Hanke
Kehittämishanke - 259106

Ammattilaisia Sydänsuomeen

Kehittämisyhtiö Witas Oy

14.09.2023 - 31.03.2026

Päättynyt

Julkinen hankekuvaus

Hankkeen taustalla on kasvava osaajapula, joka on kriittinen tekijä pohjoisen Keski-Suomen talouskasvulle ja kehitykselle. Työvoiman saatavuuden haastetta kannattaa tarkastella laajemmin Sydänsuomen alueen (Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas ja Viitasaari) ja luontevien työssäkäyntialueiden tasolla – työ voi löytyä yhdestä kunnasta, sopiva asunto toisesta ja työpaikka puolisolle kolmannesta. Hankkeen päätavoitteena on edistää osaavan työvoiman saamisen edellytyksiä tekemällä näkyväksi Sydänsuomen palveluja ja vahvuuksia työnantajia ja rekrytointiyrityksiä tukevan rekrytointiviestinnän näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on kehittää työnantajien rekrytointia tukevia toimintamalleja ja verkostoja sekä viestiä niistä aktiivisesti. Hanketta hallinnoi Kehittämisyhtiö Witas Sydänsuomessa-alueen seitsemän kunnan puolesta. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE on mukana yhteistyökumppanina. Keskeisenä kohderyhmänä ja hyödynsaajana ovat alueen työnantajat yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä alueen kunnat. Hankkeen tuloksena syntyy Sydänsuomessa-verkkoalustalle tiivis tietopaketti, jota työnantajat ja rekrytointifirmat voivat hyödyntää viestinnässään etsiessään työntekijöitä Suomessa ja kansainvälisesti. Lisäksi tuloksena syntyy rekrytointeja tukevan verkostomaisen alueviestinnän malli. Hankkeen tuloksena syntyy Ammattilaisia Sydänsuomeen – pysyvä ja kehittyvä toimintamalli, alueellinen työnantajafoorumi sekä pilottikokeilujen tulokset kokoava rekrytointimallin kuvaus. Tuloksena syntyy myös yhteistyömalli työnantajien, TE-palvelujen, rekrytointifirmojen ja oppilaitosten yhteistyöhön TE-uudistuksen tuomien muutosten kontekstissa. Pidemmällä aikavälillä hankkeen vaikutuksia ovat työvoiman saatavuuden ja koko alueen elinvoiman vahvistuminen. Hankkeen toteutusaika on 1.3.2024–28.2.2026. Toimenpiteet kohdistuvat Sydänsuomessa-alueen kuntiin ja alueen työnantajiin.

Yhteenveto hankkeesta

Hankkeen tavoitteena oli edistää osaavan työvoiman saatavuutta tekemällä Sydänsuomen palvelut ja vetovoimatekijät näkyviksi työnantajia tukevan rekrytointiviestinnän avulla. Hankkeessa koottiin Sydänsuomessa-sivustolle suomen- ja englanninkielinen tietopaketti asumisesta, palveluista, har...

Lisätiedot

Ohjelma/Rahasto

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Hankenumero

259106

Aloituspäivämäärä

14.09.2023

Loppumispäivämäärä

31.03.2026

Onko kyseessä Leader-hanke?

ei

Toimenpide

Kehittämishanke

Alatoimenpide

Selvitykset ja suunnitelmat

Toimenpiteen tyyppi

Tiedonvälityshankkeet

Toimenpiteen tarkenne

Selvitykset ja suunnitelmat

Hankeluonne

Paikallinen/Alueellinen

Kohdealue/Erityistavoite

SO0

Hankkeen yhteenveto

Hankkeen tavoitteena oli edistää osaavan työvoiman saatavuutta tekemällä Sydänsuomen palvelut ja vetovoimatekijät näkyviksi työnantajia tukevan rekrytointiviestinnän avulla. Hankkeessa koottiin Sydänsuomessa-sivustolle suomen- ja englanninkielinen tietopaketti asumisesta, palveluista, harrastuksista ja alueen vahvuuksista, ja materiaalia levitettiin työnantajille sähköpostitse ja markkinointikampanjalla. Työnantajaverkostoja vahvistettiin järjestämällä kolme rekrytointimessua ja yhdeksän työnantajafoorumia, joiden tuloksena syntyivät Sydänsuomalainen rekrytointiopas sekä rekrytointia tukeva toimintamalli ja kehittämisen tiekartta.
Hankkeessa selvitettiin alueen koulutustasoa, kartoitettiin koulutuspolkuja ja tutustuttiin maakuntakorkeakoulumalliin sekä avoimen korkeakoulun mahdollisuuksiin. Oppilaitos- ja TE-yhteistyötä vahvistettiin pilotoimalla vastavalmistuvien työnhakutaitovalmennus ja POP-UP-työllisyyspisteet. TE-muutokseen liittyen luotiin yhteistyömalleja, tehtiin SWOT-analyysi ja kysely rekrytoinnin kipukohdista sekä kehitettiin triangelimalli toimijoiden yhteistyöstä. Lisäksi tuotettiin videosarja ”Kunta työnantajana”. Hankkeen viestintätavoitteet saavutettiin. Kehitetyt toimintamallit ovat jo käytössä erityisesti rekrytointiviestinnässä ja aluemarkkinoinnissa, ja niiden juurtumista tukee kuntien välinen yhteistyö Sydänsuomessa-brändin alla. Hankkeen tuotoksia hyödynnetään jatkossa aluekehittämisessä, ja tiekartan toimenpiteitä viedään käytäntöön seuraavina vuosina.

Toteutus

Kehittämishankkeen päätavoitteena oli vahvistaa työvoiman saamisen edellytyksiä Sydänsuomessa tekemällä näkyväksi Sydänsuomen alueen palveluita ja vahvuuksia, kehittää rekrytointia tukevia toimintamalleja ja verkostoja sekä viestiä niistä aktiivisesti. Hanke toteutettiin pääsääntöisesti hankesuunnitelman mukaisesti.
Toimenpiteenä koottiin Sydänsuomessa-alustalle tietopaketti, jota työnantajat voivat hyödyntää työntekijöitä etsiessään. Lisäksi alueen kuntien palvelut ovat helposti löydettävissä sivustolle liitetyistä kuntakorteista. Sivustolle lisättiin myös englanninkielinen aineisto palvelemaan kansainvälistä rekrytointia. Hankkeessa tuotettiin asiantuntijapalveluna esittelyvideoita, valokuvia, blogeja, asukas- ja yritystarinoita, jotka esittelevät koko aluetta. Sydänsuomessa.fi -sivustolle ohjaavat mainosbannerit lähetettiin nostettavaksi kuntien omille kotisivuille helpottamaan navigointia kaksisuuntaisesti. Sydänsuomessa brändimateriaalia hankittiin hyödynnettäväksi messuilla ja tapahtumissa. Lisäksi toteutettiin brändikampanja Sydänsuomessa alueen markkinointiin, tunnettuuteen ja löydettävyyteen.
Toimintaympäristön haastaessa kuntia ja sidosryhmiä, jäi yhteinen alueviestinnän kehittäminen isompien asioiden alle ja haasteeksi muodostui kuntien löyhä sitoutuminen vastaparina kehittämään Sydänsuomalaista viestintää. Haaste nostettiin esille hallinnoijan ja kehittäjätiimiin tietoisuuteen sekä Aluefoorumi tapahtumassa. Sydänsuomen hanke- ja viestintätiimi kutsuttiin pohtimaan useamman kerran, miten alueviestintää voitaisiin yhdessä rakentaa ja viedä tehokkaammin eteenpäin.
Työnantajien rekrytointia tukevien verkostojen kehittäminen toteutui järjestämällä työnantajien kanssa kolme rekrytointimessua ja yhdeksän työnantajafoorumia, joilla asiantuntijoita ja järjestettiin työpajoja liittyen rekrytointiprosessin kehittämiseen ja vertaisoppimiseen. Työpajojen tuloksena syntyi Sydänsuomalainen rekrytointiopas, joka julkaistiin sähköisenä ja painettuna versiona.
Sydänsuomalainen rekrytointia tukevan toimintamallin luominen osoittautui haasteelliseksi. Toimintamallin luomisen apuna hankesuunnitelmassa SWOT mainittiin työkaluna, kun tutustutaan muualla Suomessa käytössä oleviin malleihin (mm. Kainuun malli ja Maaseutu ammattiin ry) ja tunnistetaan niistä oleelliset tekijät Sydänsuomen kuntien ja työnantajien näkökulmasta katsottuna sekä eri mallien vahvuudet, heikkoukset, mahdollisuudet ja uhat suhteessa pohjoisen Keski- Suomen toimintaympäristöön ja erityispiirteisiin. Tutustuminen malleihin havaittiin, että kumpikaan malli ei ole enää käyttökelpoinen nykyisessä toimintaympäristössä. Tästä syystä SWOT siirrettiin muutoshakemuksella toteutettavaksi; Eri toimijoiden roolien ja vastuiden selkiyttäminen TE-uudistuksen mukanaan tuomassa muutoksessa. Hanketoimijoiden aktiivisella verkostoitumisella, osallistumalla erilaisiin tapahtumiin ja webinaareihin sekä keskustelemalla työnantajien kanssa, muodostui kuva toimintamallista ja siten pystyttiin rakentamaan hankkeen loppuvaiheessa Kehittämisen tiekartta rekrytoinnin kipukohtien selättämiseen.
Hankkeessa selvitettiin alueen työikäisten koulutustasoa ja kartoitettiin suomalaisten korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen koulutusohjelmia. Kartoituksessa huomattiin, että alueelta puuttuu lähes kokonaan korkea asteen tarjonta koulutusverkostosta. Keski-Suomen Liiton julkaiseman tilastotiedon mukaan vuonna 2023 pohjoisen Keski-Suomen kunnissa korkea-asteen suorittaneiden osuus jää selvästi alle 20 prosentin, luvun ollessa Muuramessa 40 prosenttia ja Jyväskylässä 38 prosenttia (info.keskisuomi.fi/osaaminen). Maakuntakorkeakoulumalliin tutustuminen nähtiin tarpeelliseksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun Alajärven yksikköön yhdessä Sydänsuomen Kehittäjätiimi ja Kuntatiimin kanssa. Valtakunnallisestikin käytössä olevan Työmarkkinatorin aktiivisempaa käyttöä pyrittiin edistämään alueella yhteistyössä työllisyysalueen kanssa. Alkuvuodesta 2025 Suomen talouden heikko tila näkyi alueella vähäisinä rekrytointeina ja useina konkurssiuutisina.
Oppilaitos- ja verkostoyhteistyön vahvistaminen rekrytointinäkökulmasta toimenpiteenä syksyllä 2024 Viitasaarella toteutettiin innovaatiomessut, jossa aktiivisesti etsittiin IT – alan ja SOTE – alan yrityksiä yhteistyöhön oppilaitoksen kanssa. Tämän tarkoituksena oli saada aitoja projekteja alan yrityksistä, joiden lopputuloksia esiteltiin lokakuussa 2024 Viitasaarella. POKEn opiskelijat toteuttivat yritysten toimeksiantoja ja esittelivät ratkaisujaan tässä messutapahtumassa. Saman aikaisesti syksyllä 2024 kävimme asiakaskuunteluilla Sydänsuomen alueen yrityksissä, jossa kartoitettiin rekrytoinnin ja oppilaitosyhteistyön mahdollisuuksia. Kävimme myös Benchmarkkaus – matkalla tutustumassa JEDUn ja NIHAKin toimintatapoihin yritysyhteistyön näkökulmasta kesällä 2024. NIHAKin Rekry + -hankkeen toimijat tekijät vastavierailun Viitasaarelle elokuussa 2024.
Keväällä 2025 jatkoimme tiivistä yhteistyön kehittämistä rekrytointinäkökulmasta alueen yritysten kanssa, ja siitä hyvänä osoituksena oli kesätyömessujen runsas osallistujamäärä. Keväällä toteutimme myös rekrytointiin ja suhdanteisiin liittyvän kyselyn, joka lähetettiin 173 Sydänsuomen alueen yritykselle. Tiivistetysti aineistosta nousi esille yritysten omien rekrytointikanavien käyttäminen, mutta yritykset pitivät tärkeänä aktiivista oppilaitosyhteistyötä rekrytoinnin näkökulmasta. Päätimme näiden tietojen perusteella aloittaa yrityksille suunnatun rekrytointioppaan valmisteleminen. Samanaikaisesti pilotoitiin vastavalmistuvien työnhakutaitojen vahvistamiseen suuntautuva valmennus ja vahvistettiin yhteistyötä Pohjoisen Keski–Suomen työllisyysalueen kanssa.
Koska kevään 2025 pilotoitu vastavalmistuvien opiskelijoiden työnhakutaitojen valmennus osoittautui tarpeelliseksi, toteutettiin vastaavanlaisia valmennuksia POKElla viisi kappaletta ja hankkeen päättymisen jälkeen valmennukset jatkunevat yhteistyössä Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen kanssa. Tämän lisäksi olemme järjestäneet työllisyysalueen POP-UP pisteitä, joiden tarkoituksena on madaltaa valmistuvan opiskelijan kynnystä olla yhteydessä työllisyysalueeseen, mikäli opiskelijalla ei ole työ- tai jatko-opiskelupaikkaa. Näitä pisteitä järjestettiin syksyn ja talven aikana yhteensä kuusi kappaletta ja tullaan järjestämään myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Syksyn aikana päivitettiin oppilaitoksen rekrytointimalli, keskittyen oppisopimukseen, koulutussopimukseen sekä lyhytaikaiseen oppisopimukseen. Oppilaitoksen rekryoppaassa pyritään avaamaan yritykselle rekrytoinnin mahdollisuuksia ammatillisessa oppilaitoksessa. Oppaaseen sisällytettiin myös POKElla kehitetty “yrityksen POLKU – malli". Polkumalli tarkoittaa räätälöityä vuosikelloa, josta yritys voi nopeasti selvittää oppilaitoksen työssäoppimisten ajoitukset ja tätä kautta suunnitella omaa rekrytointiprosessiaan. Syksyn aikana osallistuimme Kuopion ja Jyväskylän rekrymessuille sekä Tampereen Alihankintamessuille tuoden esiin Sydänsuomen aluetta sekä oppilaitosyhteistyötä. Oppilaitoksen rekryoppaan ensimmäinen julkaisu tapahtui Aluefoorumissa ja valmiit oppaat tulivat käyttöön tammikuussa 2026. Alkuvuodesta 2026 toteutettiin tutustuminen SEDUn uuteen Ähtärin kampukseen, jonka aiheena vastavalmistuneiden rekrytoinnin tehostaminen. Samalla keskustelimme hankkeen tuloksista ja vaihdoimme hyviä toimintatapoja. POKEn kampuksilla toteutettiin kaksi työnhakutaitoja vahvistavaa valmennusta. Teimme hanketoimijoiden yhteistyöllä tulevaisuuden tiekartan, jossa nostetiin esille toimivia malleja, joita tulisi jatkaa hankkeen jälkeen. Tiekartan tarkoituksena on juurruttaa hankkeen toimintamalleja Sydänsuomen alueen vahvistamiseksi.
Haasteelliseksi koettiin tavoite toimia TE-uudistuksessa viestijän roolissa ja pyrkiä luomaan yhteistyörooleja esim. kuntien ja TE-toimijoiden välille. Toimenpiteiden suunnittelua varten toteutettiin nykytila-analyysi, jossa selvitettiin, miten kaikki kentän toimijat työskentelevät nyt ja tukeeko se sujuvaa rekrytointia? Analyysillä pyrittiin yhdistämään työnantajien, työntekijöiden, kuntien, laajempien kotouttamisprosessien ja oppilaitostenkin näkökulmat. Tähän käytettiin työkaluna 8-kenttäistä SWOTia. Lisäksi tehtiin pienimuotoinen kysely kuntien toimijoille ja yrittäjille rekrytoinnin kipukohdista ja Työmarkkinatorin käytöstä. Toimenpiteiden avulla muodostettiin ns. triangelimalli, jossa kuvattiin kolmikantainen toimijoiden malli. Malli esiteltiin Aluefoorumi -tapahtumassa.
Kehittämisyhtiö Witas hallinnoi hanketta ja viestinnästä vastasi hankeasiantuntija. Hankkeessa muodostettiin seurantaryhmä tukemaan hankkeen eteenpäin vientiä ja aikataulutus toimenpiteille. Hankkeessa on aktiivisesti verkostoiduttu alueen kunta-, hanke- ja työllisyystoimijoiden kanssa sekä pyritty löytämään työnantajia, jotka kehittävät rekrytointiaan. Alueen muiden hankkeiden kanssa on pyritty aktiivisesti tekemään yhteistyötä. Hankkeessa on osallistuttu tapahtumiin, webinaareihin ja infotilaisuuksiin, joista saatiin tietoa toimintaympäristöstä sekä verkostoiduttiin, osassa tilaisuuksissa pidettiin hanke-esittelyjä. Hankkeesta on viestitty erilaisille ryhmille sekä kirjoitettu artikkeleita lehtiin, Sydänsuomessa kanaviin sekä Witaksen uutiskirjeeseen. Hankkeeseen ei sisältynyt hankintalainsäädännön kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankintoja. Palvelujen ostot kohdistuivat asiantuntijapalveluihin, joihin on varattu noin 23 000 € koko hankkeen ajalle ja viestintäpalveluihin, joihin oli tehty noin 17 000 euron varaus hankkeen budjettiin. Muutoshakemuksen yhteydessä kustannusarvion päivitys toteutettiin siirtämällä brändimateriaalit, viestintä, käännökset -budjetista tarvittava summa tutustumismatkaan Maakuntakorkeakouluun. Muilta osin budjettia käytettiin suunnitelman mukaisesti. Palvelujen hankinnoissa noudatettiin rahoittajan ohjetta sekä toteuttajien omia pienhankintaohjeita, joilla varmistettiin hankintojen läpinäkyvyys, kokonaistaloudellisuus ja avoimen kilpailun periaatteiden toteutuminen.

Tulokset

Hankkeen tavoitteena oli edistää osaavan työvoiman saamisen edellytyksiä tekemällä näkyväksi Sydänsuomen palveluja ja vahvuuksia työnantajia ja rekrytointiyrityksiä tukevan rekrytointiviestinnän näkökulmasta. Tuloksena syntyi tietopaketti, joka koottiin Sydänsuomessa sivustolle antamaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten Sydänsuomessa asutaan ja harrastetaan? Millaisia palveluja ja muita vetovoimatekijöitä on tarjolla? Tietopaketti sisältää mm. kansainvälistä rekrytointia palveleva englanninkielinen aineisto, ja kuntakortit antamaan tietoa alueen seitsemän kunnan palveluista lisäksi Sydänsuomessa.fi -sivustolle ohjaavat mainosbannerit lähetettiin nostettavaksi kuntien omille kotisivuille. Sivustolle lisättiin; Kerro tarinasi -lomake ja Testaa, mikä kunta sopii sinulle -alasivut ja valokuvapankki. Lisäksi hankkeessa tuotettiin ostettuna asiantuntijapalveluna esittelyvideoita, blogeja, asukas- ja yritystarinoita ja muuta rekrytointiyhteyksissä hyödynnettävää materiaalia, jotka esittelevät koko aluetta. Viisi alueen kuntaa teki hankkeen tuottamana videon: Kunta työnantajana, käytettäväksi rekrytointiviestinnässä ja markkinoinnissa. Tietoisuutta valmistuneesta materiaalista levitettiin työnantajille sähköpostilla sekä markkinointikampanjalla somekanavissa, molempien alueen kehittämisyhtiön nettisivulla ja uutiskirjeissä.
Hankkeessa järjestettiin työpajoja, valmennuksia ja ohjausta houkuttelevien ja rekrytointinäkökulmaa palvelevien viestinnällisten sisältöjen tuottamiseen. Sydänsuomessa brändimateriaalia hankittiin hyödynnettäväksi messuilla ja tapahtumissa. Viestintämateriaalien toimivuutta testattiin kolmilla eri messuilla maakunnan ulkopuolella. Sydänsuomessa brändiä nostettiin esille viestinnällisin keinoin monikanavaisesti ja eri kohderyhmät huomioiden. Lisäksi toteutettiin brändikampanja Sydänsuomessa alueen brändin markkinointiin, tunnettuuteen ja löydettävyyteen.
Työnantajien rekrytointia tukevien verkostojen kehittäminen toteutui järjestämällä työnantajien kanssa kolme erilaista rekrytointimessua ja kokoontumalla yhdeksän kertaa työnantajafoorumilla. Työnantajafoorumeilla kuultiin asiantuntijoita ja järjestettiin työpajoja liittyen rekrytointiprosessin eri vaiheiden kehittämiseen ja vertaisoppimiseen. Työpajojen tuloksena syntyi Sydänsuomalainen rekrytointiopas, joka julkaistiin sähköisenä ja painettuna versiona. Opasta on tallennettu luettavaksi Sydänsuomessa verkkosivulle, jaettu mm. yrittäjien aamukahvilla ja siitä tehtiin markkinointikampanja somekanaviin.
Sydänsuomalainen rekrytointia tukeva toimintamalli rakentui hanketoimijoiden aktiivisella verkostoitumisella, osallistumalla erilaisiin tapahtumiin ja webinaareihin sekä keskustelemalla työnantajien kanssa. Näin muodostui kuva toimintamallista ja siten pystyttiin rakentamaan hankkeen loppuvaiheessa Kehittämisen tiekartta rekrytoinnin kipukohtien selättämiseen.
Työpaketin osana selvitettiin alueen työikäisten koulutustasoa ja kartoitettiin suomalaisten korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen koulutusohjelmia. Koulutusverkoston tulisi joustavoitua tarjoten mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen asuinalueesta riippumatta. Maakuntakorkeakoulumalliin tutustuminen tehtiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun Alajärven yksikköön yhdessä Sydänsuomen Kehittäjä- ja Kuntatiimin kanssa. Hankkeessa tutustuttiin aluekehityspäällikön kanssa yhteistyössä myös muihin koulutusorganisaatioihin, joissa on mahdollista suorittaa opintoja avoimessa korkeakoulussa. Tätä selvitystyötä jatkaa hankkeen päätyttyä aluekehityspäällikkö yhteistyössä alueen toisen asteen oppilaitosten kanssa, painopisteenä väyläopinnot toiselta asteelta korkeakouluun.
Oppilaitos- ja verkostoyhteistyön vahvistaminen rekrytointinäkökulmasta tuloksena pilotoitiin vastavalmistuvien työnhakutaitojen vahvistamiseen suuntautuva valmennus ja juurruttaminen yhteistyössä Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen kanssa. Tämän lisäksi järjestäneet kampuksillamme työllisyysalueen POP-UP pisteitä, joiden tarkoituksena on madaltaa valmistuvan opiskelijan kynnystä olla yhteydessä työllisyysalueeseen, mikäli opiskelija ei ole valmistumisen jälkeen työssä tai jatko-opinnoissa. Tulevaisuuden tiekartan tavoitteita tullaan jalkauttamaan seuraavina vuosina.
Hankkeessa luotiin liittyen TE-muutokseen yhteistyömalleja ja rooleja, toteuttamalla 8-kenttäisellä SWOTilla nykytila-analyysi. Lisäksi tehtiin pienimuotoinen kysely kuntien toimijoille ja yrittäjille rekrytoinnin kipukohdista ja Työmarkkinatorin käytöstä. Toimenpiteiden avulla muodostettiin ns. triangelimalli, jossa kuvattiin kolmikantainen toimijoiden malli. Malli esiteltiin Aluefoorumi -tapahtumassa. Malli on nähtävissä liitteissä. Lisäksi tutustuttiin TE-liven tuottamiseen, tarkoituksena arvioida samankaltaisen toteutustavan kelpoisuutta kohtauttamisessa Sydänsuomen alueella tulevaisuudessa. Opit TE-liven tuottamisesta synnyttivät videosarjan; - Kunta työnantajana.
Kehittämisyhtiö Witas vastasi hankkeen hallinnosta. Viestinnästä vastasi pääsääntöisesti hankeasiantuntija ja hankkeen alkupuolella tehtiin tarkennettu toiminta- ja viestintäsuunnitelma sekä muodostettiin seurantaryhmä tukemaan hankkeen eteenpäin vientiä. Lisäksi rakennettiin aikataulutus toimenpiteille ja maksatushakemuksille. Hankkeessa on aktiivisesti verkostoiduttu alueen kuntatoimijoiden, hanketoimijoiden (kehittämisyhtiöissä ja koulutusorganisaatioissa Keski-Suomessa) ja työllisyystoimijoiden kanssa sekä pyritty löytämään yrityksiä ja työnantajia, jotka ovat erityisesti kiinnostuneita kehittämään rekrytointiaan. Alueen muiden hankkeiden kanssa on pyritty aktiivisesti tekemään yhteistyötä. Hankkeessa on osallistuttu lukuisiin tapahtumiin, webinaareihin ja infotilaisuuksiin, joista saatiin lisää tietoa toimintaympäristöstä sekä verkostoiduttiin, osassa tilaisuuksissa pidettiin myös hanke-esittelyjä. Hankkeesta on kirjoitettu artikkeleita lehtiin, Sydänsuomessa sivustolle sekä Witaksen uutiskirjeeseen 94 kpl sekä toimenpiteitä ja tuloksia esitelty 88 kertaa. Aluefoorumi hankkeen päätöstilaisuutena herätti myös YLEn kiinnostuksen ja projektipäällikön haastattelu kuultiin Radio Suomen kanavalla kaksi kertaa sekä oli luettavissa verkkoartikkelijulkaisuna.
Hankkeen viestintäkanavat ja kärkiviestit kohderyhmille on luettavissa liitteenä olevasta viestintäsuunnitelmasta. Tiedonvälityksestä hyötyvien henkilöiden lukumäärä on 19260, kun tavoitteeksi oli asetettu 12000 henkilöä, joten viestinnällisesti tavoitteet saavutettiin.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeessa kehitetyillä toimintamalleilla on hyvät mahdollisuudet juurtua Sydänsuomen kuntien, työnantajien, oppilaitosten ja TE-toimijoiden omaan toimintaan hankkeen päättymisen jälkeen. Esimerkiksi Sydänsuomessa-alustalle koottua tietopakettia on jo nyt hyödynnetty rekrytointiviestinnässä. Erityisesti tietopakettiin kuuluvaa valokuvapankkia on käytetty työpaikkailmoituksissa ja alueen tapahtumien markkinoinnissa ahkerasti. Kunnat ovat myös linkittäneet Sydänsuomessa sivustoa omiin kanaviin sekä ilmoituksiinsa avoimista työpaikoista. Yhdessä tekeminen ja verkoston voiman hyödyntäminen edistää toimintamallien jäämistä käyttöön myös hankkeen päättymisen jälkeen. Sydänsuomessa-alueen kuntien (Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, ja Viitasaari), kuten yleensäkin pienien kuntien, resurssit ovat pienet alueellisen vetovoiman kehittämiseen. Parhaillaan seitsemän pohjoisen Keski-Suomen kuntaa tekevät alueyhteistyötä alueen kehittämiseksi ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi Sydänsuomessa-brändin alla. Työvoiman saatavuuden pitkäjänteinen kehittäminen sopii luontevasti yhdeksi osaksi kuntien yhteistyömallia. Kuitenkin pidemmällä aikavälillä hankkeen vaikutuksia nähdään vasta, kun syvä taantuma kääntyy nousuun ja rekrytoinnin tarve lisääntyy. Hankkeen vaikutuksia on vaikeaa seurata ja todentaa esimerkiksi seuraamalla paljonko hakemuksia saadaan avoinna oleviin työpaikkoihin, kun työttömän työnhakijan työnhakuvelvollisuus pakottaa hakemaan myös sellaisia työpaikkoja, jota eivät ole relevantteja hakijalle.
Hankkeen tuloksia on esitelty Aluefoorumi tapahtumassa Sydänsuomessa kuntien päättäjille ja kehittäjille. Myös aluekehityspäällikön ja Sydänsuomessa hake- ja viestintätiimin kanssa on suunniteltu, miten esimerkiksi viestintää jatkokehitetään. Aluekehittämispäällikön kanssa on suunniteltu, miten Kehittämisen tiekarttaa rekrytoinnin kipukohtien selättämiseen viedään käytäntöön. Hankkeen tuotokset tallennetaan sekä hallinnoijan teamskansioon, että Sydänsuomessa sivuston materiaalipankkiin hyödynnettäväksi tulevaisuudessa. Hankkeesta jää paljon materiaaleja käytettäväksi aluemarkkinoinnissa, sillä tämä hanke oli osa laajempaa hankeperhettä, joka pyrkii lisäämään alueen elinvoimaa.
POKEn vahvuutena ovat vahvat ja monialaiset työelämäyhteydet, yritystoiminnan tuntemus pohjoisessa Keski- Suomessa ja konkretia eri kokoisten työpaikkojen kanssa, ketterä toiminta sekä vastaaminen työelämän tarpeisiin kouluttamalla joustavasti uusia osaajia alueelle. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston hanketyöntekijät tekevät osa-aikaista työtä hankkeelle ja muilta osin työllistyvät asiakkuusvastaavan työhön. Näin hankkeen kehittämistoimista saatu hyöty saadaan juurrutettua mahdollisimman hyvin osaksi oppilaitosten ja eri sidosryhmien jatkuvaa toimintaa.
Kun halutaan vähentää nuorten halukkuutta muuttaa pois alueelta, olisi tärkeää turvata ehjä koulutuspolku korkeakouluun saakka sekä tarjota mahdollisuuksia hankkia työkokemusta. Tapahtumassa Kesätyötä Sydänsuomessa rekrymessuilla työnantajat esittelivät kesätyö mahdollisuuksia ja alueen oppilaitokset lisäsivät tietoisuutta alueen koulutustarjonnasta. Työnantajille tehdyssä kyselyssä tapahtumasta toivottiin toistuva ja tätä viestiä hankkeessa on viety eteenpäin.

Ajankohtaista hankkeesta

Hankkeen yhteyshenkilöt

2 jäsentä