaita ja käytännönläheisiä ratkaisuja traktorien ja työkoneiden automaattiohjauksen hyödyntämiseen. Tavoitteena oli kouluttaa viljelijöitä rakentamaan itse avoimeen lähdekoodiin perustuvia RTK- tukiasemia (RTK2GO) ja automaattiohjausjärjestelmiä (AgOpenGPS) ja samalla vahvistaa alueen osaamista uusissa teknologioissa.

Hanke toi konkreettisia tuloksia: rakennettiin RTK-tukiasemia, kehitettiin ohjainpään prototyyppejä sekä luotiin ohjeistus- ja koulutusmateriaaleja, joiden avulla osaamista voidaan jatkaa myös hankkeen jälkeen. Hankkeen työpajoihin osallistui 54 henkilöä, mikä ylitti asetetun tavoitteen yli kaksinkertaisesti. Lisäksi tuotettiin 17 erilaista julkaisua ja oppimateriaalia, kuten Moodle-kurssi, GitHub-koodit ja audiovisuaaliset sisällöt. Nämä ovat nähtävillä kokonaisuudessaan hankkeen sivuilta.

Hankkeen merkitys ulottuu yksittäisiä työpajoja laajemmalle: se avasi viljelijöille mahdollisuuden ottaa automaattiohjaus käyttöön omaehtoisesti ja osoitti, että avoimen lähdekoodin ratkaisuilla voidaan vahvistaa maatalouden digitalisaatiota ja resurssitehokkuutta. Saadun palautteen perusteella hanke koettiin erittäin ajankohtaiseksi, tarpeelliseksi ja käytännönläheiseksi.

Toteutus

Agropilotti-hankkeen toteutus suunniteltiin ja vietiin läpi neljän selkeän työpaketin avulla, joiden avulla pystyttiin varmistamaan sekä teknisen kehitystyön eteneminen että koulutuksellisten tavoitteiden toteutuminen.

Työpakettien sisältö oli toisiaan täydentävä: ensimmäinen keskittyi RTK-tukiaseman rakentamiseen ja siihen liittyvien materiaalien tuottamiseen, toinen työkonepään ohjausmekaniikan ja elektroniikan suunnitteluun ja toteuttamiseen, kolmas käytännön rakentamiseen ja testaamiseen työpajojen kautta sekä neljäs hankkeen hallintoon, viestintään ja raportointiin. Kokonaisuus muodosti loogisen polun, jonka kautta osallistujat saivat vaiheittain tietoa ja taitoa automaattiohjauksen käyttöönottoon.

Työpaketti 1 – RTK-tukiaseman rakentaminen
Hankkeen ensimmäisessä työpaketissa rakennettiin RTK-tukiasema, joka on välttämätön tarkkaan satelliittipaikannukseen perustuvan automaattiohjauksen kannalta. Toteutus aloitettiin komponenttien hankinnalla ja osien kokoamisella. Työpajat järjestettiin keväällä 2024 kolmella paikkakunnalla: Seinäjoella 9.4., Kauhavalla 10.4. ja Kauhajoella 11.4. Lisäksi järjestettiin teoriatyöpaja 23.5.2025. Työpajojen kautta viljelijät saivat käytännön osaamista tukiaseman kokoamisesta sekä sen käyttöönotosta. Rakennetussa tukiasemassa oli liitettynä myös lämpötila-anturi, mikä mahdollisti laajemman datankeruun. Työpaketin tuotoksina syntyivät Moodle-kurssi, joka tarjoaa ohjeet tukiaseman rakentamiseen, sekä GitHubiin julkaistut ohjelmakoodit (tukiaseman status ja peittokartta Etelä-Pohjanmaan alueelle). Näiden lisäksi hankkeesta tuotettiin audiovisuaalisia materiaaleja, kuten Instagram-julkaisu ELY-keskuksen kanavissa, ja verkkolehtiartikkeleita SeAMKin omassa julkaisukanavassa. Näin työpaketin tulokset eivät jääneet vain työpajoihin osallistuneiden hyödyksi, vaan ne avattiin laajemmin hyödynnettäväksi myös myöhemmin.

Työpaketti 2 – Työkonepään ohjausmekaniikan ja elektroniikan valinta
Toisessa työpaketissa suunniteltiin ja toteutettiin työkonepään ohjainratkaisu, joka mahdollistaa traktorin ohjauksen automaattisesti. Alkuperäisessä suunnitelmassa ohjaus toteutettiin hihnavedolla, mutta työpajojen aikana ratkaisu muutettiin teknisesti toimivammaksi ratkaisuksi, jossa ratin ulkokehää pyörittää rulla. Tämä päätös osoittautui onnistuneeksi, sillä se yksinkertaisti toteutusta ja vähensi mekaanisia riskejä. Työpajojen aikana koottiin kaikki tarvittavat komponentit: piirilevyt, sähköosat, valintakytkimet ja kotelot, joista osa valmistettiin 3D-tulostamalla. Komponentit koottiin ja testattiin, ja AgOpenGPS-ohjelmisto konfiguroitiin vastaamaan käytännön tarpeita. Työpaketissa laadittiin myös esimerkinomainen riskienarviointi ISO 12100 -standardin mukaisesti. Turvallisuus huomioitiin tarkasti: hankkeessa ei tavoiteltu virallista AgPL-luokitusta, mutta tuotettiin malli, jonka avulla osallistujat pystyvät itse arvioimaan ja minimoimaan automaattiohjaukseen liittyviä riskejä. Tämä oli tärkeä elementti, koska hankkeessa rakennettavat ratkaisut olivat avoimen lähdekoodin pohjalta toteutettuja DIY-laitteistoja, joiden käyttöönotto vaatii käyttäjältä ymmärrystä vastuista ja turvallisuusnäkökohdista.

Työpaketti 3 – Työkonepään ohjauslaitteiston rakentaminen
Kolmannessa työpaketissa siirryttiin varsinaiseen rakentamiseen ja käytännön testaukseen. Osat ja komponentit hankittiin ja koottiin, minkä jälkeen prototyyppejä testattiin isäntien traktoreissa. Työpajoja järjestettiin keväällä 2025 neljä: SeAMKin autolaboratoriossa 4.3., Sedu Ilmajoella 12.3., Vuoksilla 20.3. sekä loppuseminaari 19.8.2025. Työpajojen tarkoituksena oli tarjota konkreettinen mahdollisuus rakentaa laitteistoja yhdessä asiantuntijoiden kanssa sekä samalla jakaa osaamista osallistujien kesken. Työpajojen materiaali julkaistiin SeAMKin materiaalipankissa ja linkitettiin projektisivuille, jotta tieto on jatkossa avoimesti saatavilla.

Työpaketti 4 – Viestintä, raportointi ja hallinto
Viimeisessä työpaketissa keskityttiin hankkeen hallintaan, viestintään ja riskienhallintaan. Yhteistyö MTK Etelä-Pohjanmaan kanssa varmisti sen, että hankkeen viestintä tavoitti kohderyhmänsä. Ilmoittautumisjärjestelmä luotiin työpajoja varten, ja lisäksi hankkeelle tuotettiin oma juliste, joka jaettiin näkyvästi. Riskienhallintasuunnitelma päivitettiin hankkeen aikana, ja sen todettiin olleen hyödyllinen erityisesti toimituksiin ja aikatauluihin liittyvien riskien hallinnassa. Projektipäällikön sijaisuus järjestettiin keväällä 2025, mikä varmisti hankkeen jatkuvuuden myös poikkeustilanteissa.

Kokonaisuutena hanke eteni aikataulussa ja tavoitteiden mukaisesti. Vain koulutustuntien määrässä jäätiin hieman tavoitteesta (39 h toteutuma vs. 42 h tavoite), mutta tämä kompensoitui selvästi suuremmalla osallistujamäärällä, joka yli kaksinkertaisti alkuperäisen tavoitteen. Toteutus oli monipuolinen yhdistelmä teknistä kehitystyötä, koulutusta ja viestintää, ja se muodosti vahvan pohjan hankkeen tuloksille ja vaikutuksille.

Tulokset

Agropilotti-hankkeen tulokset voidaan tarkastella kolmessa pääluokassa: määrälliset indikaattorit, konkreettiset tuotokset ja laadulliset vaikutukset. Hankkeen tavoitteet asetettiin tarkasti jo alkuvaiheessa, ja niiden toteutumista seurattiin koko hankkeen ajan. Kokonaisuudessaan hanke saavutti lähes kaikki tavoitteensa ja ylitti useat niistä huomattavalla marginaalilla.

Määrälliset indikaattorit

Hankkeelle määritellyt seurantaindikaattorit kattoivat sekä osallistumisen, koulutuksen että julkaisutoiminnan.

Koulutustunnit: Tavoite oli 42 tuntia, toteutuma 39 tuntia. Kolmen tunnin puute johtui osittain käytännön työpajojen painottumisesta intensiivisiin rakentamisharjoituksiin, joissa oppimista tapahtui tiiviisti lyhyemmässä ajassa. Vaikka tuntimäärä jäi hieman alle tavoitteen, käytännön sisällön osuus oli erittäin vahva ja vaikutti positiivisesti oppimistuloksiin.

Osallistujat: Tavoitteeksi asetettiin 24 osallistujaa, mutta lopullinen toteutuma oli 54 osallistujaa. Tämä ylitys kertoo hankkeen kiinnostavuudesta ja onnistuneesta viestinnästä kohderyhmälle. Yli kaksinkertainen osallistujamäärä osoittaa, että hanke vastasi todelliseen tarpeeseen alueella. Osallistuneita yrityksiä/organisaatioita tunnistettiin 30 (uniikit Y-tunnukset). Henkilö- ja yritysmäärät eivät ole yhteneväiset osallistujamäärän kanssa, koska osalla osallistujista organisaatiotieto puuttui työpajan osallistumistiedoista. Yritysmäärä on koottu vain niistä toimijoista, joista on luotettava Y-tunnukseen perustuva tieto seurantatietoihin liitetyssä osallistujalistassa.

Julkaisut ja oppimateriaalit: Tavoitteeksi asetettiin 17 erilaista julkaisua, ja tavoite saavutettiin täsmälleen. Julkaisuihin kuului verkkolehtiartikkeleita, esitteitä, Moodle-kursseja, audiovisuaalisia materiaaleja sekä ohjelmakoodin julkaisu GitHubissa.

Näiden indikaattorien toteutuminen osoittaa, että hanke onnistui sekä koulutuksen että tiedon levittämisen näkökulmasta. Erityisesti osallistujamäärän ylitys antaa hankkeelle vahvan legitimiteetin rahoittajan suuntaan.

Konkreettiset tuotokset

RTK-tukiasema ja sen materiaalit
Hankkeen näkyvimpiä tuloksia oli toimivan RTK-tukiaseman rakentaminen. Tukiasema sisälsi lämpötila-anturin, joka laajensi sen käyttömahdollisuuksia. Tukiaseman kokoamiseen ja käyttöönottoon liittyvä ohjeistus tuotettiin Moodle-kurssille, mikä mahdollistaa osaamisen leviämisen myös hankkeen jälkeen. Lisäksi GitHubiin julkaistiin kaksi ohjelmistokomponenttia: tukiaseman statusseuranta ja Etelä-Pohjanmaan alueen peittokartta. Näin viljelijät voivat seurata reaaliaikaista toimivuutta ja arvioida signaalin kattavuutta omalla tilallaan.

Työkonepään ohjainratkaisut
Toinen merkittävä tulos oli työkonepään ohjausmekaniikan ja elektroniikan onnistunut toteuttaminen. Kehitystyön aikana luotiin ohjain, joka mahdollistaa ratin automaattisen kääntämisen rullaratkaisun avulla. Mekaaninen ratkaisu yhdistettiin elektroniikkaan, johon kuului mm. 3D-tulostettu kotelointi ja kasattu piirilevy. Ratkaisussa huomioitiin myös mahdollisuus hydrauliikkaventtiilien ohjaukseen, mikä laajentaa käyttökohteita eri konetyypeissä. Tämä prototyyppi tarjosi konkreettisen mallin viljelijöille, jotka haluavat rakentaa omia ohjauslaitteitaan.

Turvallisuuteen liittyvät tulokset
Hankkeessa laadittiin ISO 12100 -standardin mukainen riskienarviointitaulukko esimerkinomaisesti. Tämä dokumentti toimii mallina, jonka avulla viljelijät ja muut kehittäjät voivat itse arvioida rakentamiensa laitteistojen riskejä. Turvallisuus nousi hankkeen aikana tärkeäksi teemaksi, koska avoimen lähdekoodin DIY-ratkaisuihin ei voida suoraan soveltaa virallisia AgPL-luokituksia. Tästä syystä oli olennaista tarjota osallistujille työkaluja, joiden avulla he voivat itse tunnistaa ja hallita riskejä.

Työpajat ja niiden materiaalit
Työpajoissa rakennettiin ja testattiin konkreettisia prototyyppejä. Näihin työpajoihin liittyvät materiaalit julkaistiin SeAMKin materiaalipankissa ja linkitettiin hankkeen verkkosivuille. Tämä takaa sen, että myös ne, jotka eivät päässeet osallistumaan, voivat hyödyntää tuotettua osaamista. Työpajat sisälsivät käytännön rakentamista, komponenttien asentamista ja ohjelmiston konfigurointia, mikä teki niistä erittäin käytännönläheisiä ja arvokkaita oppimistilanteita.

Viestintä ja julkaisut
Hankkeesta syntyi monipuolinen joukko julkaisuja:

Verkkolehtiartikkelit: mm. “Avoimen palvelun RTK-tukiasemia Etelä-Pohjanmaalle” ja “FinnMETKO: metsäkoneiden teknologiaa automaation ja paikannuksen näkökulmasta”.

Audiovisuaaliset materiaalit: tarinankerronnallinen video julkaistiin ELY-keskuksen Instagram-tilillä.

Esitteet ja julisteet: hankkeelle laadittiin oma juliste, ja lisäksi materiaaleja esiteltiin messuilla.

Moodle-kurssit: julkaistiin kaksi kurssia, jotka käsittelivät RTK-tukiaseman rakentamista ja ohjainpään toteutusta.

GitHub-koodit: avoimesti jaetut ohjelmakoodit tukiaseman toiminnasta ja peittokartasta.

Yhteensä julkaisuja kertyi 17 kappaletta, ja ne kattavat laajasti erilaisia muotoja: tekstimuotoisia artikkeleita, oppimateriaaleja, koodeja ja audiovisuaalista sisältöä. Tämä monipuolisuus oli keskeinen tulos, koska se varmisti hankkeen näkyvyyden ja saavutettavuuden erilaisille kohderyhmille.

Laadulliset tulokset ja palaute

Hankkeesta kerätty palaute oli erittäin myönteistä. Osallistujat pitivät työpajoja käytännönläheisinä, ajankohtaisina ja tarpeellisina. Useissa palautteissa korostettiin, että hanke toi konkreettisia ratkaisuja arkeen ja lisäsi luottamusta automaattiohjauksen käyttöönottoon. Henkilöstön osaamista kiitettiin, ja toiminta arvioitiin järjestelmälliseksi ja ammattimaiseksi.

Palautteiden perusteella hankkeella nähtiin olevan merkittävä rooli täsmäviljelyn ja automaattiohjauksen edistämisessä. Erityisesti RTK-tarkkuuteen liittyvät ratkaisut nousivat esiin jatkokehitystarpeina, kuten uusien tukiasemien rakentaminen ja järjestelmän kattavuuden parantaminen. Palautteessa nousi esille myös uusia ideoita jatkokehitystä varten, kuten sääasemien rakentaminen, lämpöenergian mittaus ja ruiskun ohjauksen kehittäminen. Tämä osoittaa, että hanke ei vain tarjonnut valmiita ratkaisuja, vaan myös synnytti uutta innovaatiopotentiaalia kohderyhmän keskuudessa.

Yhteenveto tuloksista

Agropilotti-hankkeen tulokset ovat monitasoisia. Ne sisältävät konkreettisia teknisiä tuotoksia (RTK-tukiasema, ohjainpäät, ohjelmakoodit), oppimateriaaleja (Moodle, SeAMK Materiaalipankki), viestintäjulkaisuja (verkkolehdet, videot) sekä laadullisia vaikutuksia (osaamisen kasvu, positiivinen palaute, innovaatiot). Vaikka koulutustuntien määrä jäi hieman tavoitteesta, tämä oli vähäinen poikkeama verrattuna siihen, että osallistujamäärä ylitti tavoitteen yli kaksinkertaisesti ja julkaisut toteutuivat täysin. Näin ollen hankkeen tulokset voidaan arvioida erittäin onnistuneiksi ja laajasti vaikuttaviksi.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Agropilotti-hankkeen vaikutukset voidaan nähdä usealla tasolla: yksittäisten osallistujien osaamisen kasvuna, alueellisena maatalouden digitalisaation vahvistumisena sekä valtakunnallisena esimerkkinä avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä maatalousautomaation kehittämisessä.

Vaikutukset osallistujatasolla

Osallistujien palaute osoitti selkeästi, että hanke vastasi todelliseen tarpeeseen. Viljelijät kokivat työpajat käytännönläheisinä, ajankohtaisina ja konkreettisia hyötyjä tuottavina. Useissa palautteissa kiitettiin mahdollisuutta rakentaa laitteistoja itse, oppia niiden toiminnasta ja ymmärtää automaattiohjauksen käytön periaatteet. Tämä vahvisti osallistujien luottamusta siihen, että he voivat ottaa käyttöön uusia teknologioita ilman raskaita ja kalliita kaupallisia investointeja.

Yksittäisten viljelijöiden näkökulmasta hanke vähensi kynnystä digitalisaation hyödyntämiseen. Osallistujat pääsivät kokeilemaan ja rakentamaan ratkaisuja omilla käsillään, mikä loi aivan toisenlaisen ymmärryksen verrattuna pelkkään teoriakoulutukseen. Tämän myötä osaaminen jäi pysyvästi kohderyhmään ja antaa edellytykset jatkaa teknologian käyttöä myös hankkeen jälkeen.

Vaikutukset alueellisesti

Etelä-Pohjanmaan alueella hanke toi uudenlaista yhteistyötä ja osaamispohjaa maatalousyrittäjille. Rakennetut RTK-tukiasemat muodostavat perustan avoimelle paikannusjärjestelmälle, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa laajemmin. Tämä vahvistaa alueen kilpailukykyä, sillä tarkka paikannus on edellytys monille täsmäviljelyn toimenpiteille.

Alueellinen vaikutus näkyy myös siinä, että hankkeessa tuotetut materiaalit ja oppaat jäävät pysyvästi saataville SeAMKin Materiaalipankkiin ja Moodleen. Näin alueen viljelijät ja koulutusorganisaatiot voivat hyödyntää niitä pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi SeAMKin ja Sedun rooli vahvistui teknologisen koulutuksen tarjoajina, mikä parantaa alueen osaamisverkostoa ja luo edellytyksiä jatkokehitykselle.

Vaikutukset valtakunnallisesti

Vaikka hanke kohdistui Etelä-Pohjanmaan viljelijöihin, sen vaikutukset ovat valtakunnallisia. Avoimeen lähdekoodiin perustuvat ratkaisut tarjoavat mallin muillekin alueille ja oppilaitoksille siitä, kuinka maatalousautomaatiota voidaan edistää kustannustehokkaasti. GitHubiin julkaistut ohjelmakoodit ja Moodle-kurssit ovat avoimesti hyödynnettävissä myös Etelä-Pohjanmaan ulkopuolella.

Hankkeesta saadut kokemukset voivat toimia esimerkkinä kansalliselle keskustelulle siitä, kuinka maatalouden digitalisaatiota voidaan edistää julkisten hankkeiden avulla. Agropilotin toimintamalli – käytännön työpajat, avoimet materiaalit ja osallistujien aktiivinen rooli rakentamisessa – tarjoaa uuden lähestymistavan, joka eroaa perinteisistä ylhäältä johdetuista koulutuksista.

Vaikutukset koulutus- ja tutkimustoimintaan

Hanke lisäsi SeAMKin ja Sedun osaamista digitalisaatioon ja automaatiojärjestelmiin liittyen. Projektin aikana syntyneet prototyypit ja oppimateriaalit jäävät osaksi oppilaitosten koulutustarjontaa. Tämä luo pitkäkestoista vaikutusta myös opiskelijoihin, jotka voivat hyödyntää hankkeessa tuotettuja ratkaisuja osana opintojaan.

Riskienhallinnan näkökulma

Hankkeen riskienhallintasuunnitelma osoittautui hyödylliseksi. Aikakriittiset komponenttitilaukset saatiin hoidettua onnistuneesti, ja riskit toimitusten viivästymisestä pysyivät hallinnassa. Hankkeessa oli varattu pelivaraa aikatauluihin, mikä osoittautui toimivaksi ratkaisuksi. Yksi tunnistettu riski oli osallistujien kiinnostuksen mahdollinen puute, mutta todellisuudessa kiinnostus ylitti odotukset. Tämä vahvisti käsitystä siitä, että aihepiiri oli erittäin ajankohtainen ja relevantti kohderyhmälle.

Laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset

Agropilotti-hanke tukee suoraan ilmastotavoitteita ja maatalouden resurssitehokkuutta. Automaattiohjaus vähentää turhaa ajamista pellolla, mikä pienentää polttoaineenkulutusta ja päästöjä. Samalla se parantaa työn tarkkuutta ja tehokkuutta. Näin hankkeella on myös ympäristöllinen vaikutus, joka ulottuu yksittäisten tilojen taloudellisia hyötyjä pidemmälle.

Hankkeen viestintätoimet lisäsivät tietoisuutta digitalisaation mahdollisuuksista maataloudessa. Verkkolehtiartikkelit, videot ja sosiaalisen median julkaisut toivat aiheen esille myös niille, jotka eivät osallistuneet työpajoihin. Tämä levitti viestiä laajemmalle yleisölle ja vahvisti maatalouden teknologista imagoa.

Yhteenveto vaikutuksista ja jatkosuunnitelmista

Agropilotti-hanke osoitti, että avoimeen lähdekoodiin perustuvat DIY-ratkaisut voivat olla tehokas tapa edistää maatalouden digitalisaatiota ja automaatiota. Vaikutukset näkyvät yksittäisten viljelijöiden osaamisen kasvuna, alueellisen kilpailukyvyn vahvistumisena ja kansallisena esimerkkinä uudenlaisesta toimintamallista. Hankkeen perintönä jäävät konkreettiset prototyypit, oppimateriaalit ja avoimet ohjelmakoodit, joita voidaan hyödyntää pitkälle tulevaisuuteen.