Alastalon vintin lattian kunnostus ja tilan sähköistäminen yleishyödylliseen käyttöön

Hankkeen yhteenveto

Hanke 254040, Alastalon navetan vintin lattian kunnostus ja tilan sähköistäminen yleishyödylliseen käyttöön
Navetan vintin lattia kunnostettiin ja sähköistettiin vuosina 2023–2025 Alastalon Kulttuuri- ja Monitaidetila ry:n toteuttamana. Vintin lattiarakenne oli alkuperäinen ja tyypillinen 1950-luvulla rakennetuille navetoille, samoin valaistus oli minimaalinen. Hankkeen tavoitteena oli parantaa vinttitilan turvallisuutta ja käytettävyyttä yleishyödyllisiä tapahtumia varten.
Toteutuksessa saneerattiin ensinnäkin lattiarakenteet. Työhön sisältyi kantavien rakenteiden lisätuenta, lahonneiden välipohjaosien korjaus ja uusiminen sekä uuden lattiapinnan asentaminen ja pintakäsittely. Lisäksi tila sähköistettiin kokonaisuudessaan: vintille vedettiin sähköt pääkeskukselta, asennettiin ryhmäkeskus, valaistus sekä pistorasioita.
Hankkeen tuloksena syntyi tasainen, turvallinen ja hyvin valaistu tapahtumatila, joka soveltuu monipuoliseen kulttuuri- ja yleisötapahtumakäyttöön. Hanke mahdollistaa tilan pitkäjänteisen hyödyntämisen ja lisää alueen yhteisöllisyyttä, elinvoimaa sekä kulttuurisia osallistumismahdollisuuksia.
Toteutuksen aikana tehtiin myös joitakin alkuperäisestä suunnitelmasta poikenneita parannuksia. Näihin kuuluivat välipohjan lisätuennat sekä suunniteltua suurempi määrä pistorasioita ja kohdevalaistusta. Nämä toteutettiin yhdistyksen omalla rahoituksella. Hanke luo hyvän pohjan tilan jatkokehitykselle, kuten valaistuksen parantamiselle ja saniteettitilojen rakentamiselle.

Toteutus

HANKKEEN LÄHTÖTILANNE

Hankkeessa toteutettiin Alastalon kartanon navetan vintin lattian saneeraus ja tilan sähköistäminen. Hankkeen toteuttajana Alastalon Kulttuuri- ja Monitaidetila ry

Koska navetan vintin lattiarakenne oli alkuperäinen ja tyypillinen 1950-luvulla rakennetuille navetoille eikä sellaisenaan vastannut tapahtumakäytön turvallisuus- ja kuormitusvaatimuksia, kunnostimme ja sähköistimme tilan niin, että se palvelisi mahdollisimman hyvin yleishyödyllisiä tapahtumia.

Ongelmia aiheuttivat muun muassa parven lattialankutuksen suuret raot, lattiarakenteen lahonneet kohdat (esimerkiksi aiemmin purettujen ilmakanavien läpivientien kohdalla) sekä alapohjan tuennan liian pitkät jännevälit. Lisäksi tilan valaistus oli pitkälti jatkojohtojen varassa ja jouduttiin järjestämään erikseen kunkin tapahtuman tarpeiden mukaan. Näistä syistä hankkeessa toteutettiin seuraavat toimenpiteet:

HANKKEESEEN SISÄLTYNEET TOIMENPITEET

1. NAVETAN VINTIN LATTIAN LAHOKORJAUKSET JA VÄLIPOHJAN TUENNAT

Navetan vintin välipohjan toimenpiteet (ostopalvelu: Rakennustyö Nevalainen Tmi)

1.1 Välipohjan lahovaurioiden korjaus
Hanke aloitettiin vuoden 2023 elokuun alussa navetan vintin välipohjan lahovaurioiden korjauksella. Lahovaurioiden kohdilta poistettiin lattialankut, pilaantuneet eristeet ja alakerran (navetan) katon roikkuvat kattopaneelit, korvattiin välipohjan lahonneet rakenteet ilmanvaihtohormin reiän sekä heinänpudotusaukon alueelta (materiaalina lankku 48 mm x 198 mm) Lopuksi asennettiin kunnossa olevat lattialankut takaisin sekä korvattiin lahonneet lattialankut vastaavilla.

1.2 Välipohjan alapuolisen tuennan vahvistaminen navetan katossa
Välipohjan alapuolista tuentaa navetan katossa vahvistettiin. Tuettiin navetan katossa jo olemassa olevaa teräspalkkia kahdella uudella puupilarilla (115 x 115 mm). Lisättiin kaksi kertopuupalkkia (51 mm x 300 x 8000) navetan kattoon ja näitä tukemaan kaksi puupilaria (115 x 115 mm).

1.3 Sikalan alue (ei sisältynyt hankesuunnitelmaan)
Entisen sikalan alueella lisättiin välipohjan tuentaa kahdella puupilarilla. Tämä toimenpide ei ollut mukana hankesuunnitelmassa eivätkä talkootunnit näy vastikkeettoman työn listoissa. Toimenpide katsottiin kuitenkin tarpeelliseksi parven käyttöturvallisuuden lisäämiseksi.

2. PARVEN LATTIAPINNAN KUNNOSTAMISEEN LIITYVÄT TOIMENPITEET

2.1 Navetan vintin lattian kattaminen (talkootyö)

Työ aloitettiin vuoden 2024 syksyllä.

Navetan vintti katettiin n. 300 m2 alueelta. Katteena käytettiin OSB4-levyä, 18 x 1200 x 2700 TG4 ympäripontattu.

Parven lankkulattiaa jyrsittiin sekä kiilattiin levyjen asennusta varten sitä mukaa kuin levyjen asennus eteni. Levyasennuksen linjaus varmistettiin lasermittauksella. Mitoitettiin levyille optimaaliset asennuspaikat pilarilinjojen mukaisesti niin, että levyt saatiin asennettua mahdollisimman taloudellisesti ilman hukkapaloja.

2.2 OSB-levyjen pintakäsittely (talkootyö)

Helo 90-lakka, liuotinohenteinen

2.2.1 Työvaihe aloitettiin tekemällä tarvittavat pohjatyöt, mm. pinnan kevyt hionta ja puhdistus. Ensimmäinen lakkauskerta vedettiin värittömällä lakalla mohairlastojen avulla.

2.2.2 Tämän jälkeen alueen rakenteet (mm. pilarit ja hirsirakenteet) suojattiin lakalta seuraavan vaiheen telalevitystä varten sekä tehtiin koko lattian kevyt välihionta ja puhdistus. Toinen lakkauskerta tehtiin sävytetyllä lakalla mohairtelojen kanssa.

2.2.3 Edellisen käsittelyn jälkeen lattia jälleen hiottiin ja puhdistettiin sekä viimeisteltiin kolmannella lakkauksella (väritön lakka) mohairlastojen avulla. Tämä kolmas välihionta, puhdistus ja lakkauskerta sekä siihen liittyvä talkootyö eivät sisältyneet hankkeen kustannuksiin eivätkä tunnit näy vastikkeettoman työn listoissa.

3. NAVETAN VINTIN SÄHKÖISTYS

3.1. Kaapeliojan kaivuu (ostopalvelu: IIÄR työ Ilkka Rajala, Sappee)
Oja sähkökaapelille kaivettiin 28.11.2024.

Ensin varmistettiin käsin kaivamalla sähköpääkeskuksen olemassa olevat lähdöt (talkootyö). Kaivurikuski kaivoi kaapeliojan kiinteistön sähköpääkeskukselta navetan pohjoisseinustalle, n. 25 m pihakoivun juuria väistäen. Apumiehet asensivat sähkökaapelin kaivantoon ja asensivat kaapelille suojaputken pihatien alitukseen (talkootyö). Kaivinkoneen kuski täytti kaivannon puoleenväliin ja apumiehet asensivat varoitusnauhan ennen kaivannon sulkemista.

3.2. Navetan vintin sähköistys

2025 maaliskuussa saatiin sähkösuunnittelijalta (Tmi Juha Happonen) tarkennetut suunnitelmat ja opastusta talkootyönä tehtäviin asennuksiin. Erittelyn mukaiset sähkötarvikkeet toimitettiin työmaalle suunnittelijan tilauksesta.

Sähkökaapeleiden veto navetan vintille aloitettiin heinäkuussa 2025 . Syöttökaapeli nostettiin ulkoseinää pitkin parvelle ja tuotiin ryhmäkeskukselle.

Ryhmäkeskus sijoitettiin suunnitelman mukaisesti parven sisäänkäynnin vasemmanpuoleiselle seinustalle.
Vintille saatiin käyttöön kaksi pyörillä liikkuvaa rakennustelinettä, joiden avulla osa kattoparruissa kulkevista kaapeleista sekä pisto- ja jakorasioista asennettiin tässä vaiheessa. Samoin kaapeleiden ja pisto- ja jakorasioiden asennusta ulkoseinille aloitettiin.

Ryhmäkeskukselle ja valaistuskytkimille rakennettiin puinen, taiteovinen suojakaappi. Se rakennettiin vanhasta tilalta löytyneestä materiaalista, käyttäen esim. miljööseen sulautuvaa antiikkista puutavaraa ja vanhoista ovista purettuja saranoita. Suojakaapille laadittiin lay-out, jonka mukaisesti siihen asennettiin ryhmäkeskuksen lisäksi voimavirtapistoke, kytkimet, tarvittavat jakorasiat sekä varaus dmx-ohjattavalle himmentimelle (neljä pistorasiaa). Osa valopisteistä, esim. kattovalaisimet sekä jotkin pistorasiat, on toteutettu himmennettäviksi. Myös suojakaapin sisäinen johdotus ja lähtevien kaapeleiden reitit suunniteltiin ja asennettiin samalla.

Seuraavissa talkoissa jatkettiin kattoparruissa kulkevien kaapeleiden asennusta sekä parruihin ja ylös pylväisiin kiinnitettiin jako- ja pistorasiat. Jatkettiin jako- ja pistorasioiden asennusta parven seinustoille ja kohdevaloille ja näille asennettiin kaapelit. Kohdevalojen rungot kiinnitettiin paikoilleen. Osa kohdevaloista kytkettiin kiinteästi jakorasioihin, osa jätettiin yhdistettäviksi pistorasioihin.

Ryhmäkeskuksen kaapelit kytkettiin ja tehtiin merkinnät lähtöihin. Lopuksi syöttökaapeli kytkettiin kiinteistön sähköpääkeskukseen. Suoritettiin asennuksen käyttöönottotarkastus ja mittaukset. Tämän jälkeen asennus todettiin toimintakuntoiseksi.

Parvi siivottiin sähkötöiden jälkeen, osittain jo töiden loppuvaiheessa.

Kaikki sähkökytkennät, mittaukset sekä käyttöönottotarkastuksen suoritti sähköasentaja (Sähkökarppi/Joel Karppi). Talkootyöksi jäi kaapeleiden, jakorasioiden, pistorasioiden ja kohdevalaisimien runkojen asennukset sekä suojakaapin rakentaminen.

Hanke saatiin päätökseen vuoden 2025 joulukuun ensimmäisellä viikolla.


HANKKEEN TOTEUTUS SUUNNITELTUUN NÄHDEN

Hanke toteutui pääosin hankesuunnitelman mukaisesti, mutta sen toteutuksen aikana tehtiin joitakin perusteltuja muutoksia.

Ensinnäkin hankkeen toteutusaikaa pidennettiin tuensaajan hakemuksesta vuodella 31.12.2025 saakka, koska töiden aloitus viivästyi hankepäätöksen viivästymisen vuoksi. Samassa yhteydessä parven lattian pintakäsittelyä muutettiin alkuperäisestä suunnitelmasta: lakkauskertojen määrää lisättiin kahdesta kolmeen ja lakkamateriaali vaihdettiin vesiohenteisesta liuotinohenteiseksi. Muutoksilla parannettiin lattiapinnan kulutuskestävyyttä, ja ne hyväksyttiin perusteltuina.

Sähkötöiden osalta hankesuunnitelmaa täydennettiin lisäämällä pistorasioiden, jakorasioiden ja kohdevalaisinten määrää. Näin valaistuksesta saatiin aiempaa joustavammin muunneltava eri tapahtumien tarpeisiin. Muutoksista käytiin keskustelu paikallisen Linnaseutu Leaderin kanssa, ja niiden todettiin olevan hankkeen alkuperäisen tavoitteen mukaisia.

Lisäksi hankkeen aikana todettiin tarpeelliseksi vahvistaa välipohjaa alkuperäistä suunnitelmaa enemmän. Tämän vuoksi navettarakennuksen sikalaosuuden kattoon lisättiin kaksi puupilaria tukemaan olemassa olevaa teräskiskoa.

Kaikki edellä mainituista muutoksista aiheutuneet lisäkustannukset jäivät hakijan vastuulle.

Hankkeen toteutuksen aikana havaittiin joitakin haasteita ja riskejä, joihin kuitenkin pystyttiin reagoimaan hallitusti.

Haasteena oli hankkeen aikataulun viivästyminen, joka johtui hankepäätöksen viivästymisestä ja siten töiden aloituksen siirtymisestä. Tähän reagoitiin hakemalla toteutusajan pidennystä, mikä mahdollisti hankkeen toteuttamisen suunnitellulla laadulla ilman kiireestä aiheutuvia kompromisseja.

Rakenteiden osalta työn edetessä havaittiin ennakoitua enemmän korjaustarpeita, kuten välipohjan lisätuentatarve. Tämä lisäsi työn laajuutta, mutta tilanteeseen reagoitiin tekemällä tarvittavat vahvistukset, jotta rakenteiden turvallisuus ja kestävyys voitiin varmistaa pitkällä aikavälillä.

Sähkötöiden yhteydessä nousi esiin tarve suunniteltua monipuolisemmalle ja muunneltavammalle valaistukselle. Tämä ratkaistiin lisäämällä pistorasioita, jakorasioita ja kohdevalaisimia. Muutos paransi tilan käytettävyyttä merkittävästi, vaikka lisäsi jonkin verran kustannuksia.

Hankkeessa onnistuttiin erityisesti siinä, että tilan käytettävyys, turvallisuus ja muunneltavuus paranivat selvästi alkuperäiseen lähtötilanteeseen nähden. Muutokset pysyivät hankkeen tavoitteiden mukaisina, eikä alkuperäinen käyttötarkoitus muuttunut.

Varsinaisia epäonnistumisia ei hankkeessa ollut, mutta ennakoimattomat lisätyöt ja aikataulun venyminen osoittivat, että vastaavanlaisissa korjaushankkeissa rakenteiden kuntoon ja työvaiheiden aikataulutukseen on syytä varata riittävästi pelivaraa jo suunnitteluvaiheessa. Näistä opittiin, että erityisesti vanhojen rakenteiden kuntoa koskeviin arvioihin liittyy epävarmuutta, johon tulee varautua sekä ajallisesti että taloudellisesti. Lisäksi sähkösuunnittelijan vaihdos hankkeen aikana aiheutti omat haasteensa ja lisäsi kustannuksia. Ulkomaan komennuksen vuoksi jouduimme etsimään uuden yhteistyötahon.

Tulokset

Hankkeessa saavutettiin sille asetetut tavoitteet hyvin, ja sen myötä tilan käytettävyys, turvallisuus ja toiminnallisuus paranivat merkittävästi.

Keskeisenä tuloksena parven lattiarakenne kunnostettiin kauttaaltaan: vaurioituneet kohdat korjattiin, rakenteita vahvistettiin, asennettiin uusi lattiapinta ja pintakäsittely toteutettiin kulutusta paremmin kestävällä tavalla. Lisäksi välipohjan tuentaa parannettiin lisätuilla, mikä lisäsi rakenteiden turvallisuutta ja pitkäikäisyyttä.

Sähkötöiden osalta tilaan toteutettiin aiempaa kattavampi ja joustavampi sähkö- ja valaistusratkaisu. Pistorasioiden, jakorasioiden ja kohdevalaisinten lisääminen mahdollistaa valaistuksen helpon muunneltavuuden erilaisiin tapahtumiin ilman tilapäisiä ja työläitä ratkaisuja, kuten jatkojohtojen laajamittaista käyttöä.


Hankkeen toteutuksen perusteella keskeisiksi käytännön suosituksiksi voidaan nostaa seuraavat:

- Varaa riittävästi aikaa ja joustoa aikatauluun. Erityisesti vanhojen rakenteiden kunnostuksessa yllätyksiä tulee lähes aina, joten toteutusaikaan on hyvä jättää joustoa.

- Huomioi rakenteiden todellinen kunto jo suunnitteluvaiheessa – mutta varaudu lisätöihin. Kaikkia vaurioita ei pystytä havaitsemaan etukäteen, joten sekä budjettiin että toteutukseen kannattaa sisällyttää varaus muutoksille.

- Panosta rakenteelliseen turvallisuuteen. Esimerkiksi tuentojen vahvistaminen kannattaa tehdä mieluummin hieman ylimitoitetusti kuin minimivaatimusten mukaan, jotta pitkäaikainen kestävyys varmistuu.

- Suunnittele tekniset ratkaisut käyttäjälähtöisesti. Sähkö- ja valaistusratkaisuissa muunneltavuus ja käytön helppous ovat keskeisiä tekijöitä, jotka lisäävät tilan käytettävyyttä merkittävästi.

- Toteuta kestäviä pintaratkaisuja. Esimerkiksi lattian pintakäsittelyssä kannattaa valita kulutusta hyvin kestävä vaihtoehto, vaikka se lisäisi hieman kustannuksia.

- Pidä yhteys rahoittajaan muutostilanteissa. Avoin ja ajoissa tapahtuva kommunikointi helpottaa muutosten hyväksyntää ja varmistaa, että hanke etenee sääntöjen mukaisesti.

- Dokumentoi toteutus. Valokuvat ja kirjaukset työvaiheista helpottavat raportointia ja toimivat hyödyllisenä aineistona tulevia hankkeita varten.

- Hyödynnä hankkeen opit jatkossa. Toteutuksen aikana kertyneet kokemukset kannattaa kirjata ylös ja huomioida tulevissa kunnostus- ja investointihankkeissa.

Näiden suositusten avulla vastaavanlaisia hankkeita voidaan toteuttaa sujuvammin, kustannustehokkaammin ja lopputulokseltaan kestävämmällä tavalla.


Hankkeen myötä tila muuttui selkeästi aiempaa monikäyttöisemmäksi ja turvallisemmaksi. Myös tilan yleisilme ja käyttömukavuus paranivat. Tilan rakenteet ja tekniset ratkaisut vastaavat paremmin nykyisiä käyttötarpeita, ja tilan käyttö on sekä helpompaa että ennakoitavampaa. Tila soveltuu jatkossa entistä paremmin yleishyödyllisten tapahtumien järjestämiseen. Näin hanke vahvistaa paikallista yhteisöllisyyttä tarjoamalla matalan kynnyksen kohtaamispaikan, lisää alueen kulttuuritarjontaa ja luo uusia osallistumismahdollisuuksia.


VALOKUVAT
Valokuvat hankkeen toteutuksesta on liitetty maksuhakemuksiin. Ensimmäisessä maksuhakemuksessa (lähetetty 6.2.2025) on dokumentoitu lattian lahokorjaukset ja välipohjan tuennat, vintin lattian levytys ja pintakäsittely sekä kaapeliojan kaivuu tilan sähköpääkeskukselta navetan pohjoisseinustalle.
Viimeisessä maksuhakemuksessa koskien aikaväliä 1.2.2025 - 31.12.2025 on dokumentoitu vintin sähköistyksen osuus.


HANKKEEN VIESTINTÄ

Hankkeesta on viestitty monikanavaisesti hankkeen eri vaiheissa.

Ensinnäkin navetan parven ovella on ollut koko hankkeen ajan esillä tiedotuskyltti, jossa kuvataan investointihankkeen sisältöä ja toteutusta.

Viestintää on toteutettu yhdistyksen omilla kotisivuilla (www.alastalonmailla.fi), joissa on kerrottu hankkeen etenemisestä. Lisäksi hankkeesta on tiedotettu Facebookissa (https://www.facebook.com/alastalonmailla), missä on julkaistu päivityksiä hankkeen vaiheista kuvien ja tekstien kera.

Hankkeesta on viestitty myös suoraan yleisölle paikan päällä. Alastalon kartanolla järjestettyjen tapahtumien yhteydessä kävijöille on kerrottu hankkeen etenemisestä sekä sen rahoituksesta (ELY-keskus ja Linnaseutu Leader). Samoin Alastalon tilamuseon opastetuilla kierroksilla on esitelty juuri sillä hetkellä navetan parvella käynnissä ollutta hanketoteutusta.

Viestinnässä on hyödynnetty sekä digitaalisia kanavia että kasvokkaista vuorovaikutusta, mikä on lisännyt hankkeen näkyvyyttä ja tavoittanut laajasti eri kohderyhmiä.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeella arvioidaan olevan merkittäviä myönteisiä pidemmän aikavälin vaikutuksia erityisesti tilan käytettävyyteen, turvallisuuteen ja toiminnan jatkuvuuteen.

Parannettujen rakenteiden ja vahvistetun välipohjan ansiosta tilan käyttö on turvallista myös tulevaisuudessa, mikä mahdollistaa toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen ilman merkittäviä lisäkorjaustarpeita. Kestävämmäksi toteutettu lattiarakenne sekä parannettu sähkö- ja valaistusjärjestelmä vähentävät ylläpitotarvetta ja helpottavat tilan käyttöä arjessa. Näin hankkeen vaikutukset näkyvät suoraan käyttökustannusten hallinnassa ja toiminnan sujuvuudessa.

Vaikuttavuus näkyy erityisesti siinä, että tila on hankkeen jälkeen monikäyttöisempi ja houkuttelevampi erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Valaistuksen muunneltavuus ja tilan parempi käytettävyys mahdollistavat aiempaa laajemman ja joustavamman käytön, mikä voi lisätä tilan käyttöastetta ja vahvistaa sen roolia paikallisena kokoontumis- ja tapahtumapaikkana.

Hankkeessa saavutettuja tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään jatkossa tilan käytössä ja ylläpidossa. Toteutuksessa saadut opit, kuten riittävä varautuminen vanhojen rakenteiden korjaustarpeisiin sekä käyttäjälähtöinen suunnittelu erityisesti teknisten ratkaisujen osalta, tukevat tulevia kehittämistoimenpiteitä. Lisäksi hankkeen ratkaisut toimivat hyvänä mallina vastaaville kunnostus- ja investointihankkeille.

Kokonaisuutena hankkeen voidaan arvioida parantaneen tilan toiminnallisia edellytyksiä pitkällä aikavälillä sekä luoneen kestävän pohjan sen monipuoliselle käytölle ja kehittämiselle myös hankkeen päättymisen jälkeen.


HANKKEEN JATKOSUUNNITELMISTA

Hankkeen päättymisen jälkeen aiomme jatkaa tilan käyttöä aktiivisesti sen alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisesti, ja kehitettyjä ratkaisuja hyödynnetään osana arjen toimintaa. Parannettu tila mahdollistaa aiempaa monipuolisemman tapahtumatoiminnan, ja tavoitteena on lisätä tilan käyttöastetta sekä laajentaa sen käyttäjäkuntaa.

Tilojen ylläpidosta huolehditaan säännöllisellä kunnossapidolla. Erityistä huomiota kiinnitetään rakenteiden kunnon seurantaan sekä sähkö- ja valaistusratkaisujen toimivuuteen, jotta hankkeessa saavutettu taso säilyy pitkällä aikavälillä. Parannettujen rakenteiden ja ratkaisujen ansiosta ylläpitotarve on kuitenkin aiempaa ennakoitavampaa ja hallittavampaa.

Toimintaa kehitetään jatkossa käyttäjälähtöisesti saatujen kokemusten pohjalta. Tilaa ja sen varustelua voidaan täydentää tarpeen mukaan pienimuotoisin jatkotoimenpitein, mikäli käytön aikana ilmenee uusia kehittämistarpeita.

Lisäksi hankkeessa saatuja kokemuksia ja hyväksi todettuja ratkaisuja hyödynnetään mahdollisissa tulevissa kunnostus- ja kehittämishankkeissa. Näin varmistetaan, että hankkeen vaikutukset jatkuvat myös pitkällä aikavälillä sekä käytännön toiminnassa että toiminnan suunnittelussa.


MITEN KOHDETTA YLLÄPIDETÄÄN JA KENEN TOIMESTA HANKKEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN. MITEN HANKKEESSA TUETTU HYÖDYTTÄÄ YHTEISKUNTAA HYÖDYNSAAJINEEN VARSINAISEN HANKEAJAN JÄLKEEN. KUINKA HYÖDYNSAAJAT PÄÄSEVÄT HYÖTYMÄÄN HANKKEESTA?

Hankkeen päättymisen jälkeen kohteen ylläpidosta vastaa tuensaaja. Ylläpito toteutetaan osana normaalia toimintaa, ja siihen sisältyy tilojen säännöllinen tarkkailu, rakenteiden kunnon seuranta sekä tarvittavat huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet. Erityistä huomiota kiinnitetään parven lattiarakenteen, välipohjan tuentojen sekä sähkö- ja valaistusjärjestelmien toimivuuteen jatkossakin, jotta hankkeessa saavutettu taso säilyy pitkäaikaisesti.

Hankkeessa toteutetut parannukset hyödyttävät yhteiskuntaa erityisesti paikallisella tasolla. Kunnostettu ja turvallinen tila mahdollistaa monipuolisen tapahtuma-, kokoontumis- ja harrastustoiminnan järjestämisen, mikä tukee yhteisöllisyyttä ja alueen elinvoimaa. Tilan parempi käytettävyys ja saavutettavuus lisäävät sen käyttöä eri kohderyhmien keskuudessa.

Hyödynsaajina ovat ensisijaisesti alueen asukkaat, matkailijat, yhdistykset ja muut toimijat, jotka voivat käyttää tilaa erilaisiin tilaisuuksiin. Parantunut valaistus ja muunneltavuus tekevät tilasta aiempaa helpommin hyödynnettävän eri käyttötarkoituksiin ilman erillisiä tilapäisratkaisuja. Turvallisemmat ja kestävämmät rakenteet puolestaan varmistavat, että tilaa voidaan käyttää luotettavasti myös tulevaisuudessa.

Hyödynsaajat pääsevät hyötymään hankkeesta konkreettisesti lisääntyneiden käyttömahdollisuuksien kautta: tilaa voidaan varata ja käyttää aiempaa laajemmin erilaisiin tapahtumiin, ja sen käyttö on sujuvampaa sekä järjestäjille että osallistujille. Näin hanke tukee pitkäjänteisesti paikallista toimintaa ja yhteisön tarpeita myös varsinaisen hankeajan jälkeen. Esimerkiksi kyläturvallisuushankkeen tiimoilta vinttiä harkittiin kyläläisten yhteiseksi kokoontumispaikaksi yllättävissä tilanteissa keskeisen sijaintinsa vuoksi.